Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat liitteenä olevat katusuunnitelmat:

• Itäbaana välillä Valurinkatu−Virvatulenpolku suunnitelmapiirustus nrot 32297/1-6(liitteet 2-6)
• Roihuvuorentie välillä Sahaajankatu–kortteli 43223 suunnitelmapiirustus 32322/1 (liite 4)
• Viilarintie välillä Sahaajankatu–Laippatie 32315/1 (liite 8)

Lisäksi lautakunta päättää hyväksyä

• Itäväylä Muuntajankadun ylikulkukäytävä pääpiirustus nro 32297/3 (liite 11)
• Meluaidan julkisivu- ja tyyppipoikkileikkauksen 32297/8 (liite 12)
• Törmäyskaiteiden tyyppijulkisivut ja poikkileikkaus 32297/9 (liite 13).

Lähtökohdat ja tavoitteet

Helsingin baanaverkko on pyöräliikenteen runkoverkko, jonka tavoitteena on tarjota suoria, turvallisia ja ympäristöltään laadukkaita pyöräväyliä eri puolille kaupunkia. Liikennejärjestelmätasolla Itäbaanan tavoitteena on parantaa Helsingin niemen ja itäisen Helsingin välistä pyöräliikenneyhteyttä. Suunnitelmat pohjautuvat Helsingin kaupungin strategisiin tavoitteisiin pyöräliikenteen olosuhteiden ja verkoston systemaattisesta kehittämisestä, Helsingin yleiskaavassa esitettyyn baanaverkkoon sekä kaupunginvaltuuston vuonna 2024 hyväksymään Itäbaanan yleissuunnitelmaan. Itäbaanan toteuttaminen tukee liikenteen kasvun ohjautumista kestäviin kulkumuotoihin, edistää arjen sujuvia kulkuyhteyksiä sekä luo turvallisen reitin kaikille liikkujille ympärivuotisesti.

Nykyisellään suunnittelualueen pyöräliikenteen yhteydet kulkevat pääosin yhdistetyillä jalankulun ja pyöräliikenteen väylillä, jotka eivät vastaa nykyisiä suunnitteluperiaatteita. Erityisiä haasteita turvallisuuden kannalta tuottavat Herttoniemen yritysalueella lukuisat risteämiset autoliikenteen kanssa tonttiliittymissä sekä sujuvuuden kannalta Itäpolulla sijaitseva pituusprofiililtaan jyrkkä, vaikeasti ylös poljettava mäki. Itäbaanan toteuttaminen vähentää risteämistä muun liikenteen kanssa ja kasvattaa pyöräilyn houkuttavuutta luomalla yhtenäisen, miellyttävän ja selkeän reitin.

Suunnitelmat pohjautuvat voimassa oleviin asemakaavoihin, lukuun ottamatta piirustusta 32297/6, joka sijoittuu asemakaavoittamattomalle alueelle. Kyseisen kohdan suunnitteluratkaisu perustuu alueella nykyisin olevan jalankulku ja pyörätieväylän parantamiseen kaupungin omistamalla alueella.

Suunnitelma

Itäbaana välillä Valurinkatu−Virvatulenpolku katusuunnitelman piirustus nro 32297/1-6 (liitteet 2-6)

Kyseinen Itäbaana osuus on suurimmalta osalta uusi pyöräliikenteen yhteys, joka kulkee katualueella Itäväylän itä- ja eteläreunassa. Muuntajankadun kohdalla pyörätie kulkee noin 400 m pitkällä uudella sillalla. Sillalla varmistetaan sujuva ja turvallinen yhteys Muuntajankadun yli. Sillalta rakennetaan porrasyhteys pyörien työntörampilla varustettuna Muuntajankadulle, mahdollistaen kulun Siilitien metroasemalle ja bussipysäkille. Muuntajankadun ylittää monta siltaa, ja siksi baanasillan alaosan valaistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Itäväylän idän suuntaan meneviä autokaistoja ja Muuntajankadulta nousevaa ajoramppia linjataan uudelleen lyhyellä matkalla autokaistojen pohjoisreunalla. Linjausmuutoksella säästetään Itäbaanan rakentamisesta koituvista kustannuksista ja päästöistä, kun vältetään mittavat taitorakenneratkaisut ja pohjanvahvistustarpeet, joita muuten olisi tarvittu ahtaassa ja haastavassa rakennusympäristössä.

Alueilla, joilla baana kulkee Itäväylän välittömässä läheisyydessä, baana erotellaan Itäväylästä meluseinällä tai betonikaiteella, joka tarjoaa pyöräilijälle suojaa melulta ja roiskeilta sekä luo turvallisuudentunnetta. Melutasoista on laadittu meluselvitys, joiden pohjalta meluntorjunta on suunniteltu.

Uusien puiden istutuksessa on huomioitu alueella olevat voimajohdot, joiden läheisyyteen ei voi istuttaa puita turvaetäisyyksien takia. Näillä alueilla kehitetään avointa niittyaluetta runsaslajisemmaksi ja lisätään pensasistutuksia. Suunnittelualueen itäpäässä uusi pyörätie liittyy nykyiseen Itäpolun yhdistettyyn pyöräily- ja jalankulkuväylään. Suunnittelualueen itäpäässä on kulku jalankulkijoille ja pyöräilijöille Marjaniemen ylikulkusillalle, ja jalankulkijoille on suojatie baanan yli. Virvatulenpolun länsipuolella suunnitelma liittyy jo aiemmin hyväksyttyyn Itäbaanan katusuunnitelmaan välillä Virvatulenpolku–Gotlanninkatu nro 31872/1.

Roihuvuorentie välillä Sahaajankatu–kortteli 43223 katusuunnitelman piirustus nro 32322/1 (liite 4)

Itäbaanan suunnittelun yhteydessä on myös parannettu Herttoniemen teollisuusalueella olevien katujen pyöräjärjestelyitä. Sahaajankatu on alueellinen kokoojakatu, Mekaanikonkatu ja Roihuvuorentie ovat paikallisia kokoojakatuja. Roihuvuorentiellä pyöräliikenne on tällä hetkellä molemmilla puolilla kaksisuuntaista, suunnitelman myötä pyörätiet muuttuvat yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaiset pyörätiet Roihuvuorentiellä ovat jalankulun kanssa samassa tasossa ja niiden leveys on 2,0 m. Jalkakäytävät ovat leveydeltään 2,0 m.

Roihuvuorentien, Sahaajankadun, Mekaanikonkadun, Viilarintien risteystä muutetaan siten, että pyöräliikenteen järjestelyt ovat yhtenäisiä ja liittyvät olemassa oleviin järjestelyihin. Sahaajankadulta siirretään nykyinen suojatie lähemmäksi risteystä ja toteutetaan pyörätie ja jalkakäytävä samassa tasossa ylijatkettuina järjestelyinä Pikkupurontien risteyksessä.

Viilarintie välillä Sahaajankatu–Laippatie katusuunnitelman piirustus nro 32315/1 (liite 8)

Viilarintie on alueellinen kokoojakatu, jossa pyöräliikenne on nykyisellään kaksisuuntaista, mutta suunnitelman myötä muuttuu yksisuuntaiseksi kadun molemmille puolille. Viilarintiellä, Roihuvuorentiellä ja Sahaajankadulla kulkee erikoiskuljetusten reitti, joka on vaikuttanut suunnittelussa etenkin Itäväylältä laskevan rampin ja Viilarintien risteyksen ratkaisuihin. Viilarintien ja Laippatien risteykseen on suunniteltu valo-ohjaus, samoin Itäväylältä laskevan rampin ja Viilarintien risteykseen. Viilarintiellä pyörätiet ovat itäpuolella 2,5 m. Länsipuolella leveys on osittain 2 m, johtuen Mekaanikonkatu 43:n rakennuksen läheisyydestä.

Vaikutukset

Alueet on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Liikennejärjestelyiden ja reittien parantaminen, liikennemuotojen erotteleminen, sekä tilan selkeyttäminen mm. pintamateriaalien avulla parantavat pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä ja turvallista liikkumista kaikille liikkujille ja lapsivaikutuksia arvioitaessa myös lapsille.

Suunnitelmissa on myös kiinnitetty huomiota esteettömyyteen, huomioiden suunnittelualueen ulkopuolella idässä sijaitsevan näkövammaisten Iiris-keskuksen. Oikeilla välineillä pyöräily on mahdollista monille, mukaan lukien liikkumisrajoitteiset. Baanaverkko toimii turvallisena reittinä kulkea esim. kolmipyörä tandemeilla tai vieretysten poljettavalla kolmipyörällä, ja lisää näin tasa-arvoisuutta kaupunkilaisten kesken.

Baanaverkon kehittäminen tukee lasten ja nuorten itsenäistä liikkumista, lisää arjen fyysistä aktiivisuutta ja vahvistaa hyvinvointia tarjoamalla turvallisia ja saavutettavia reittejä koulumatkoihin, harrastuksiin ja muuten vapaa-aikaan. Itäbaanan läheisyydessä kulkee nuoria mm. Stadin ammattikoululle. Tutkimusten mukaan lasten itsenäinen liikkuminen erityisesti kävellen ja pyörällä, tukee heidän fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointiaan.

Katuympäristösuunnittelussa on suosittu luonnon monimuotoisuutta edistäviä valintoja. Valurinkadun päätyyn on esitetty katupuiden siirtämistä katupuiden kaatamisen sijaan. Viheralueita muutetaan nurmialueista niityiksi monimuotoisuuden lisäämiseksi. Suunnittelualueella baana ylittää Mustapuron, joka on luokiteltu herkäksi vesikohteeksi. Itäbaanan pohjoispuolella Mustapuron varteen on rakennettu uusi tulva-alue ”Mustapuron tulvasuojaus” hankkeen yhteydessä. Herkkä vesialue ulottuu suunnittelualueella koko piirustuksen 32297/5 ja osittain myös piirustuksen 32297/4 alueelle. Mustapuron rumpu Itäpolulla suunnitellaan ja rakennetaan erillisessä hankkeessa.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta nro 32297/1-7 (liite 1), nro 32315/1 (liite 7) ja nro 32322/1 (liite 9). Koostepiirustus on liitteenä 10.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Lisäksi vastaavaa yhteistyötä on tehty GlobalConnect Oy:n kanssa, joiden YKT-sopimuksen valmistelu on käynnissä. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset. Rakentamisen vaikutuksista on sovittu suunnitteluaikana viereisten tonttien kanssa.

Tontilla 43074-2 on suunnittelun aikana tapahtunut tontin omaa suunnittelua, jonka yhteydessä on tehty suunnitelmien yhteensovitusta. Tontin 43074-5 kanssa on käyty keskusteluja työnaikaisista tontin puoleisista työtiloista. Myös Helenin tontin 43075-5 kanssa on käyty tiivistä vuoropuhelua. Voimajohtolinjojen vuoksi Helen Sähköverkko on myös antanut lausunnon suunnitelmista.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 11.6.−1.7.2025 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Helsingin Uutiset sanomalehdessä.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä nro 14.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 1.−14.10.2025 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Muistutuksen käsittely

Suunnitelmista jätettiin 1 muistutus.

Muistutus 1

Muistutuksessa kysytään, säilyykö nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Mekaanikonkadulta Laippatielle Viilarintien länsipuolella. Mikäli yhteys ei säilyisi, tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät Itäbaanan ramppia alas laskevat pyöräilijät lähde epähuomiossa Mekaanikonkadun yksisuuntaista pyörätietä itään päin.

Sahaajankadun länsireunaa Herttoniemen suunnasta tuleva pyöräilijä joutuu ylittämään Sahaajankadun jatkaessaan kohti Roihuvuorentien risteystä. Muistuttajan mukaan kyseinen ylityskohta ei välttämättä ole pyöräilijälle selvä.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie säilyy Mekaanikonkadulta Laippatielle. Viilarintielle rakennetaan tasoerotellut pyörätiet, jotka parantavat pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta.

Itäbaanalta Mekaanikonkadulle laskevan rampin kohdalla risteystä on muotoiltu siten, ettei se jatkossa ole suoraan vastakkain Roihuvuorentieltä Mekaanikonkadulle kulkevan yksisuuntaisen pyörätien kanssa. Tällä pyritään estämään muistuttajankin huolena oleva pyöräilijöiden ajo väärään suuntaan yksisuuntaisella pyörätiellä. Tarvittaessa kielletty ajosuunta voidaan osoittaa ajokieltomerkein. Rakennussuunnitteluvaiheessa risteyksen geometriaa voidaan vielä tarkentaa, mutta pienetkin muutokset on harkittava huolellisesti, jotta liikennesääntöjen mukaisesti ajavien reitti ei huonone tarpeettomilla mutkilla.

Sahaajankatu kuuluu suunnittelualueeseen vain risteyksen osalta. Kadulla siirrytään uusilla yksisuuntaisilla järjestelyillä kaksisuuntaiseen liikenteeseen, mikä väistämättä muodostaa saumakohdan. Ylityspaikka voidaan osoittaa liikenteenohjauksen keinoin.

Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat noin 17 400 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Itäbaana välillä Valurinkatu-Virvatulenpolku -osuuden kustannukset sisältävät Muuntajankadun ylikulkusillan ja muiden taitorakenteiden kustannukset (4 940 000 euroa) sekä meluseinän kustannukset (517 250 euroa). Valtuuston hyväksymän yleissuunnitelman kustannusarvio oli 13,9 miljoonaa euroa. Kustannusarvion noin kahden miljoonan euron kasvu johtuu tarkentuneista suunnitelmista ja sen myötä rakenteellisista, geoteknisistä ja hanketehtävien muutoksista sekä lisätyistä katu- ja viherympäristön parannuksista. Itäbaanalle on muun muassa lisätty pyörätieramppi Mekaanikonkadulle.

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 146 000 euroa (alv. 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 27 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2027 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Detta beslut publicerades 04.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §