Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 12.6.2025, Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteys
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 29.10.2025 § 239 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 29.10.2025 (239 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 29.10.2025 (239 §) hylännyt 12.6.2025 Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteyksessä tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 300 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 12.6.2025 noin kello 19 Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteyksessä tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan ajoneuvon rengas osui ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan ja samalla ajoneuvon etupuskurin alaosa osui maahan ja vaurioitui. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kaupunki on laiminlyönyt kunnossapitovelvollisuutensa I-luokan pääkadulla, jolla liikenne on erittäin vilkasta. Kadussa ollutta rakenteellista ongelmaa ei ole korjattu pysyvästi, kun vahinkopaikalla tammikuussa 2025 tehty kylmämassapaikkaus on pettänyt kesäkuussa 2025. Kunnossapidon tarkkailu ei ole ollut riittävän tehokasta, kun kuoppaa ei ole tehdyistä tarkistusajoista huolimatta vahinkopäivänä havaittu. Hakija toteaa lisäksi, että päätöksestä on tulkittavissa, että kaupunki ei kiistä vahingon aiheuttaneen kuopan olemassaoloa tai kuopan ja vahingon välistä syy-yhteyttä.
Hakija kertoo noudattaneensa asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta. Kuoppa on sijainnut kääntyvällä kaistalla siten, että sen havaitseminen on ollut poikkeuksellisen hankalaa. Tapahtumahetkellä raskas liikenne on laivaliikenteen aikataulun vuoksi ollut vilkasta, eikä kuopan äkillinen väistäminen olisi ollut mahdollista ilman, että kuljettajan toiminnasta olisi aiheutunut vaaraa muille tienkäyttäjille. Väite siitä, että kuoppa olisi ollut väistettävissä, on virheellinen.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 29.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 11.11.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu vahinkoa edeltävän kerran 31.1.2025 kylmämassalla. Tällöin kuoppa on ollut halkaisijaltaan noin 20 cm ja syvyydeltään enimmillään 5 cm. Vahinkopaikkaa on tarkkailtu yli 200 kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, myös vahinkopäivänä useamman kerran. Kunnossapidon varsinaisella paikkausautolla vahinkopaikkaa on tarkkailtu edellisen kerran kaksi päivää ennen vahinkoa 10.6.2025, jolloin kuoppaa ei ole havaittu. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidon tietoon. Kuoppa on syntynyt arviolta tunneissa ja se on paikattu kylmämassalla kunnossapidon oman havainnon perusteella 13.6.2025 normaalin työajan puitteissa.
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Hakijan mukaan kuoppaa ei ole ajettaessa voinut väistää, sillä liikenne on ollut vilkasta, ja väistöliike olisi aiheuttanut vaaraa muulle liikenteelle. Kääntyvä ajokaista, jolla hakija on ajanut ja jossa kuoppa on sijainnut, on 4,5 - 4,8 metriä leveä. Hakijan ajoneuvo on puolestaan ajoneuvorekisteritietojen perusteella alle 1,8 metriä leveä. Kyseisellä ajokaistalla on näin ollen ollut mahdollista väistää halkaisijaltaan noin 20 cm kokoinen kuoppa vaihtamatta kaistaa. Kun otetaan huomioon lisäksi vahinkopaikan erittäin vilkas liikenne, noin 24 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja se, ettei muita vastaavia kuoppaan ajon aiheuttamia vahinkoa ole ilmoitettu kaupungille, on kyseinen kuoppa kaupungin näkemyksen mukaan ollut sekä havaittavissa että väistettävissä.
Hakijan mukaan kaupunki ei kiistä vahingon aiheuttaneen kuopan olemassaoloa tai kuopan ja vahingon välistä syy-yhteyttä. Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan ilmoittamalla vahinkopaikalla on ollut kuoppa, joka on paikattu ilmoitettua vahinkopäivää seuraavana päivänä 13.6.2025. Kuopan olemassaoloa tai sitä, että hakija on voinut ajaa kyseiseen kuoppaan, ei ole kiistetty. Viranhaltijapäätöksessä ei sen sijaan ole otettu kantaa väitetyn kaupungin laiminlyönnin ja hakijan ajoneuvon vaurion väliseen syy-yhteyteen, sillä kaupunki on katsonut, ettei kunnossapitoa ole laiminlyöty.
Hakijan toimittaman valokuvan (liite 5) perusteella ajoneuvon keulan alaosassa on naarmu. Naarmu ei kuvan perusteella sijaitse keulan pohjassa vaan sen etuosassa, ja naarmu on pitkä, poikittaissuuntainen ja terävärajainen. Ilmoitetulla vahinkopaikalla ollut kuoppa on ollut kunnossapidon arvion sekä hakijan toimittaman valokuvan perusteella halkaisijaltaan noin 20 cm eikä kuoppa ole yltänyt asfaltin runkoaineeseen, joten se on ollut alle 5 cm syvä. On varsin epätodennäköistä, että ajoneuvon keula voisi ylipäätään osua maahan ajettaessa tällaiseen halkaisijaltaan pieneen ja matalaan kuoppaan. Ajoneuvon kulkusuuntaan nähden poikittaissuuntaisen naarmun syntyminen keulaan ajoradalla ajettaessa on myös epätodennäköistä. Ajoneuvon keula naarmuuntuu tyypillisemmin törmätessä reunakiviin tai muihin vastaaviin ajoratojen ulkopuolella oleviin esteisiin, kun taas kuoppiin ajettaessa tyypilliset ajoneuvoon syntyvät vauriot ovat erilaiset rengasvauriot. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen kaupunki pitää erittäin epätodennäköisenä, että hakijan ajoneuvon keulassa näkyvä vaurio on syntynyt hakijan ilmoittamalla tavalla kuoppaan ajettaessa Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteyksessä.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan kunnossapitoa ei ole laiminlyöty, kun vahinkopaikkaa on säännöllisesti tarkkailtu ja havaittu kuoppa on paikattu viivytyksettä kunnossapidon omien havaintojen perusteella. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, ja ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 29.10.2025 § 239
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 24.6.2025 esittänyt kaupungille määrältään 300 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 12.6.2025 noin klo 19 ajettaessa Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan välisestä risteyksestä vasemmalle Hietalahdenrannalle keskimmäistä ajokaistaa pitkin. Risteysalueella rengaslinjan kohdalla oli melko suuri kuoppa, johon ajoneuvon rengas osui, ja samalla ajoneuvon etupuskurin alaosa osui maahan. Hakija on toimittanut vaatimuksensa yhteydessä kuvan vahinkopaikasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Hietalahdenranta on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee valaistulla valo-ohjatulla risteysalueella, missä keskikaista on tavallista leveämpi, noin 4,5–4,8 metriä.
Vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu vahinkoa edeltävän kerran 31.1.2025 kylmämassalla. Tällöin kuoppa on ollut halkaisijaltaan noin 20 cm ja syvyydeltään enimmillään 5 cm. Vahinkopaikkaa on tarkkailtu yli 200 kertaa vahinkoa edeltävän kuukauden aikana, myös vahinkopäivänä useamman kerran. Kunnossapidon varsinaisella paikkausautolla vahinkopaikkaa on tarkkailtu edellisen kerran kaksi päivää ennen vahinkoa 10.6.2025, jolloin kuoppaa ei ole havaittu. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta ei tullut ilmoituksia kunnossapidon tietoon. Kuoppa on syntynyt arviolta tunneissa ja se on paikattu kunnossapidon oman havainnon perusteella 13.6.2025 kylmämassalla. Selvitys perustuu päiväkirjamerkintöihin, GPS-tietoon ja RoadAI-kuviin.
Kaupungille ei ole annettu palautteita vahinkopaikalla olleesta kuopasta ennen vahingon tapahtumista. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.
Liikennemäärä vahinkopaikalla on 24 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 12.6.2025 klo 19 on ollut pilvistä ja poutaista.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahinkopaikalla on tehty tarkistusajo vahinkopäivänä eikä kuoppaa ole havaittu. Vahinkopaikalla olleista kuopista ei ole annettu palautteita kaupungille ennen niiden paikkaamista. Kuoppa on huomattu kunnossapidon vahinkopaikalla tehdyn tarkastusajon yhteydessä ja paikattu sen perusteella viivytyksettä vahinkoa seuraavana päivänä. Kuoppa olisi ollut sijaintinsa puolesta myös väistettävissä.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija
puhelin: 09 310 52908, kymp.korvausasiat@hel.fi
Detta beslut publicerades 22.12.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.