Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Fatim Diarran ja seitsemän muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteeseen kunniaväkivallan ehkäisemisestä Helsingissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa seuraavan lausunnon:

Aloitteessa ehdotetaan, että Helsinki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. Valtuustoaloitteen mukaisesti kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää erittäin tärkeänä, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään suunnitelmallista ja koordinoitua työtä kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi. Lautakunta edellyttää johdonmukaista, poikkihallinnollista ja riittävästi resursoitua ennalta ehkäisevää työtä. Yhteistyötä tulee vahvistaa kaupungin sisällä, poliisin ja kolmannen sektorin kanssa siten, että se mahdollistaa riittävän osaamisen ilmiön varhaiseen tunnistamiseen. Tarvitaan myös selkeät yhteistyökäytännöt ja toimintaohjeet puheeksi ottamiseen ja puuttumiseen, monialaiseen yhteistyöhön sekä parempaan tiedonkulkuun eri toimijoiden välillä.

Lautakunta tiedostaa, että kunniaan liittyvä kontrolli ja siihen liittyvien asioiden tunnistaminen ja puheeksi otto on lapselle ja nuorelle hyvin hankalaa. Siksi lautakunta pitää erityisen tärkeänä, että oppilailla on riittävät tiedot kunniaan liittyvästä kontrollista ja sen seurauksista sekä luotettavista tavoista kertoa asiasta oppilaitoksessaan turvallisesti.

Monialaista kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyötä tehdään osana oppimisyhteisöjen ja opiskeluhuollon toimintaa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että toimialalla tehokkainta on tukea lapsia, nuoria ja perheitä osana esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten ja opiskeluhuollon toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunniaväkivaltaa ehkäistään ensisijaisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, joka kuuluu kaikille. Työtä voidaan tarpeen mukaan tehdä yhteistyössä oppimisyhteisöjen ulkopuolisten toimijoiden, kuten nuorisotyön, maahanmuuttajapalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa.

Alle kouluikäisten lastenneuvolapalvelut ja yksilökohtaiset opiskeluhuollon palvelut, kuten opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat matalan kynnyksen tukipalveluita, jotka tarjoavat oppijoille varhaisen tuen osana oppimisyhteisöjen arkea. Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset ovat osa oppimisyhteisöjä ja tekevät tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön ja muun henkilöstön kanssa. Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset tekevät oppijan tarpeen mukaisesti yhteistyötä myös muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten ja poliisin kanssa. Yhteistyötä eri palveluiden välillä tehdään esimerkiksi konsultoimalla, ohjaamalla muihin palveluihin, sekä osallistumalla hoidon tai tukijakson jälkeiseen jatkotukeen ja seurantaan.

Lautakunta painottaa, että toimialalla huolehditaan henkilöstön riittävästä osaamisesta ilmiön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Puheeksi otolla on tärkeä rooli kunniaan liittyvän kontrollin ja väkivallan tunnistamisessa, joten kaikki tarvittavat työkalut tulee olla ammattilaisten tiedossa ja niitä sovelletaan arkityössä johdonmukaisesti. Lautakunta pitää tärkeänä, että erityisesti opettajia koulutetaan kunniaväkivallan teemasta, jotta lapsia ja nuoria päivittäin tapaavilla aikuisilla on osaamista tunnistaa varoitusmerkit ja ohjata heitä matalalla kynnyksellä eteenpäin. Lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia tullaan kouluttamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen Lapsiystävällinen kunta -mallin toimintakauden 2025–2028 aikana. Osaamisen vahvistamisessa painotetaan lähisuhdeväkivaltaa, mikä sisältää myös kunniaväkivallan. Lisäksi esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuollossa tulee aktiivisesti tarjota tietoa esimerkiksi seksuaali- ja itsemääräämisoikeudesta, turvataidoista ja huolehtia siitä, että tieto tavoittaa tasapuolisesti eri kulttuuritaustoista tulevat oppijat ja heidän perheensä. Seksuaalikasvatus tulee huomioida hyvinvointityön vuosisuunnittelussa ja opetuksen sisällöissä osana opetussuunnitelmien tavoitteita.

Lautakunta pitää tärkeänä, että kunniaan liittyvän väkivallan uhan alla oleville yksilöille kerrotaan turvakodeista, niiden tarkoituksesta sekä mahdollisuudesta mennä niihin turvaan. Tietoa turvakodeista annetaan laajasti kaupungin eri palveluissa kuten neuvoloissa, nuorisotyössä, maahanmuuttajapalveluissa ja kouluissa.

Lasten ja nuorten hakeutumista opiskeluhuoltopalveluihin on helpotettu Apunapin avulla

Peruskoulujen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden hakeutumista opiskeluhuollon palveluihin on helpotettu uudella sähköisellä palvelulla, jolla lapset ja nuoret saavat helposti yhteyden oman koulun ja oppilaitoksen kuraattoreihin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin sekä nuorille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä matalan kynnyksen kanava, Apunappi, löytyy oppijoiden tietokoneilla käytössä olevasta Aula-portaalista. Oppilaat ja opiskelijat voivat käyttää Aulan Apunappia, jos heidän mieltänsä painaa jokin, tai he haluavat jutella jostain asiasta turvallisen aikuisen kanssa.

Kunniaan liittyvä väkivalta on huomioitu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintaohjeissa ja suunnitelmissa

Kunniaan liittyvän väkivallan ilmiö on huomioitu myös erilaisissa toimintaohjeissa ja suunnitelmissa. Esimerkiksi syksyllä 2025 valmistui kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johdolla kaupunkiyhteinen tukimateriaali ja ohje liittyen kulttuurisiin kasvatus- ja kurinpitomatkoihin. Materiaali laadittiin yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Toimialalla on käytössä myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohje, joka on laadittu vuonna 2022 osana Väkivalta lapsiperheissä ja lapsen kokemana palveluketjuhanketta (TULSOTE). Toimintaohjeet on liitetty osaksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia, jotka ohjaavat opiskeluhuollon toteuttamista ja palveluiden järjestämistä esi- ja perusopetuksessa ja toisella asteella. Lisäksi toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointia tukevissa suunnitelmissa ja perusopetuksen opiskeluhuollon toimintasuunnitelmassa tarjotaan tietoa ilmiöstä ja tarjotaan ohjeita ammattilaisten tueksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle perustettiin vuonna 2025 vakituinen sidosryhmäasiantuntijan tehtävä tiivistämään yhteistyötä poliisin kanssa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä sujuvan vuoropuhelun ja vahvojen yhteistyörakenteiden varmistamista Helsingin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehostettu yhteistyötä vuodesta 2018 lähtien Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Kyseessä on strateginen kumppanuus lapsiin ja nuoriin liittyvissä turvallisuuskysymyksissä, ja tämän seurauksena toimialalle on perustettu sidosryhmäasiantuntijan tehtävä. Sidosryhmäasiantuntija työskentelee pääasiassa Helsingin poliisilaitoksella, koulupoliisiryhmässä. Asiantuntijan tehtävä on vahvistaa monialaista ja monitoimijaista yhteistyötä, vahvistaa toimialan ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä ja lisätä toimialan ja Helsingin poliisilaitoksen välisen yhteistyön sujuvuutta.

Henkilöstön avuksi toimialan ja poliisin yhteistyöhön on laadittu Poliisi, lastensuojelu ja sovittelutoiminta, milloin ja miten yhteys? -materiaalipaketti. Materiaalipaketissa on kuvattu kiireelliset ja ei-kiireelliset tilanteet, konsultaation tavat ja yhteystiedot, rikokset ja niistä ilmoittaminen sekä ilmoitusvelvollisuudesta lastensuojeluun. Materiaalipaketissa henkilöstöä neuvotaan konsultoimaan joko Helsingin koulupoliisia tai erityistutkintaa ei-kiireellisten tilanteiden ratkaisemiseksi ja epäillyissä rikosasioissa. Materiaalipaketissa on erikseen kuvattu, miten henkilöstön tulee toimia, jos herää epäilys lähisuhdeväkivallasta, ja kunniaväkivalta on yksi lähisuhdeväkivallan muodoista. Jos lapseen kohdistuu kunniaväkivaltaepäily ja uhri on alaikäinen, lastensuojelulla on velvollisuus huolehtia, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen. Poliisi tutkii rikosta ja huolehtii rikosprosessista. Jos tekijä olisi alaikäinen, myös tekijä saa suurimman avun lastensuojelusta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit perustuvat nykytilan kartoitukseen

Lautakunta tunnistaa, että ilmiö on kytköksissä sukupuolten välisiin tasa-arvokysymyksiin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy eri kulttuureissa ja alakulttuureissa maailmanlaajuisesti ja usein se ilmenee sukupuolistuneena lähisuhdeväkivaltana ja kohdistuu usein tyttöihin ja naisiin. Toisin kuin muussa lähisuhdeväkivallassa, uhri ei välttämättä tunne tekijää. Myös poikiin ja miehiin voi kohdistua kunniaan liittyvää väkivaltaa, erityisesti tilanteissa, joissa heitä painostetaan käyttämään väkivaltaa tai he kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön (THL, kunniaan liittyvä väkivalta 2025).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua henkilöstön, palvelun ja yksikön tasolla. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin nostettavat tavoitteet, toimenpiteet sekä mittarit perustuvat aina nykytilan kartoitukseen. Jos ilmiö nykytilan kartoituksessa korostuu esimerkiksi yksikön tai palvelun tasolla, tällöin siitä nostetaan suunnitelmaan oma toimenpiteensä, jolle asetetaan tavoitteet sekä mittarit seurantaa varten. Näin ollen kunniaväkivallan teema voi nousta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, jos se nousee esiin nykytilan kartoituksessa esimerkiksi yksittäistä yksikköä koskevana asiana.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää erittäin tärkeänä, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään suunnitelmallista ja koordinoitua työtä kunniaväkivallan ehkäisemiseksi. Lautakunta edellyttää johdonmukaista, poikkihallinnollista ja riittävästi resursoitua ehkäisevää työtä. Yhteistyötä tulee vahvistaa kaupungin sisällä, poliisin ja kolmannen sektorin kanssa siten, että se mahdollistaa riittävän osaamisen ilmiön varhaiseen tunnistamiseen. Tarvitaan myös selkeät yhteistyökäytännöt ja toimintaohjeet puheeksi ottamiseen ja puuttumiseen, monialaiseen yhteistyöhön sekä parempaan tiedonkulkuun eri toimijoiden välillä. Toimialalla varmistetaan ammattilaisten riittävä osaaminen.

Toimialalla on tehokkainta tukea lapsia, nuoria ja perheitä osana oppimisyhteisöjen ja opiskeluhuollon toimintaa. Oppimisyhteisöjen toiminnassa tulee aktiivisesti tarjota tietoa esimerkiksi seksuaali- ja itsemääräämisoikeudesta, turvataidoista ja huolehtia siitä, että tieto tavoittaa tasapuolisesti eri kulttuuritaustoista tulevat oppijat ja heidän perheensä. Lisäksi kunniaan liittyvä väkivalta tulee huomioida kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimintaohjeissa ja suunnitelmissa. Vuodesta 2018 lähtien kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehostettu yhteistyötä Helsingin poliisilaitoksen kanssa ja yhteistyön varmistamiseksi on perustettu vuonna 2025 sidosryhmäasiantuntijan tehtävä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelua tehdään henkilöstölle, palvelulle sekä yksiköille, ja suunnitelmiin nostettavat tavoitteet, toimenpiteet sekä mittarit perustuvat aina nykytilan kartoitukseen. Jos ilmiö nykytilan kartoituksessa korostuu esimerkiksi yksikön tai palvelun tasolla, nostetaan siitä suunnitelmaan oma toimenpiteensä, jolle asetetaan tavoitteet sekä mittarit seurantaa varten.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Fatim Diarran ja seitsemän muun valtuutetun aloitteesta koskien kunniaväkivallan ehkäisemistä Helsingissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa:

"Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kunniaväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat kaupungin oman, monialaisen kunniaväkivallan ehkäisytyön kehittäminen, yhteistyörakenteiden vahvistaminen erityisesti Helsingin poliisin kanssa vakaviin väkivallan riskeihin puuttumiseksi sekä kaupungin työntekijöiden kouluttaminen kunniaväkivallan uhrien auttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että luodaan kunniaväkivallan uhreille matalan kynnyksen tukipalveluja ja neuvontaa, ja että kunniaväkivallan ehkäisy sisällytetään osaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Kunniaväkivalta osana lähisuhdeväkivaltaa

Kunniaväkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, joka tapahtuu lähisuhteissa. Yhteisöllisessä väkivallassa perhe, suku tai muu yhteisö rankaisee yksilöä väkivaltaisesti normien vastaisesta käytöksestä. Väkivallan tarkoituksena on puhdistaa ja palauttaa tahrattu kunnia, ja uhrin läheiset saattavat tukea väkivallan tekijää.

Kunniaväkivalta voi ilmetä esimerkiksi uhkailuna, pakottamisena, kunnianloukkauksena, pahoinpitelynä, vainoamisena, ihmiskauppana tai seksuaalirikoksena. Kunniaväkivaltaan voi sisältyä esimerkiksi pakkoavioliiton uhka, valvonnan kohteeksi joutuminen, ryhmän tai yhteisön ulkopuolelle jättäminen, naisen sukuelinten silpominen ja äärimmillään murha. Kaikki kunniaan liittyvät väkivallan muodot eivät välttämättä täytä jonkin rikosnimikkeen tunnusmerkistöä.

Kunniaväkivallan uhrit kuuluvat usein kieli- ja kulttuurivähemmistöön tai ovat ulkomaalaistaustaisia. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös miehet ja pojat saattavat joutua uhreiksi esimerkiksi homoseksuaalisuuden vuoksi.

Kunniaväkivallan ehkäisy ja uhrien auttaminen toimialalla

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala osallistuu aktiivisesti kunniaväkivallan ehkäisytyöhön ja sen uhrien auttamiseen. Helsingillä on kaupunkiyhteinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkosto, jossa on toimialan edustus perhe- ja sosiaalipalveluista, terveys- ja päihdepalveluista sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista. Syksyllä 2025 toimialalle perustettiin oma lähisuhdeväkivaltatyön koordinaatioryhmä, jossa on edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien lisäksi edustus pelastustoiminnan palveluista. Työryhmän tehtävinä ovat muun muassa kaupunkitasoisesta verkostosta nousevien asioiden ja jäljempänä kuvatun Moto-mallin jalkautus toimialalle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset auttavat kunniaväkivallan uhreja osana perustyötään niin toimialan sisällä kuin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kunniaväkivallan uhri voi ottaa yhteyttä neuvontaa ja apua tarvitessaan esimerkiksi sosiaalineuvontaan, lastensuojelun päivystykseen, sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai maahan muuttaneiden erityispalvelujen palveluneuvontaan.

Kunniaväkivaltailmiön moniulotteisen luonteen vuoksi asiakkaan voi olla vaikea ottaa yhteyttä ja luottaa hänelle tuntemattomaan viranomaistahoon. Kunniaväkivaltaan voidaan puuttua ja avun saaminen varmistaa ensisijaisesti dialogisessa kohtaamisessa oman työntekijän kanssa siinä palvelussa, jossa uhri ensimmäisenä kertoo väkivallan riskistä ammattilaiselle. Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työntekijöillä olisi mahdollisuus konsultoida myös anonyymisti lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita tilanteissa, joissa herää huoli kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Toimialan useissa palveluissa, kuten maahan muuttaneiden erityispalveluissa, lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä sekä aikuisten sosiaalityössä, on osaamista käydä motivoivia keskusteluita asiakasperheiden kanssa haitallisten perinteiden syrjäyttämiseksi.

Vakiintuneesti kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyötä tehdään maahan muuttaneiden erityispalveluissa osana perhekohtaista asiakastyötä. Yksikössä on erityisosaamista kunniaväkivaltaan liittyvistä teemoista, kuten kunniakäsityksistä eri kulttuureissa sekä kunniaväkivallalle altistavista tekijöistä. Työssä on haasteena muun muassa työsaran laajuus, viranomaisten turvaamistoimien rajallisuus sekä uhrin solidaarisuus ja voimattomuus yhteisöä kohtaan ilmeisestä hyväksikäytöstä ja pakottavasta kontrollista huolimatta. Kunniaan liittyvän väkivallan käsittelyssä myös jatkumo pakkoavioliittoihin ja ihmiskauppaan voi nousta esille.

Toimintamalleja, jotka mahdollistavat kunniaväkivaltaan puuttumisen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on toimintamalleja, joissa mahdollistuu kunniaväkivallan ehkäiseminen, tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Esimerkkeinä tällaisista toimintamalleista voidaan mainita nuorten monialainen perhetyö, Barnahus-tiimi ja Vanhempana Suomessa -ryhmät sekä vakaviin ja toistuviin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin kehitetty monitoimijainen toimintamalli (MOTO).

Nuorten monialainen perhetyö (1.1.2026 alkaen Helmi-palvelu) on tarkoitettu lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina oleville maahanmuuttajataustaisille perheille, joiden 7–17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve. Työskentelyn tavoitteena on tukea suunnitelmallisesti koko perheen hyvinvointia ja toimintakykyä, ja palvelun työntekijöillä on ammatillisen pätevyyden lisäksi laajaa kulttuurista ja kielellistä kompetenssia asiakasperheiden kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi nuorten itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvien kysymysten huolestuttaessa vanhempia, perhettä ja nuorta voidaan tukea keskustelemalla nuoren itsemääräämisoikeuksiin ja toisaalta vanhemman oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Barnahus-työntekijät tarjoavat monialaista konsultaatiota ja tukea lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä. Tiimissä on usean vuoden ajalta kokemusta ja osaamista asiakastapauksista, joissa on epäilty kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja tiimin seniorisosiaalityöntekijä on linkkinä järjestöjen tarjoamaan tukeen ja yhteistyöhön poliisin kanssa. Hän myös siirtää osaamistaan toimialan muille työntekijöille.

Vanhempana Suomessa -ryhmät ovat vakiintuneet osaksi maahan muuttajien erityispalveluiden asiakastyötä tarjoten vertaisryhmissä mahdollisille kunniaväkivallan kokijoille ja tekijöille tietoa ja tukea kotouttamisen alkuvaiheessa. Ryhmissä vanhemmille annetaan tietoa muun muassa positiivisista kasvatusmenetelmistä, kuritusväkivallan haittavaikutuksista lapsiin sekä kerrotaan, että tyttöjen ja naisten silpominen on Suomessa rikos. Ryhmissä käydään keskusteluja siitä, miten uskonnollisia tai kulttuurisia perinteitä voidaan vaalia lapsen kehollista ja psyykkistä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ja hylätä lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallisia perinteitä.

Yhteistyö Helsingin poliisin kanssa

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen, järjestöjen ja HUSin kanssa kehittänyt monitoimijaisen toimintamallin (MOTO) vakaviin ja toistuviin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin. Mallin yhteistyötahona on Helsingin poliisin Ankkuri-tiimi, ja sitä on pilotoitu Helsingin poliisissa keväästä 2025 alkaen. Toimintamallin piiriin voidaan ohjata myös kunniaväkiväkivallan uhreja. Toimiala on sitoutunut jatkamaan monitoimijaisen mallin kehittämistä yhdessä poliisin kanssa.

MOTO-mallin mukainen työskentely kohdentuu aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, ja sen tavoitteena on väkivaltakierteen katkaisu sekä väkivallan uhrin tukeminen. Mallissa nähdään tärkeäksi, että väkivallan uhrilla on riittävä tietoa rikosprosessin etenemisestä ja että samanaikaisesti huolehditaan tarkoituksenmukaisen tuen ja palveluohjauksen toteutumisesta. Lisäksi monialaiseen yhteistyöhön kuuluu riskinarvio ja turvasuunnitelma, jos perheenjäseneen kohdistuu kunniaväkivaltaa, kontrollia ja vainoa perheen ja yhteisön taholta.

Malli tuodaan olemassa oleviin rakenteisiin tukemaan perustyötä, ja sen avulla halutaan lisätä eri toimijoiden osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. Keskeisessä roolissa on asiakkaan omatyöntekijä sosiaalihuollossa.

Lisäksi yhteistyötä Helsingin poliisin kanssa tehdään vakiintuneesti sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydessä toimivassa poliisisosiaalityön yksikössä. Poliisissa työskentelevät sosiaalityöntekijät arvioivat poliisin työssään kohtaamien asiakkaiden sosiaalityön tarvetta sekä antavat psykososiaalista ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät Pasilan ja Malmin poliisitaloissa.

Työntekijöiden kouluttaminen ja ohjeistaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pyrkii mahdollisimman kattavaan työntekijöiden osaamisen kartuttamiseen kunniaväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Työntekijöille on tarjolla lähisuhde- ja kunniaväkivaltaan liittyvää koulutusta, samoin kuin heitä eri tavoin ohjeistetaan toimimaan asiakkaiden kohtaamissa väkivaltatilanteissa.

Toimialan ammattilaisia on mukana Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkoston koordinoimassa kaupunkiyhteisessä avainhenkilömallissa, jossa heitä koulutetaan tunnistamaan ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana perustyötään. Syksyllä 2025 oli meneillään kaksi avainhenkilökoulutusta. Tähän mennessä toimialalla on noin 55 koulutettua avainhenkilöä.

Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkosto järjestää kaupungin henkilöstölle lähisuhdeväkivaltatyön koulutuksia ja teemasta on käytettävissä oppimismateriaaleja. Kunniaväkivallasta järjestettiin oma koulutuksensa lokakuussa 2025. Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän Oppivan verkkokurssin on syyskuulle 2025 mennessä suorittanut noin 300 toimialan työntekijää.

Toimiala tekee yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa henkilöstön kouluttamiseksi kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Erityisesti koulutusta on tilattu ja saatu Loisto Setlementin Sopu ry:ltä, Monika Naiset -liitolta, Ihmisoikeusliitolta, Pääkaupunkiseudun Turvakoti ry:ltä sekä Ensi- ja Turvakotien liitolta.

Lapsiin liittyvän kunniaväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen pohjautuu toimialan pysyväisohjeeseen Lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikosepäilyn selvittäminen (PYSY063). Lisäksi lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä on erillinen toimintaohje lapseen kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvittämisestä.

Helsingin kaupunki on laatinut kaupunkitasoinen ohjeen silpomisen estämiseksi. Lisäksi syksyllä 2025 julkaistiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan koordinoimana kaupunkitasoinen ohje kunniaan liittyvän väkivallan ja erityisesti kurinpitomatkojen estämiseksi sekä niin sanottujen kadonneiden lasten auttamiseksi viranomaisyhteistyöllä. Lastensuojelussa valmistellaan ohjeistusta tilanteeseen, jossa toinen ammattilainen tekee lastensuojeluilmoituksen mahdollisesta kurinpitomatkan valmistelusta tai kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Vuoden 2025 loppuun mennessä poliisiyhteistyön Moto-mallista valmistuu perehdytysvideo työntekijöille.

Kunniaväkivallan ehkäisy osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sitoutunut Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan (2022–2025). Suunnitelmassa toimialan yhdeksi kehittämiskohteeksi on määritelty lähi- ja parisuhdeväkivallan tunnistamisen parantaminen ja palveluihin hakeutumisen edistäminen osana lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä ja toimeenpanoa. Toimenpiteinä mainitaan lähi- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvien koulutusten järjestäminen, ohjeistusten laatiminen ja tutkimukseen perustuvien toimintamallien käyttöönotto. Voidaan arvioida, että erityisesti koulutusten ja ohjeistusten toteuttamisessa on suunnitelmakaudella edistytty hyvin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kunniaväkivallan ehkäiseminen ja uhrien onnistuneesti auttaminen tuottaa äärimmäisen merkittäviä, myönteisiä ja pitkäaikaisia terveyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä vaikutuksia väkivallan kohteena oleville henkilöille ja heidän lähiyhteisöilleen. Kunniaväkivaltaan puuttuminen myös vahvistaa kansalaisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja oikeusjärjestelmään, samoin kuin vähentää väkivallasta koituvia kustannuksia.

Johtopäätökset

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on toteutettu valtuustoaloitteessa esitettyjä toimenpiteitä kunniaväkivallan ehkäisytyöstä, vuoropuhelusta Helsingin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa, työntekijöiden kouluttamisesta sekä osin myös kunniaväkiväkivallan sisällyttämisestä osaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei pidä kannatettavana perustaa kohderyhmän asiakkaille erillisiä matalan kynnyksen palvelupisteitä, koska asiantuntijatiedon mukaan kunniaväkivallan uhria voidaan ensisijaisesti auttaa siinä palvelussa, jossa hän muutoinkin asioi. Ellei henkilö muutoin asioi toimialan palveluissa, hänelle on toimialalta tarjolla neuvontaa ja apua myös virka-ajan ulkopuolella.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kunniaväkivallan uhrien auttamiseen tulee edelleen panostaa. Jatkokehittämisen tarpeena tunnistetaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön vahvistaminen kunniaväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Samoin lautakunta toteaa haasteelliseksi puuttua niihin kunniaväkivallan muotoihin, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä ja joiden selvittelyssä poliisi ei ole mukana."

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyä monialaisella, systemaattisella ja kaupunkitasoisella otteella. Keskeisiä toimenpiteitä ovat viranomaisyhteistyön vahvistaminen, henkilöstön koulutus, tukipalveluiden kehittäminen, yhteisöjen osallistaminen sekä ilmiön sisällyttäminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön. Ajantasainen tilannekuva ja yhtenäinen ohjeistus tukevat vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa.

Kunniaan liittyvä väkivalta

Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä kontrollia, jossa yksilöä rangaistaan yhteisön normien rikkomisesta (THL). Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy eri kulttuureissa ja alakulttuureissa maailmanlaajuisesti. Usein se ilmenee sukupuolistuneena lähisuhdeväkivaltana ja kohdistuu tyttöihin ja naisiin. Myös poikiin ja miehiin voi kohdistua kunniaan liittyvää väkivaltaa, erityisesti tilanteissa, joissa heitä painostetaan käyttämään väkivaltaa tai he kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön.

Kunniaan liittyvä väkivalta ilmenee usein henkisenä väkivaltana ja pakottavana sosiaalisena kontrollina, ja sen riski voi kasvaa esimerkiksi erotilanteissa tai nuoren aikuistumisessa, jos yhteisö ei hyväksy yksilön valintoja. Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä monin tavoin, kuten fyysisenä, seksuaalisena ja taloudellisena väkivaltana, painostamisena, uhkailuna, eristämisenä, avioliittoon pakottamisena, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisena sekä henkirikoksina.

Tilastokeskuksen (2024) mukaan Suomessa lähes joka kymmenes 16–74-vuotias on kokenut tai havainnut kunniaväkivaltaa, erityisesti nuorissa ikäryhmissä.

Aloitevastauksessa käytetään termiä kunniaan liittyvä väkivalta, se on terminä kattavampi ja nykykäytössä yleisempi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa seuraavia aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä:

Kehitetään ja resursoidaan kaupungin omaa monialaista kunniaväkivallan ehkäisytyötä, joka toimii yhteistyössä koulut, nuorisotyö, sosiaalipalvelut, maahanmuuttajapalvelut ja terveydenhuolto huomioiden.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä monialaisen yhteistyön vahvistamista. Yhteistyötä tulee vahvistaa siten, että se kokoaa yhteen varhaiskasvatuksen, oppilaitokset, nuorisotyön, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä maahan muuttaneiden erityispalvelut. Tavoitteena monialaiselle yhteistyölle on ilmiön varhainen tunnistaminen, yhteinen toimintamalli ja tiedonkulun parantaminen.

Helsingin kaupungissa toimii monialainen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, jossa on edustettuna kaupungin eri toimialat pois lukien kaupunkiympäristön toimiala, eri viranomaistahoja sekä järjestötoimijoita. Työryhmä toimii poikkihallinnollisen yhteistyön foorumina ja vastaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvän tiedon, toimintamallien ja yhteistyörakenteiden kehittämisestä. Työryhmän puheenjohtajuus on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki resursoi jatkossakin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän toiminnan sekä lähisuhdeväkivallan kehittämisasiantuntijan tehtävän.

Avataan vuoropuhelu Helsingin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi ja varmistetaan, että vakavat väkivallan riskit tunnistetaan ja niihin puututaan yhdessä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa viranomaisyhteistyön merkitystä vakavien väkivallan riskien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä on edustus Helsingin poliisista. Kaupunki tekee pitkäjänteistä yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa mm. osaamisen vahvistamiseksi sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, joilla on erityisosaamista väkivallan kokijoiden ja tekijöiden tukemisessa.

Koulutetaan kaupungin työntekijöitä tunnistamaan kunniaväkivallan ilmenemismuotoja, kohtaamaan uhreja kulttuurisensitiivisesti ja ohjaamaan heidät tarvittavan tuen ja suojelun piiriin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että kaupungin henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen. Haasteena on, että tieto koulutuksista ei aina tavoita avainhenkilöitä eri toimialoilla, minkä vuoksi koulutusviestintää tulee kehittää kaupunkitasoisesti.

Kaupunki on kouluttanut henkilöstöään tunnistamaan kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemismuotoja ja ottamaan ilmiön puheeksi. Teemasta on järjestetty luentoja ja keskustelutilaisuuksia. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohje on laadittu vuonna 2022 osana Väkivalta lapsiperheissä ja lapsen kokemana palveluketjuhanketta (TULSOTE). Syksyllä 2025 valmistui kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johdolla kaupunkiyhteinen tukimateriaali ja ohje liittyen kulttuurisiin kasvatus- ja kurinpitomatkoihin, joka toteutettiin yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa.

Sisällytetään kunniaväkivallan ehkäisy osaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parissa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä on valmisteltu kaupungin toimialojen yhteinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma 2024–2025. Työryhmän nykyinen toimikausi on päättymässä, ja parhaillaan valmistellaan uutta toimikautta sekä päivitettyä toimintasuunnitelmaa.

Kunniaan liittyvä väkivalta on tunnistettu osaksi lähisuhdeväkivaltaa edellä mainitussa toimintaohjelmassa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että ilmiö tulee kytkeä entistä selkeämmin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmaan sekä toimialojen tavoitteisiin kaupunkitasoisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että seuraavaa aloitteen mukaista toimenpidettä edistetään parhaiten jo olemassa olevien rakenteiden avulla.

Luodaan matalan kynnyksen tukipalveluja ja neuvontaa kunniaväkivallan uhreille, myös anonyymisti, useilla kielillä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että aloitteen tavoitetta – matalan kynnyksen tukipalvelujen ja neuvonnan luomista kunniaväkivallan uhreille, myös anonyymisti ja useilla kielillä – edistetään parhaiten kehittämällä jo olemassa olevia tukipalveluja niin, että niissä saa tietoa ja tukea anonyymisti ja useilla kielillä. Lisäksi näissä palveluissa tulee vahvistaa ammattilaisten osaamista kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja palveluihin ohjaamisessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä ehkäistä verkossa tapahtuvaa kunniaväkivaltaa. Samoin on tärkeää, että verkosta löytyy helposti saavutettavaa tietoa ja keinoja kunniaväkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Lautakunta tiedostaa, että kunniaan liittyvästä kontrollista ja väkivallasta voi olla vaikea kertoa. Lautakunta pitää tärkeänä, että toimialan toiminnoissa tunnistetaan tämä ja parannetaan käytännön toimia, joilla madalletaan kynnystä kertoa kokemuksista ammattilaisille.

Muut tarpeelliset toimenpiteet kunniaväkivallan ehkäisemiseksi

Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää, että yhteistyössä kaupungin sisäisten ja ulkoisten toimijoiden sekä verkostojen kanssa tulee laatia yhtenäinen toimintaohje kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Työhön on tärkeää osallistaa myös niitä yhteisöjä, joita kunniaan liittyvä väkivalta koskee, jotta voimme lisätä yhteistä ymmärrystä ja edistää vuoropuhelua ilmiön tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi. Toimialarajat ylittävä ohjeistus vahvistaisi ammattilaisten osaamista ja yhtenäistäisi toimintakäytäntöjä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että Helsingin kaupungilla on tärkeä rooli tietoisuuden lisäämisessä kunniaan liittyvästä väkivallasta. Osana lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä on vuosittain tehty kaupunkilaisille suunnattuja viestintäkampanjoita. Viestintäkampanjoiden tavoitteena on lisätä ilmiön tunnistamista, madaltaa avun hakemisen kynnystä sekä auttaa vähentämään aiheeseen liittyvää häpeää ja stigmaa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä kokoaa tilannekuvaa lähisuhdeväkivallan ilmiöstä. Ilmiön ymmärtämisen ja ehkäisyn tueksi on tärkeää koota ajantasaista tilannekuvaa kunniaan liittyvän väkivallan esiintymisestä ja siihen liittyvistä riskeistä. Tilannekuva mahdollistaa toimenpiteiden kohdentamisen, resurssien tehokkaan käytön sekä toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen