Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotuksen vuodeksi 2027 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2027-2029.

Kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotus vuodeksi 2027 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2027-2029 on laadittu kaupunginhallituksen 1.6.2026, hyväksymän "Vuoden 2027 talousarvioehdotuksen raami sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2027-2029 laatimisohjeet" mukaisesti.

Talousarvioehdotuksen raami 2027 ja laatimisohjeet perustuvat arvioihin yleisestä talouden kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä kaupunkistrategiassa asetettuihin talouden tavoitteisiin.

Kaupunkistrategiassa 2025-2029 sitoudutaan talouden kestävyysperiaatteeseen. Helsingin talouden kestävyysperiaate koostuu käyttötalouden menojen kasvun hallinnasta, investointitason kohtuullisuudesta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtionrahoitteisuusperiaatteesta. Kaupungin käyttötalousmenojen kokonaiskasvu mitoitetaan väestönkasvun, peruspalvelujen hintaindeksillä mitattavan yleisen kustannuskasvun sekä asetetun vuotuisen tuottavuustavoitteen mukaisesti. Kaupunkitasoinen vuotuinen tuottavuusvaade on -1 %. Tämä koskee koko muuta kunta-Helsingin kokonaisuutta (mukaan lukien liikelaitokset) lukuun ottamatta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ydinpalveluita. Ydinpalveluiksi luetaan edellä mainittujen toimialojen muut palvelukokonaisuudet kuin yhteiset palvelut.

Käyttötalous

Vuoden 2027 talousarvioehdotukseen uuteen talousarviokohtaan 3 10 10 Joukkoliikenne, budjetoidaan HSL-kuntayhtymän maksuosuus, Tuki Liikenneliikelaitokselle, Infrakorvaus HSL:ltä ja maksu Kaupunkiliikenne Oy:lle. Kyseisen talousarviokohdan sitovuustaso on toimintamenot sitova (brutto). HSY-kuntayhtymän maksuosuus budjetoidaan talousarviokohdalle 31001 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.

Kaupunkiympäristön toimialan käyttötalous sisältää talousarviokohdat:

Kaupunginvaltuustoon nähden sitovana eränä on:

Uuden kaupunkistrategian mahdollistama kestävyysperiaatteen mukainen menojen kasvu kaupunkitasoiset velvoitteet vähennettynä on kaupunkiympäristön toimialalle 2,6 %. Kaupunginkanslian ylläpitämässä tietopohjassa palkankorotuksien menokasvuksi on ilmoitettu 3,87 % - 4,48 % vuoden 2026 budjettiin verrattuna.

Esitys kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2027 talousarvioksi ja vuosien 2027-2029 taloussuunnitelmaksi on liitteenä 1.

3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut

Talousarvion sitovana tasona ovat toimintamenot.

Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden tulot (toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön) ovat 459,7 miljoonaa euroa. Tulot alenevat 0,4 miljoonaa euroa (-0,1 %) talousarvioon 2026 verrattuna. Maanvuokratulot kasvavat vuokrien hintojen indeksikorotusten myötä 5,0 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Maankäyttökorvausten arvioidaan heikentyvän 5,6 miljoonalla eurolla talousarvioon 2026 verrattuna. Maanmyyntien luovutusvoittojen arvioidaan pysyvän vuoden 2026 talousarvion tasolla.

Talousarviokohdan vuoden 2027 toimintamenojen sitova määräraha on 91,3 miljoonaa euroa. Talousarviokohdan menot kasvavat 2,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Kestävyysperiaatteen mukainen menokasvu kohdistuu pääosin henkilöstömenoihin. Kokonaismenopainetta sopeutetaan lisäämällä oman työn osuutta ostopalvelujen sijaan.

Vuoden 2027 alusta uutena talousarviokohtaan budjetoidaan aiemmin talousarviokohdassa 3 10 04 ollut HSY-kuntayhtymän maksuosuudet.

Liite 1, sivut 16-18.

3 10 02 Tilat

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate, jonka arvioidaan paranevan 12,9 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Vuoden 2027 toimintakate on 297,5 miljoonaa euroa.

Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden tulot (toimintatulot ja valmistus omaan käyttöön) ovat 709,3 miljoonaa euroa. Tulot kasvavat 21,7 miljoonaa euroa talousarvioon 2026 verrattuna. Tuloja kasvattavat valmistuvista hankkeista saatavat vuokratulot sekä tila- ja pääomavuokrien indeksikorotukset. Ylläpitovuokriin ei tehdä merkittäviä korotuksia. Toisaalta tulojen kasvua vähentävät muun muassa HUSin Kivelän vuokratilojen poistuminen sekä yksittäisiin kohteisiin tehdyt kustannustason tarkistukset, kuten Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan (Kuva) liikuntakohteiden kiinteistönhoitokulujen tarkistaminen alaspäin. Valmistus omaan käyttöön pienenee edellisvuoden talousarvioon verrattuna.

Talousarvioehdotuksen mukaan käyttötalouden menot ovat 411,9 miljoonaa euroa. Menot kasvavat vuoden 2026 talousarvioon verrattuna yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Kasvua aiheuttavat erityisesti käyttötaloudesta maksettavat esiselvityshankkeiden kustannukset. Menoja lisäävät myös valmistuvien kohteiden ylläpitokustannukset sekä vuokrien, vastikkeiden ja ylläpitokustannusten indeksikorotukset. Henkilöstömenoja kasvattavat palkankorotukset sekä Kehittämisyksikön kahden määräaikaisen lisäresurssin tarve.

Menojen kasvua hillitsevät energiasäästötoimenpiteet, myytävien ja purettavien kohteiden poistuminen sekä yksittäisten kohteiden kustannustarkistukset. Maanvuokramenot alenevat poistuvan tilakannan ja kiinteistökehitykseen siirtyvien kohteiden vuoksi.

Liite 1, sivut 19-20.

3 10 03 Asuntotuotanto

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate, jonka arvioidaan paranevan 2,8 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Vuoden 2027 toimintakate on -3,3 miljoonaa euroa

Toimintatulot pienenevät 1,9 miljoonaa euroa tuloutusvaiheessa olevien hankkeiden talousarviovaiheessa arvioidun pienemmän määrän vuoksi. Vuoden 2027 toimintatulot ovat 30,6 miljoonaa euroa.

Toimintamenot pienenevät 4,5 miljoonaa euroa ennen kaikkea korko-, vastike- sekä Hitas-hankkeiden lisä- ja muutostöiden kustannusten laskun seurauksena. Laskelmissa on käytetty oletuksena markkinatilanteen asteittaista elpymistä, joka vähentää myymättömien asuntojen määrää ja siten myös vastikekustannuksia. Vuoden 2027 toimintamenot ovat 33,9 miljoonaa euroa.

Rakennusaikaiset korkokustannukset pysyvät edelleen merkittävänä menoeränä suurten hankemäärien ja sitoutuneen pääoman vuoksi, vaikka niitä pyritään aktiivisesti hillitsemään. Henkilöstömenot pysyvät maltillisella tasolla luonnollisen vaihtuvuuden seurauksena.

Liite 1, sivut 21-22.

3 10 08 Palvelut ja luvat

Talousarviokohdan sitovana tasona on toimintakate. Toimintakate vuodelle 2027 on 37,8 miljoonaa euroa, se laskee 0,4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon.

Sekä toimintatulot että toimintamenot tulevat kokonaisuudessaan laskemaan, suurimpana syynä tähän on, että asumisen palveluiden aiemman työsuhdeasunnoista luopumisen ja subventiomallin purkamisen vaikutukset on huomioitu vuoden 2027 talousarviossa. Talousarviokohdan toimintatulot ovat 151,3 miljoonaa euroa ja toimintamenot 113,5 miljoonaa euroa.

Palkankorotusten, ICT-menojen vyörytysperiaatteiden tarkentamisen, sisäisten lisähankkeiden ja sopimusten indeksikorotusten osalta menot tulevat nousemaan.

Kaupunkitilan lupa- ja asiakaspalvelujen taksamuutoksen vaikutuksen työmaihin sekä rakentamisen suhdannetilanteen arvioidaan vaikuttavan tuloihin negatiivisesti. Työmaiden kestot ovat lyhentyneet ja työmaa-alueet pienentyneet. Kaupunkitilan lupa- ja asiakaspalvelujen vesiliikenteestä arvioidaan saatavan lisätuloja, mutta siihen liittyvät hankinnat ja vastuut tulevat lisäämään menoja tätä enemmän.

Rakentamisen suhdanne ennakoi, että kiinteistönmuodostus ja rakennusvalvontamittausten tilausten määrä pysynee vuosien 2025–2026 tasolla. Kaupunkimittauksen, rakennusvalvonnan, ympäristövalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon taksojen indeksikorotuksilla arvioidaan saatavan hienoinen lisäys näiden palvelujen tuloihin. Taksojen korotusten ohella myös valvontakohteiden lisääntyminen lisää ympäristöpalvelujen tuloja.

Aluelaajennukset asukaspysäköintiin, maksullisen pysäköinnin lisääntyminen sekä pysäköintivirhemaksujen kasvun arvioidaan nostavan pysäköinninvalvonnan tuloja. Vyöhykemaksutuloihin ei ole ennustettavissa isoa nousua. Pysäköintiautomaattien vähentäminen tulee vaikuttamaan ylläpitokustannuksiin laskevasti, mutta kunnossapidon ajoneuvojen siirto tulee nostamaan pysäköinninvalvonnan kustannuksia.

Asumisen palvelujen asiakaslaskutuksen kehitys tulee lisäämään asiakaslaskutuksen määrää ja niihin kohdistuvia tuloja. Vapaarahoitteisten asuntojen markkinointiin tullaan panostamaan asuntojen käyttöasteen nostamiseksi.

Liite 1, sivut 22-25.

3 10 09 Yleiset alueet

Talousarviokohdan sitovana tasona ovat toimintamenot. Toimintatulot kasvavat 1,3 miljoonaa euroa rakennuttamispalkkioiden tasokorjauksen, EU-tukien (kertakäyttömuovit, ruokavirasto) sekä tuntikirjauksista muodostuvan valmistus omaan käyttöön -erän kasvaessa. Toimintatulot vuonna 2027 ovat 19,0 miljoonaa euroa

Toimintamenot kasvavat kestävyysperiaatteen mukaisesti 3,6 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Tällä katetaan mm. sopimusindeksien sekä ICT-menojen kasvu. Toimintamenot ovat 142,1 miljoonaa euroa

Kunnossapitoyksikölle tulee vuonna 2027 neljä uutta kilpailutettavaa alueurakkaa, jotka tullaan päivittämään tämän päivän laatuvaatimusten mukaisiksi. Kunnossapidon vastuulle on siirtymässä lisäksi lakisääteisiä tehtäviä, kuten katupölyn sitovien raja-arvojen tiukentuminen. Valtiolta on siirtymässä Mäkelänkadun jatkeen sekä Itäväylän kunnossapito.

Edellisten lisäksi kunnossapitoon on siirtymässä Kruunusillat sekä muita uusia katu-, puisto- ja katuviheralueita. Sopeutustoimia talousarviokohdan tasapainottamiseksi tehdään tarvittaessa ja erikseen sovittavista osa-alueista. Tuottavuustoimia toteutetaan mm. hankintoja ja sopimuksia kehittämällä sekä energiatehokkuutta lisäämällä.

Kaupunkitekniikkayksikön osalta uusina tehtävinä tulevat Merellinen Helsinki, Mäkelänkadun jatkeen ulkovalaistus sekä liikennevalot sekä toritoimintojen siirto yleisille alueille. Lisäksi keskustan kävijäseurantaa laajennetaan sekä toteutetaan jalankulun liikennevalo-ohjauksen periaatteita, kuten painonappien poistot. Lisääntyneet vastuut rahoitetaan Helsinki-Led –hankkeen ansiosta säästyvillä määrärahoilla.

Omaisuuden hallintayksikölle Mäkelänkadun jatkeen bulevardisoituminen tuo mukanaan uutta taitorakenneomaisuutta sekä siihen liittyvät tarkastukset ja kunnostustyöt.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta on siirtymässä laitureita ja rantarakenteita kunnossapitoon. Näiden rakenteiden käytettävyys on erittäin merkittävässä roolissa kaupunkistrategian merellisen toimenpideohjelman toteuttamisessa. Sopeutustoimenpiteenä on mahdollista aikatauluttaa korjauksia uudelleen sekä harkita eri vaihtoehtoehtojen kannattavuutta erittäin huonokuntoisten kohteiden kohdalla.

Liite 1, sivut 26-27.

3 10 10 Joukkoliikenne

Talousarviokohdan sitovat toimintamenot vuonna 2027 ovat 468 miljoonaa euroa, joka on 61,3 miljoonaa vuoden 2026 talousarviota enemmän.

Helsingin seudun liikenne, HSL-kuntayhtymän maksuosuus

HSL-kuntayhtymän maksuosuus vuonna 2027 on 355,6 miljoonaa euroa, joka on 37,0 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 talousarvio. HSL:n kuntaosuutta kasvattaa erityisesti Junatien metrosillan korvaamisen aiheuttama liikennekatko sekä Kruunusillat-raitiotien käyttöönotto.

Tuki Liikenneliikelaitokselle

Kaupunki maksaa liikenneliikelaitokselle (HKL) vuonna 2027 suoraa tukea 23,8 miljoonaa euroa, joka on 6,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 talousarvio. HKL:n suoraa tukea kasvattavat erityisesti käynnissä olevat suuret metroinfran peruskorjaushankkeet, kuten Junatien metrosillan uusiminen, joista aiheutuu korkokustannuksia, mutta ei saada vielä infrakorvauksia HSL:ltä. Tukea kasvattavat myös yleisen korkotason nousu sekä valmistuneet peruskorjaushankkeet, joista suurimpia ovat Mellunmäen sähkönsyöttöasema ja Kampin metroaseman uusittu läntinen sisäänkäynti.

Infrakorvaus HSL:ltä ja maksu Kaupunkiliikenne Oy:lle

Kaupunki maksaa vuonna 2027 Kaupunkiliikenne Oy:lle sen tuottamista palveluista palvelukorvausta 88,6 miljoonaa euroa, joka on 17,8 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 talousarvio. Kaupunki kattaa osan menoista HSL:n maksamalla infrakorvauksella. Infrakorvaus on vuonna 2027 67,5 miljoonaa euroa, joka on 11,7 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 talousarvio. Palvelukorvausta kasvattaa erityisesti Kruunusillat-raitiotien käyttöönotto, joka kasvattaa myös HSL:ltä saatavaa infrakorvausta

Liite 1, sivut 28-29 ja liite 14.

Investoinnit

Investoinnit, tulot

8 01 Kiinteä omaisuus

8 01 50 Kiinteän omaisuuden myynti

Vuonna 2027 kiinteää omaisuutta arvioidaan myytävän 50 miljoonalla eurolla, josta kiinteän omaisuuden myyntiin kirjataan tasearvon mukaiset 2,5 miljoonaa euroa. Erotuksena syntyvät 47,5 miljoonan euron myyntivoitot kirjataan tuloiksi talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.

Liite 1, sivu 30 ja liite 3

8 07 Muu pääomatalous

8 07 51 Rakennusten ja osakkeiden myyntitulot

Vuonna 2027 rakennuksia ja osakehuoneistoja arvioidaan myytävän yhteensä 8 miljoonalla eurolla (rakennukset 7 miljoonaa, osakkeet 1 miljoona), josta muuhun pääomatalouteen kirjataan arviolta tasearvon mukaiset 3 miljoonaa euroa (rakennukset 2 miljoonaa, osakkeet 1 miljoona). Arvioidut rakennusten myyntivoitot 5 miljoonaa euroa kirjataan talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne ja toimialan yhteiset palvelut.

Liite 1, sivu 49 ja liite 3

8 07 53 Väestönsuojakorvaukset

Väestönsuojakorvauksia arvioidaan vuonna 2027 perittävän 0,1 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 49 ja liite 3.

Investoinnit, menot

81 Infrainvestoinnit

Vuoden 2027 infrainvestoinneille on talousarviossa varattu määrärahaa 301,0 miljoonaa euroa.

8 01 Kiinteä omaisuus

Talousarviokohtaan 8 01 01, Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä kaavoituskorvaukset on varattu vuodelle 2027 määrärahaa 35,0 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 01 03, Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodelle 2027 varattu määrärahaa 22,0 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivut 30-31 sekä liitteet 4 ja 5.

8 03 Kadut ja liikenneväylät

Talousarviokohtaan 8 03 01, Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muut investoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodelle 2027 varattu määrärahaa 131,1 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 03 03, Yhteishankkeet Väyläviraston kanssa, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on varattu määrärahaa 2,6 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivut 31-36 sekä liitteet 4 ja 7.

8 04 Puistot ja liikunta-alueet

Talousarviokohtaan 8 04 01, Puistot ja liikunta-alueet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on varattu määrärahaa 45,2 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivut 36-38 sekä liitteet 4 ja 8.

8 09 Kaupunkiuudistus, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Malminkartano-Kannelmäen, Malmin, Mellunkylän ja Meri-Rastilan kaupunkiuudistusalueille kohdistetaan vaikuttavia toimenpiteitä positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi muun muassa asukkaiden turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi, eriytymisen ehkäisemiseksi sekä alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Kaupunkiuudistusalueiden määrärahat käsittävät katu- ja puisto- sekä liikunta- ja esirakentamishankkeita. Kaupunkiuudistusalueiden yleisten alueiden suunnitteluun ja toteutukseen on varattu vuodelle 2027 määrärahaa 26,0 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivut 38-40 sekä liitteet 3, 4 ja 10.

8 10 Suuret liikennehankkeet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Suuriin liikennehankkeisiin on varattu vuodelle 2027 määrärahaa 38,7 miljoonaa euroa. Määrärahalla jatketaan käynnissä olevia raideliikennehankkeita; Kruunusillat hankekokonaisuus, Kalasatamasta Pasilaan johtavan raitiotien jälkivastuuajan toimenpiteet, Sörnäistentunnelin jatkosuunnittelu sekä Länsiratikan liittyvät hankkeet.

Liite 1, sivu 40-42 sekä liitteet 3, 4 ja 10.

82 Talonrakennusinvestoinnit

Talonrakennusinvestointeihin on vuodelle 2027 osoitettu yhteensä 380,7 miljoonaa euroa.

8 02 Rakennukset

Talousarviokohtaan 8 02 01, Uudis- ja lisärakennushankkeet, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi on vuodelle 2027 varattu määrärahaa 225,4 miljoonaa euroa.

Talousarviokohtaan 8 02 02, Korjaushankkeet kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi on vuodelle 2027 varattu määrärahaa 155,3 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivut 42-44 sekä liitteet 3, 6 ja 11.

83 Projektialueiden infrainvestoinnit

8 08 Projektialueiden infrarakentaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi

Projektialueille Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, uudet projektialueet, Malminkenttä, Läntinen bulevardikaupunki, Makasiiniranta, Koivusaari sekä Itäkeskus on osoitettu määrärahoja yhteensä 138,8 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 44-47 sekä liitteet 3,4 ja 9.

84 Muut investoinnit

8 00 Tietokoneohjelmistot

Talousarviokohtaan 8 00 03, Tietokoneohjelmistot kaupunkiympäristön toimiala, on vuodeksi 2027 varattu määrärahaa 6,5 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 48 sekä liitteet 3 ja 12.

8 05 Irtaimen omaisuuden perushankinta

Talousarviokohtaan 8 05 03, Muut hankinnat kaupunkiympäristön toimiala, on vuodeksi 2027 varattu määrärahaa 0,56 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 48 sekä liitteet 3 ja 13.

8 06 Arvopaperit

Talousarviokohtaan 8 06 01 Hitas-osakkeiden ostaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi, on vuodeksi 2027 varattu määrärahaa 1,0 miljoonaa euroa.

Liite 1, sivu 49 ja liite 3.

Sitovat tavoitteet

Toimialalla on neljä sitovaa toiminnan tavoitetta joista kolme on kaupunkiyhteisiä ja yksi toimialan oma.

Sitovat toiminnan tavoitteet ovat:

Sitovat tavoitteet mittareineen sekä sitovien tavoitteiden kytkeytyminen kaupunkistrategiaan on esitetty liitteessä 1, sivut 5-7 ja dokumentointikuvaukset liitteessä 2.

Toiminnan tavoitteet

Toimialalla on neljä toiminnan tavoitetta joista kolme on kaupunkiyhteisiä ja yksi toimialan oma.

Toiminnan tavoitteet ovat:

Toiminnan tavoitteet mittareineen on esitetty liitteessä 1, sivut 8-9.

Palvelukustannukset ja suoritteet

Palvelukustannukset ja suoritteet on esitetty liitteessä 1, kunkin talousarviokohdan yhteydessä.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma on esitetty liitteessä 1, sivut 10-12.

Toimintaympäristön riskit ja epävarmuustekijät ja riskien hallintakeinot

Merkittävimmät riskit, epävarmuustekijät ja riskien hallintakeinot on esitetty liitteessä 1, sivut 12-15.

Jäsenmaksut

Listaus toimialan maksamista jäsenmaksuista on liitteenä 15.

Avustukset

Luettelo toimialan jakamista avustuksista on liitteenä 16.

Toimialan henkilöstötoimikunnan lausunto

Toimialan henkilöstötoimikunnan lausunto talousarvioehdotuksesta 2027 on liitteenä 17.

Päätösten vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset

Talousarvion tavoitteiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja panostuksia kaavoitukseen, yleisten alueiden kunnossapitoon, asuntotuotantoon sekä palvelutilojen turvallisuuteen. Toimet lisäävät kaupungin menoja ja vaativat ylläpitoresurssien kasvattamista, mutta samalla ne tukevat talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Kaavoitus ja maapolitiikka sekä asuntotuotanto vahvistavat kaupungin veropohjaa, tasapainottavat alueiden sosioekonomista kehitystä ja lisäävät tonttituottoja. Kaupungin oman asuntotuotannon turvaaminen, asuntopolitiikan ratkaisut ja uudet välimuodon asumisratkaisut vähentävät asunnottomuutta ja siihen liittyviä kustannuksia ja välillisesti hillitsevät sosiaalimenoja.

Katujen ja puistojen perusparantaminen, turvallisuuden parantamistoimet ja luontoarvojen vahvistaminen lisäävät investointitarpeita, mutta parantavat asuinalueiden houkuttelevuutta, nostavat kiinteistöjen arvoa ja vähentävät pitkän aikavälin korjaus- ja kunnossapitokustannuksia

Kestävän liikkumisen edistäminen vaatii jatkuvia panostuksia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteisiin. Näillä toimilla voidaan kuitenkin vähentää liikenneruuhkien ja päästöjen aiheuttamia kustannuksia sekä parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia. Yleinen saavutettavuuden parantaminen myös lisää liikkumista ja toimeliaisuutta kaupungissa.

Kokonaisuutena tavoitteilla on kaupungin taloudellista kantokykyä vahvistavia pitkän aikavälin vaikutuksia, vaikka ne lyhyellä aikavälillä aiheuttavat investointi- ja käyttötalousmenoja.

Kuntalaisvaikutukset

Talousarvion tavoitteet ja toimenpiteet parantavat kuntalaisten asumisolosuhteita, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä tukevat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä eri kaupunginosien välillä. Uusi asuntotuotanto ja monipuoliset asumisratkaisut vahvistavat asukkaiden mahdollisuuksia löytää kohtuuhintainen koti, ja asunnottomuuden vähentäminen tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia.

Kaupunkiympäristön laadun, lähiluonnon ja virkistysalueiden lisääminen kohentavat arjen hyvinvointia ja terveyttä. Panostukset koulujen ja päiväkotien piha-alueisiin, puistoihin ja liikunta-alueisiin parantavat lasten ja nuorten mahdollisuuksia aktiiviseen elämään, turvalliseen leikkiin ja liikkumiseen. Kestävän liikkumisen edistäminen ylipäänsä parantaa liikkumismahdollisuuksia, vähentää päästöjä ja lisää turvallisuutta. Kokonaisuudessaan tavoitteet vahvistavat asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia viihtyä, liikkua ja elää turvallisesti Helsingissä.

Ympäristövaikutukset

Tavoitteet tukevat kestävää kaupunkikehitystä vähentämällä liikenteen päästöjä, lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulumuoto-osuutta sekä vahvistamalla lähiluontoa ja virkistysalueita. LUMO-ohjelman toteuttaminen ja kaupunkiympäristön viherryttäminen turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja hillitsevät ilmastonmuutosta

Asuntotuotannon ja täydennysrakentamisen ohjaaminen tukee resurssitehokasta maankäyttöä ja vähentää yhdyskuntarakenteen hajautumista. Kokonaisuutena tavoitteilla on myönteisiä vaikutuksia ilmanlaatuun, hiilineutraaliustavoitteisiin ja kaupunkilaisten arkiympäristön ekologiseen kestävyyteen. Lisäksi viherryttämistoimenpiteet ja muut ilmastomuutoksen hillintään liittyvät toimenpiteet ovat monihyötyisiä, eli lisäävät myös kaupunkiympäristön viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta.

Organisaatio-, kaupunkikonserni- ja henkilöstövaikutukset

Tavoitteet lisäävät kaupungin organisaation suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitoresurssien tarvetta erityisesti kaavoituksen, maaomaisuuden hallinnan, katu- ja viheralueiden suunnittelun ja kunnossapidon sekä kestävän liikkumisen kehittämisen osalta. Tämä edellyttää palveluiden ja yksiköiden välistä tiivistä yhteistyötä sekä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä. Kaupunkikonsernin näkökulmasta tavoitteet edellyttävät yhteistä koordinaatiota esimerkiksi maapolitiikan ja asuntotuotannon osalta.

Henkilöstövaikutuksina tavoitteet edellyttävät osaamisen vahvistamista erityisesti kestävän rakentamisen, ilmastovaikutusten arvioinnin sekä turvallisuutta ja kunnossapitoa koskevien tehtävien osalta. Samalla ne voivat lisätä henkilöstön työn mielekkyyttä ja sitoutumista, kun kehittämistoimet tukevat kaupungin strategisia tavoitteita ja kuntalaisten hyvinvointia.

Toimivalta

Kaupunginhallituksen 1.6.2026 § 447 hyväksymän vuoden 2027 talousarvioehdotuksen raami sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2027-2029 laatimisohjeen mukaan lauta- ja johtokuntien tulee hyväksyä talousarvioehdotuksensa 9.9.2026 mennessä.

Kuntalain 110 1 §:n 1 mom mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion.