Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta valtuutettu Sami Muttilaisen talousarvioaloitteesta:

Aloitteessa ehdotetaan ateriakohtaista määrärahan korotusta varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ruokailuun. Korotuksen tulisi nostaa ateriahinta kansallisen keskiarvon tasolle.

Ruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset 2018, Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus 2017, Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta - ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin 2019 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Suositukset ohjaavat terveellisten, ravitsevien ja monipuolisten aterioiden suunnitteluun.

Lapsille ja nuorille päivittäin maistuvalla ruoalla on tärkeä merkitys kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata aloitteen ehdotusta, koska jo nykyisellä määrärahalla pystytään tarjoamaan suositusten mukaista ravitsevaa ja monipuolista ruokaa riittävästi. Ruokailua tulee kehittää nykyisen budjetin rajoissa.

Toimialan ruokailujen budjetoinnissa huomioidaan vuosittain ruoan hinnan ja muiden kustannusten nousu. Ruokapalveluntuottajat voivat tehdä sopimuksen mukaisia hinnankorotuksia perustuen yleisiin kustannusmuutoksiin. Yleinen kustannusten muutos ei näin heikennä kouluruokailun laatutasoa.

Eri paikkakuntien ateriahintoja ei voida suoraan verrata keskenään. Ateriahintaan vaikuttaa esim. tuotannon suuruus, keittiöverkoston rakenne, tilojen vuokramaksut, raaka-aineiden hankintakanavat yms. Kouluruokailu maksaa Suomessa keskimäärin 3,42 euroa/ateria ja Helsingissä 2,6 euroa/ateria. Korotus keskimääräiseen tasoon tarkoittaisi peruskoulujen ateriahintaan keskimäärin 0,82 euron korotusta.

Kustannusvaikutukset

Talousarviossa on varattu peruskoulujen ruokapalveluiden hankintaan rahaa nykyisen palvelutason turvaamiseen, eikä ehdotetut lisäkustannukset sisälly budjettiin. Pienikin ateriahinnan muutos lisäisi merkittävästi tarvittavaa määrärahaa. 0,82 euron korotus tarkoittaisi pelkästään peruskoulujen ateriahintaan 7 011 000 euron lisäkustannusta/vuosi.

Vaihtoehtoisesti 10 sentin lisäys ateriahintaan tarkoittaa lisäkustannuksena
- varhaiskasvatuksessa 690 000 euroa/vuosi
- peruskouluissa 855 000 euroa/vuosi
- oppilaitoksissa 190 000 euroa/vuosi
- yhteensä 1 735 000 euroa/vuosi

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata aloitteen ehdotusta, koska jo nykyisellä määrärahalla pystytään tarjoamaan suositusten mukaista ravitsevaa ja monipuolista ruokaa riittävästi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että säännöllisillä, riittävillä ja ravitsevilla aterioilla on suuri merkitys lasten ja nuorten terveyteen ja jaksamiseen ja ruokailua tulee kehittää nykyisen budjetin rajoissa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2027 ei ole varauduttu aloitteen mukaiseen lisämäärärahatarpeeseen.

Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa kasvatus- ja koulutuslautakunnalta 8.9.2026 mennessä valtuutettu Sami Muttilaisen talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään, että ensi vuoden 2027 talousarvioon varataan määräraha ateriakohtaisen korotuksen tekemiseen varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ruokailuun.

Detta beslut publicerades 09.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §