Eläintarhan huvilan residenssitoimintaa koskeva käyttöoikeussopimus
Eläintarhan huvilan vuokrasopimuksen irtisanominen
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että:
- Viraston ja lautakunnan on turvattava kulttuurikeskuksen käyttörahat niin, ettei keinotekoista vastakkainasettelua aluetalojen markkinoinnin ja kansainvälisten taiteilijavieraiden residenssin välillä tehdä. Vuokrarahaa vastaava summa on ensi sijassa neuvoteltava kaupungin johdon sekä talous- ja suunnitteluosaston kanssa niin, että kaupungin talouden ylijäämää voidaan käyttää lautakunnan raamiin supistetun TA-esityksen 2017 jälkeen muuttuneessa ennakoimattomassa tilanteessa Huvilan käytön turvaamiseksi.
- Jos se ei onnistu, lautakunta velvoittaa viraston tuomaan vielä tämän lautakunnan toiminta-aikana useamman muun (esim. palvelujen ostot, tarvikkeet) säästövaihtoehdon 2017 välillä päätettäväksi. Residenssitoiminnan lakkauttamista lautakunta ei hyväksy kulttuuripoliittisesti negatiivisena vaihtoehtona, joka tulee käyttäjille aivan yllättäen. Residenssitoiminnan kehittämistä kevään 2018 jälkeen Eläintarhan huvilassa on hyvä tehdä yhteistyössä talon käyttäjä/vuokraajatahojen kanssa ennakkoluulottomalla tavalla ja ottaa kaikki kehittämisehdotukset käyttöön.
Käsittely
Palautusehdotus:
Risto Kolanen: (palautusehdotus jatkosuunnitteluohjeilla)
Lautakunta palauttaa nopeassa tahdissa tulleen esityksen, jossa ei ole riittäviä tietoja ja perusteluja Eläintarhan huvilan vuokrasuhteen irtisanomiselle ja jonka päätöksen merkitystä Helsingin kansainväliselle maineelle kulttuurikaupunkina ei ole riittävästi perusteltu.
Viraston ja lautakunnan on turvattava kulttuurikeskuksen käyttörahat niin, ettei keinotekoista vastakkainasettelua aluetalojen markkinoinnin ja kansainvälisten taiteilijavieraiden residenssin välillä tehdä. Vuokrarahaa vastaava summa on ensi sijassa neuvoteltava kaupungin johdon sekä talous- ja suunnitteluosaston kanssa niin, että kaupungin talouden ylijäämää voidaan käyttää lautakunnan raamiin supistetun TA-esityksen 2017 jälkeen muuttuneessa ennakoimattomassa tilanteessa Huvilan käytön turvaamiseksi.
Jos se ei onnistu, lautakunta velvoittaa viraston tuomaan vielä tämän lautakunnan toiminta-aikana useamman muun (esim. palvelujen ostot, tarvikkeet) säästövaihtoehdon 2017 välillä päätettäväksi. Residenssitoiminnan lakkauttamista lautakunta ei hyväksy kulttuuripoliittisesti negatiivisena vaihtoehtona, joka tulee käyttäjille aivan yllättäen. Residenssitoiminnan kehittämistä kevään 2018 jälkeen Eläintarhan huvilassa on hyvä tehdä yhteistyössä talon käyttäjä/vuokraajatahojen kanssa ennakkoluulottomalla tavalla ja ottaa kaikki kehittämisehdotukset käyttöön.
Päätöksen perusteluja ja lautakunnan jatkosuunnitteluohjeita
Helsinki on maan pääkaupunki, jossa tällainen taiteilijaresidenssitoiminta on luontevaa. Perinne alkoi vuoden 2000 kulttuurikaupunkivuodesta. Lautakunta hylkäsi 16.3.2010 kokouksessaan vastaavan esityksen. Sen olisi saatava ajanmukainen tieto Eläintarhan huvilan reaalisen käyttöasteen kehityksestä ja muutoksista 2010-luvulla ennen uusia päätöksiä. Samoin residenssin taiteellisen työskentelyn laajuus on isompi kuin esittely antaa ymmärtää.
Lautakunta katsoo, että näin pienen (”44 000 euron (netto)kustannuksen lisäksi toiminta kuluttaa puolikkaan henkilötyövuoden verran varaussihteerin työaikaa”) käyttötaloussäästön saamiseksi vuokrasuhteen irtisanominen ei ole riittävästi perusteltu Suomen pääkaupungin kulttuurisen ja kansainvälisen maineen kannalta.
Erilaiset paikalliset ja valtakunnalliset yksityiset, kunnalliset ja ammatilliset taide- ja kulttuurijärjestöt ovat ahkerasti käyttäneet Eläintarhan huvilan taiteilijaresidenssiä ulkomaisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien majoittamiseen. Vuonna 2015 käyttökertoja 1889 rakennetussa Linnunlaulun yhteisöön lukeutuvassa museoviraston suojelukohteessa oli 302 kappaletta. Vaikka huvilassa ei ole varsinaisia isoja työtiloja, siellä tehdään taiteellista suunnittelutyötä nykyaikaisilla työvälineillä (läppärillä) ja kokoushuoneen palavereissa.
Erityisen tärkeä huvila on ollut kansainvälistä taiteilijavaihtoa tekeville vapaan kentän toimijoille, joille se on ollut usein taloudellisesti ainoa mahdollisuus järjestää vierailu. Mikäli Eläintarhan toiminta lakkaisi, olisi sillä välitön vaikutus kansainvälisiin taiteilijavierailuihin Helsingissä.
Taiteilijoiden pääkaupunki, kulttuurikaupunki, sekä taiteilija ja kulttuurijärjestöt tarvitsevat asukaslähtöisen, osallistuvan ja kiinnostavan kaupunkikulttuurin luomiseksi ja kaikille helsinkiläisille suunnattujen kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen ulkomaisten taiteilijoiden residenssiä.
Safe Haven -hanke ei vastaa mitenkään Eläintarhan residenssin toimintatarpeeseen. Safe Haven on kulttuurista solidaarisuustoimintaa. Eläintarhan residenssi on apuväline paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kansainvälisten tapahtumien mahdollistamiseksi. Kansainvälisten taiteilijoiden roolia ei ole syytä vähätellä tai väheksyä riippumatta siitä, tarvitseeko taiteilija sitä vainon takia tai hakeeko residenssiä helsinkiläinen tapahtuman järjestäjä kulttuuri- tai taidetapahtumaan.
Palauttaessaan esityksen lautakunta samalla kehottaa Kulttuurikeskusta tutkimaan kevääseen 2018 mennessä tarkemmin Eläintarhan residenssin ja tulevan Safe Haven -turvasataman tehtävien eroja kaupungin toiminnassa ja yhteistyössä järjestöjen kanssa sekä sitä, miten Caisan osaamista ja asiantuntemusta muuttuvassa 2.0. mallissa voidaan käyttää hyödyksi. Eläintarhan huvila toimii erityisen hyvin pidempien residenssien ja ryhmävierailujen paikkana, mutta mahdollistaa myös lyhemmät vierailut. Safe Haven voi varmaan tulla osin käyttäjäksi myös suojeltuun rakennukseen, jossa ei ole isompia kuvataiteille tyypillisiä työtiloja. Lisätarvetta turvasataman residenssimajoitukselle on joka tapauksessa.
Lautakunta ei periaatteessa vastusta sitä, että tutkitaan myös löytyisikö Eläintarhan huvilalle ”parempi käyttäjä”, että selvitetään näiden vaihtoehtojen talousluvut ja käyttöastesuunnitelmat, ja tehdään uusi kunnallisen elimen harkinta jatkaa toimintaa joko nykymuodossa, uuden kolmannen sektorin toimijan vastuulla tai näiden yhteistyömallilla käyttäjien verkoston ja kaupungin kesken. Siinäkin tapauksessa ylläpito tarvitsisi vuokratukea. Taloa tulisi tarkastella kokonaisuutena mukaan lukien alakerran porvariskotinäyttely, joka on auki yleisölle vain yhtenä päivänä. Sen kehittämisajatuksia kannattaa kuulla ja laittaa toteen. Esimerkiksi Safe Havenin myötä voisi olla tarve myös lisätiloihin, myös perhemajoitukseen.
Taitelijoiden ja residenssiä vuokraavia järjestöjen piiristä kerrotaan lautakunnalle ja virastolle 23.1.2017 tulleen vetoomuksen mukaan, että kiinteistön pyörittäminen merkitsisi toiminnan painopisteen siirtymistä kulttuurisisältöjen tuottamisesta infrastruktuurin ylläpitämiseen. Tämä olisi yhdistystoimijalle mahdollista vain, mikäli kaupunki tukisi uutta toimintaa pitkäjänteisesti. Säästöjä ei siis välttämättä syntyisi oletetussa laajuudessa.
Lisäksi mikäli Eläintarhan huvilan vierasvalinnat tekisi yksittäinen taidekentän organisaatio, vaikuttaisi se residenssien tasapuoliseen saavutettavuuteen. Tähän verrattuna on nykyinen Eläintarhan huvilan palvelu puolueetonta - juuri sellaista palvelua, jota Helsingin kaupungin tulee harjoittaa avoimen ja monipuolisen, kansainvälisen taideohjelman mahdollistajana.
Kannattaja: Juha-Pekka Väisänen
Lautakunta hyväksyi palautusehdotuksen yksimielisesti.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättää irtisanoa Eläintarhan huvilan vuokrasopimuksen siten että se päättyy 30.6.2017.
Kulttuurikeskuksen käyttötalous (talousarviotili 4 17 01) on ollut jo vuosia leikkausten kohteena. Raamiin on tullut pääasiassa palkkojen ja vuokrien kustannusnousua pienempiä korotuksia loppusäästöjen kohdentuessa aina siihen n. 20 % osuuteen, jolla tuotetaan kulttuurikeskusten ohjelmapalvelut ja viestintä sekä tutkimus- ja hanketoiminta.
Kulttuurikeskuksen vuoden 2017 talousarvioraamia on leikattu 286 000 euroa. Summa koostuu kilpailukykysopimuksen mukaisista lomarahaleikkauksista (191 000 euroa), työaikalisäyksen laskennallisesta säästöstä (75 500 euroa) sekä yleisestä kustannustason arvioidusta laskusta (19 500 euroa). Viraston taloushallinnan kannalta ongelmallista on se, etteivät kaksi viimeksi mainittua todellisuudessa realisoidu säästöiksi.
Työntekijöiden 24 tunnin vuosittainen lisätyöaika muodostuu säästöksi tuotettaessa esim. kätilöpalveluita. Kulttuurikeskus ei tuota tällaisia vuorotyöpalveluita eikä sillä ole edes loma-ajan sijaisuuksia. Kustannustason aleneminenkin on vain on laskennallinen. Esiintyjäpalkkiot tai taidekurssien ohjaajien palkkiot eivät ole kelluvasti markkinoilla hinnoiteltuja palveluita.
Yllä mainittujen 95 000 euron laskennallisten säästöjen lisäksi Palmia Oy, jolta virasto ostaa vahtimestaripalvelut ilman mahdollisuutta avoimeen kilpailutukseen, on ilmoittanut nostavansa hintoja tavalla, jonka kustannusvaikutus on yli 6 000 euroa.
Tilavuokrien osalta on 12.12. saatu tieto, että sisäiset tilavuokrat nousevat 0,5%. Tämä tarkoittaa 19 000 euron korotusta.
Lopullista kokonaissäästötarvetta saattaa jonkin verran vähentää eläke- ja sotumaksujen pieneneminen. Vaikutuksesta ei ole vielä saatu vahvistettuja lukuja. Samoin on epävarmaa, leikataanko mahdollisia säästöjä kaikkien hallintokuntien budjettiraameista.
Vähintään säästettävä 101 000 euroa voi näyttää yli 13 000 000 euron käyttötaloudessa pieneltä. Se tulee kuitenkin suhteuttaa sekä aikaisempien vuosien säästöihin, että viraston vapaasti valittavana oleviin kuluihin. Henkilöstö- ja tilakulujen edustaessa kulttuuripalveluiden osastolla yli 80 % osuutta kustannuksista havainnollisin vertailuluku on yhden alueellisen kulttuurikeskuksen vuotuinen ohjelma- ja esiintyjäbudjetti. Tuo summa on lähes tarkalleen 115 000 euroa.
Eläintarhanlahdella sijaitseva, 1889 rakennettu, Linnunlaulun yhteisöön lukeutuva puuhuvila on suojeltu rakennus. Sen alakerrassa on rajatusti auki oleva porvariskotinäyttely 1800–1900-luvun taitteen tyyliin.
Huvilassa järjestetään kulttuurikeskuksen taiteilijaresidenssitoiminta. Tiloissa majoittuu lyhytaikaisesti lähinnä ulkomaisia taiteilijoita ja taiteilijaryhmiä. Vuonna 2015 yöpymisiä oli 1 508 kappaletta eli keskimäärin 302 yöpymistä per huone. Asukkaita oli 103 ja toukokuusta 2015 eteenpäin lyhin majoittumisjakso oli viikon ja pisin kahden kuukauden mittainen.
Nykyinen toiminta on tärkeää, mutta sen varsinainen kulttuuripoliittinen vaikutus on viraston palveluista pienin. Jotta toiminta olisi aidosti kansainvälisesti verkottunutta residenssitoimintaa, siihen tulisi voida osoittaa huomattavasti suurempi taloudellinen ja toiminnallinen panos. Erityisiä työhuonetiloja talossa ei ole tarjolla. Tilojen käyttömahdollisuudet ovat suojelunäkökohtien vuoksi rajoittuneet. Talon kehittäminen toivottuun elävän ja ohjelmallisen kulttuurikeskuksen suuntaan ei ole nykyisen talouden puitteissa mahdollista.
Eläintarhan huvilan kustannukset ovat vuodessa n. 75 000 euroa ja tulot n. 31 000 euroa. Tämän 44 000 euron kustannuksen lisäksi toiminta kuluttaa puolikkaan henkilötyövuoden verran varaussihteerin työaikaa.
Huvilan kuuden kuukauden irtisanomisaika antaa mahdollisuuden tutkia perusteellisesti residenssitoiminnan jatkumista huvilassa muutoin. Jo Safe Haven -toiminnalle kohdennettu merkittävä avustussumma voi luoda tilanteen, jossa residenssitoiminta jatkuu, mutta kolmannen sektorin toimijan vastuulla ja sen verkostoista ja taiteellisesta näkemyksestä hyötyen.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 13.12.2016 § 130
This decision was published on 01.02.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
Presenter information
Ask for more info
Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: 09 310 37000
Veikko Kunnas, osastopäällikkö, puhelin: 09 310 37002