Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Laajasalon palveluiden kehittäminen, asumismuotojen monipuolistaminen erityisasumisella ja kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen.

Kaavamuutos (kaavaratkaisu) koskee Laajasalon keskustassa, Yliskylässä olevia palvelurakennusten tontteja. Kaava-alueeseen kuuluu Laajasalon peruskoulun ala- ja yläasteiden toimipisteiden korttelit, puretun kirjaston tontti, Kiiltomadonpolun ja Koulutanhua 1:n korttelin väliin sijoittuva osa puistoalueesta sekä Yliskylänpuisto.

Kaavaratkaisussa Laajasalon peruskoulun ala- ja yläasteen toiminnot keskitetään Koulutanhua 1:n kortteliin, johon on suunnitteilla laajennus tulevan peruskorjauksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Laajasalon peruskoulun perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman 21.1.2026. Koulurakennuksen säilyvä osa suojellaan kaavassa. Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva huonokuntoinen alakoulun rakennus puretaan ja kortteliin mahdollistetaan kaavamuutoksella seniorikeskuksen ja päiväkodin rakentaminen. Seniorikeskuksen tarvekuvauksen mukaan siinä olisi 140 asukaspaikkaa sekä kuntosalin, ravintolan, ryhmä-, liikunta- ja juhlatilaa sisältävä palvelukeskus. Holmanmoisionpolun tontin lisäksi päiväkotitoiminnalle osoitetaan tontti Kiiltomadonpolun viereiselle puistoalueelle. Aiemmin puretun kirjaston tontille mahdollistetaan yleisten rakennusten lisäksi erityisasumista. Yliskylänpuistossa sijaitsevalle Ylistalolle muodostetaan pihapiiri ja kaavassa mahdollistetaan Ylistalon yhteyteen sen toimintaa tukeva sekä ympäristöön soveltuva sivurakennus. Kaavaratkaisulla varaudutaan myös nykyisin kaupungin omistuksessa olevan Ylistalon kiinteistön myymiseen. Yliskylänpuiston kaavaan lisätään myös kiinteän muinaisjäännöksen rajaus.

Uutta asuinkerrosalaa saadaan kerrostaloihin 18 000 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 80 k-m² ja uutta julkisen tilan kerrosalaa 7 900 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 210 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 250 uutta työpaikkaa.

Kaavaratkaisussa on pyritty luomaan riittävät ja joustavat mahdollisuudet väestömäärältään kasvavan Laajasalon varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakentamiseen. Kaupunkirakenteellisesti palvelut sijoittuvat keskeisesti ja helposti joukkoliikenteellä saavutettavasti jo olemassa olevien kaupallisten ja julkisten palvelujen läheisyyteen. Uudet palvelurakennukset tulevat sijaitsemaan kappalemaisina rakennuksina puistomaisessa ympäristössä, säilyttäen alueelle tunnusomaisen avoimen korttelirakenteen. Kaavaratkaisun kerrosluvut on sopeutettu lähiympäristön muihin rakennuksiin. Kaavaratkaisu ei sido tarkkaan rakennusten muotoa, mutta ohjaa mm. julkisivumateriaalimääräyksillä kestävään ja laadukkaaseen julkiseen rakentamiseen.

Asemakaava-alueen välittömään ympäristöön on tavoitteena luoda nykyistä toimivammat ja turvallisemmat liikennejärjestelyt. Järjestelyillä ei poissuljeta suunniteltuun, mutta toistaiseksi toteutumattomaan raitiovaunuvarikkoon liittyvien liikennejärjestelyjen toteuttamista. Yleiskaavamerkintä C1 korostaa liikenteen osalta muun muassa kävelypainotteisuutta sekä pyöräilyn, julkisen liikenteen, pysäköinnin ja huoltoliikenteen toimivuutta. Koulu, seniorikeskus ja päiväkodit korostavat liikenneratkaisuissa alueen esteettömyyttä, turvallisuutta, terveellisyyttä ja toimivaa saattoliikennettä. Katutilaa jäsentävät liikenneratkaisut ja niiden yhteydessä toteutettavat uudet istutuskaistat ja -alueet parantavat katutilojen viihtyisyyttä.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7861).

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että mahdollistetaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkikehityksen toteuttaminen raitiotien varrelle kehittämällä ja täydentämällä alueen lähipalveluita sekä lisäämällä asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta alueella. Kaavaratkaisu lisäksi toteuttaa täydennysrakentamista siten, että alueelle tunnusomainen kaupunkirakenteellinen väljyys ja vehreys säilyvät, sekä mahdollistaa kunnianhimoista arkkitehtuuria ja ympäristörakentamista toteuttavat hankkeet, jotka osaltaan lisäävät alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaavamuutosalue sijaitsee Yliskylän keskustan alueella, jossa sijaitsee huomattava osa Laajasalon nykyisistä palveluista. Laajasalontien varrelle sekä Yliskylänlahdelle jo aiemmin kaavoitettu täydennysrakentaminen tuo alueelle merkittävästi uusia asukkaita, ja alueen palveluverkkoa on tarvetta kehittää vastaamaan Laajasalon asukasmäärän kasvua.

Arkkitehti Olli Kivisen suunnittelemassa, Yliskylän alkuperäisessä asemakaavassa (1960–66), kouluille varattiin kaksi tonttia, joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) vuonna 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste).

Koulutanhua 2b:a -osoitteessa sijaitseva tontti on ollut tyhjillään vuodesta 2020 siinä sijainneen kirjastorakennusten purkamisesta lähtien. Tontti on nykyisin vuokrattu pysäköintialueeksi.

Yliskylänpuisto on yksi Helsingin kartanopuistoista. Osassa Yliskylänpuistoa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös Degerö Uppbys, joka on Degeröbyhyn kuulunut historiallisen ajan kylänpaikka. Yliskylänpuistossa sijaitseva, vuonna 1804 rakennettu Ylistalo on Helsingin neljänneksi vanhin jäljellä oleva puutalo, ja toimi aikoinaan jo 1500-luvulla perustetun Uppbyn tilan toisena päärakennuksena. Nykyään talo on Helsingin kaupungin omistuksessa, ja Laajasalo–Degerö -seuran hallinnassa. Ylistalo on nykyisin juhla- ja kokouskäytössä ja siellä toimii myös kahvila.

Reposalmentien alue on vanhaa kulttuurimaisemaa Degerön ja Yliskylän kartanoiden välimaastossa. Asemakaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsevat viheralueet ovat osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä osana aluetta nimeltä ”Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus – Degerön kartano”. Holmanmoisionpolku ja siellä sijaitseva puukujanne kuuluu Helsingin kaupunkiympäristön toimialan inventoimiin yleisten alueiden arvoympäristöihin.

Helsingin kaupunki omistaa asemakaavamuutoksen korttelialueet.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Alueella on voimassa asemakaavat 12548 (vuodelta 2022), 12546 (vuodelta 2022), 11743 (vuodelta 2015), 11694 (vuodelta 2008), 11065 (vuodelta 2002) ja 10074 (vuodelta 1993).

Kaavoissa korttelialueet on osoitettu opetustoiminnan, yleisten rakennusten, yleisen pysäköintialueen tai lähipalvelurakennusten alueiksi. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu puisto- ja katualueita. Asemakaavalla on sr-2 merkinnällä suojeltu Yliskylänpuistossa oleva Ylistalo.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (06/2025, alv 0):

Investointikustannukset:

• Johtosiirrot 300 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 1 800 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 200 000 euroa
• Investointikustannukset yhteensä 2 300 000 euroa

Kadut ja liikennealueet pitää sisällään liikennesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen kustannukset.

Johtosiirrot koostuu vesihuoltoverkostoon kohdistuvista muutostarpeiden kustannuksista.

Puistojen ja viheralueiden kustannukset koostuu puistoalueilla sijaitsevien reittien rakentamistoimenpiteistä.

Kaava mahdollistaa uusien julkisten palvelurakennusten toteuttamisen. Näiden arvioidut kustannukset ovat:

• Uusi seniorikeskus, arvioitu rakentamiskustannus n. 50 milj. euroa
• Laajasalon peruskoulun perusparannus ja laajennus, 43 milj. euroa varattuna investointiohjelmassa. Laajuus on tästä kasvanut, joten oletettavaa on, että kustannuskin nousee jonkin verran investointiohjelmassa esitetystä.
• Kahden päiväkodin alustavat kustannusarviot ovat n. 9 milj. euroa ja n. 7,5 milj. euroa.

Julkiset palvelurakennukset palvelevat huomattavasti tätä kaava-aluetta laajempaa aluetta, eikä niitä ole esitetty kaavan investointikustannuksiksi.

Tulovaikutukset:

Asemakaava mahdollistaa alueelle uutta erityisasumista. Uuden rakentamisen arvo täsmentyy myöhemmin.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kaupunginmuseon sekä liikuntapalvelukokonaisuuden kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat Kaupunginmuseon osalta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimiseen sekä suojeltujen rakennusten ja puistoalueiden arvosta huolehtimiseen. Sosiaali- ja terveystoimiala oli huolissaan seniorikeskuksen rakennuspaikan laajuuden riittävyydestä sekä seniorikeskuksen omien tila- ja pysäköintitarpeiden että alueellisen pysäköinnin tarpeisiin. Helsingin seudun kuntayhtymä pyysi varmistamaan vesihuollon kapasiteetin ja johtoreittien tilavarausten riittävyyden. Telia Finland Oy pyysi huomioimaan kaapeleiden tila- tai siirtotarpeet maanrakennustöiden yhteydessä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on osallistunut kaavoituksen suunnitteluun, ei lausuttavaa.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui 12 kirjallista mielipidettä.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueen liikennejärjestelyiden toiminnan varmistamiseen, alueen luontoarvojen säilymiseen ja rakennusten lintuturvallisuuteen, erityisasumisen sijoittumiseen alueelle ja koulun läheisyyteen, Laajasalon koulutoimintojen keskittämiseen yhteen toimipisteeseen, Ylistalon toimintaedellytysten parantamiseen, Kiiltomadonpolun viereisen päiväkodin vaikutuksiin lähiympäristössä, seniorikeskuksen mittakaavaan ja laajuuteen sekä Holmanmoisionpolun tontin varaamiseen Laajasalon uimahallille.

Mielipiteissä esitetyt asiat on huomioitu kaavoitustyössä siten, että liikenneratkaisut suunnitellaan toimintojen tarpeet ja erityispiirteet huomioiden, luontoarvojen säilyminen pyritään varmistamaan huomioimalla rakennusalueiden ja ajoliittymien sijoituksissa alueen nykyinen puusto sekä ohjaamalla rakennusten lintuturvallisuutta kaavamääräyksin, erityisasumisen tyypin valintaa ohjataan kaavamääräyksillä huomioiden peruskoulun ja varhaiskasvatuksen toimipisteiden läheisyys, varmistamalla hyvä oppimisympäristö peruskoulun yksikkökoon kasvaessa yhteistyössä Laajasalon peruskoulun perusparannuksen ja laajennuksen hankeryhmän kanssa, arvioimalla alueen kaavahankkeiden vaikutuksia kaupunkikuvassa sekä tarkastelemalla liikunnan- ja vapaa-ajan toimintojen sijoittumista Laajasalon urheilupuiston ympäristössä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 28.7.2025–26.8.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui kaksi kappaletta.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat ajoyhteyden järjestämiseen Holmanmoisionpolkua pitkin Mankelipolun varrella oleviin kiinteistöihin.

Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), kaupunginmuseolta, Helen Sähköverkko Oy:ltä sekä Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Museovirasto, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimiseen, yhdyskuntatekniikan ja jätehuollon järjestämiseen sekä ilmastovaikutusten arvioinnin tulosten esittämiseen kaavaselostuksessa.

Huomautukset on otettu huomioon mm. siten, että kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimista koskevat kaavaratkaisut ja toimenpiteet on neuvoteltu ja laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon sekä hankkeiden kanssa. Vesihuolto- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys varmistetaan toteutussuunnittelun yhteydessä, lisäksi kaavaan on täydennetty johtovarausalue. Jätehuollon ratkaisut suunnitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti toteutussuunnitteluvaiheessa. Alueellisen jakelumuuntamon sijainti tarkastellaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi tehtyjä ilmastovaikutusten arvioinnin tuloksia on täydennetty kaavaselostukseen.

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla tai keskustelutilaisuudessa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Detta beslut publicerades 14.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §