Eläintarhan huvilan residenssitoimintaa koskeva käyttöoikeussopimus

HEL 2016-013532
More recent handlings
Case 1. / 8 §
This decisionmaker is no longer active

Eläintarhan huvilan vuokrasopimuksen irtisanominen

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että:

  • Viraston ja lautakunnan on turvattava kulttuurikeskuksen käyttörahat niin, ettei keinotekoista vastakkainasettelua aluetalojen markkinoinnin ja kansainvälisten taiteilijavieraiden residenssin välillä tehdä. Vuokrarahaa vastaava summa on ensi sijassa neuvoteltava kaupungin johdon sekä talous- ja suunnitteluosaston kanssa niin, että kaupungin talouden ylijäämää voidaan käyttää lautakunnan raamiin supistetun TA-esityksen 2017 jälkeen muuttuneessa ennakoimattomassa tilanteessa Huvilan käytön turvaamiseksi.
  • Jos se ei onnistu, lautakunta velvoittaa viraston tuomaan vielä tämän lautakunnan toiminta-aikana useamman muun (esim. palvelujen ostot, tarvikkeet) säästövaihtoehdon 2017 välillä päätettäväksi. Residenssitoiminnan lakkauttamista lautakunta ei hyväksy kulttuuripoliittisesti negatiivisena vaihtoehtona, joka tulee käyttäjille aivan yllättäen. Residenssitoiminnan kehittämistä kevään 2018 jälkeen Eläintarhan huvilassa on hyvä tehdä yhteistyössä talon käyttäjä/vuokraajatahojen kanssa ennakkoluulottomalla tavalla ja ottaa kaikki kehittämisehdotukset käyttöön.

Käsittely

Palautusehdotus:

Risto Kolanen: (palautusehdotus jatkosuunnitteluohjeilla)

Lautakunta palauttaa nopeassa tahdissa tulleen esityksen, jossa ei ole riittäviä tietoja ja perusteluja Eläintarhan huvilan vuokrasuhteen irtisanomiselle ja jonka päätöksen merkitystä Helsingin kansainväliselle maineelle kulttuurikaupunkina ei ole riittävästi perusteltu.

Viraston ja lautakunnan on turvattava kulttuurikeskuksen käyttörahat niin, ettei keinotekoista vastakkainasettelua aluetalojen markkinoinnin ja kansainvälisten taiteilijavieraiden residenssin välillä tehdä. Vuokrarahaa vastaava summa on ensi sijassa neuvoteltava kaupungin johdon sekä talous- ja suunnitteluosaston kanssa niin, että kaupungin talouden ylijäämää voidaan käyttää lautakunnan raamiin supistetun TA-esityksen 2017 jälkeen muuttuneessa ennakoimattomassa tilanteessa Huvilan käytön turvaamiseksi.

Jos se ei onnistu, lautakunta velvoittaa viraston tuomaan vielä tämän lautakunnan toiminta-aikana useamman muun (esim. palvelujen ostot, tarvikkeet) säästövaihtoehdon 2017 välillä päätettäväksi. Residenssitoiminnan lakkauttamista lautakunta ei hyväksy kulttuuripoliittisesti negatiivisena vaihtoehtona, joka tulee käyttäjille aivan yllättäen. Residenssitoiminnan kehittämistä kevään 2018 jälkeen Eläintarhan huvilassa on hyvä tehdä yhteistyössä talon käyttäjä/vuokraajatahojen kanssa ennakkoluulottomalla tavalla ja ottaa kaikki kehittämisehdotukset käyttöön.

Päätöksen perusteluja ja lautakunnan jatkosuunnitteluohjeita

Helsinki on maan pääkaupunki, jossa tällainen taiteilijaresidenssitoiminta on luontevaa. Perinne alkoi vuoden 2000 kulttuurikaupunkivuodesta. Lautakunta hylkäsi 16.3.2010 kokouksessaan vastaavan esityksen. Sen olisi saatava ajanmukainen tieto Eläintarhan huvilan reaalisen käyttöasteen kehityksestä ja muutoksista 2010-luvulla ennen uusia päätöksiä. Samoin residenssin taiteellisen työskentelyn laajuus on isompi kuin esittely antaa ymmärtää.

Lautakunta katsoo, että näin pienen (”44 000 euron (netto)kustannuksen lisäksi toiminta kuluttaa puolikkaan henkilötyövuoden verran varaussihteerin työaikaa”) käyttötaloussäästön saamiseksi vuokrasuhteen irtisanominen ei ole riittävästi perusteltu Suomen pääkaupungin kulttuurisen ja kansainvälisen maineen kannalta.

Erilaiset paikalliset ja valtakunnalliset yksityiset, kunnalliset ja ammatilliset taide- ja kulttuurijärjestöt ovat ahkerasti käyttäneet Eläintarhan huvilan taiteilijaresidenssiä ulkomaisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien majoittamiseen. Vuonna 2015 käyttökertoja 1889 rakennetussa Linnunlaulun yhteisöön lukeutuvassa museoviraston suojelukohteessa oli 302 kappaletta. Vaikka huvilassa ei ole varsinaisia isoja työtiloja, siellä tehdään taiteellista suunnittelutyötä nykyaikaisilla työvälineillä (läppärillä) ja kokoushuoneen palavereissa.

Erityisen tärkeä huvila on ollut kansainvälistä taiteilijavaihtoa tekeville vapaan kentän toimijoille, joille se on ollut usein taloudellisesti ainoa mahdollisuus järjestää vierailu. Mikäli Eläintarhan toiminta lakkaisi, olisi sillä välitön vaikutus kansainvälisiin taiteilijavierailuihin Helsingissä.

Taiteilijoiden pääkaupunki, kulttuurikaupunki, sekä taiteilija ja kulttuurijärjestöt tarvitsevat asukaslähtöisen, osallistuvan ja kiinnostavan kaupunkikulttuurin luomiseksi ja kaikille helsinkiläisille suunnattujen kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen ulkomaisten taiteilijoiden residenssiä.

Safe Haven -hanke ei vastaa mitenkään Eläintarhan residenssin toimintatarpeeseen. Safe Haven on kulttuurista solidaarisuustoimintaa. Eläintarhan residenssi on apuväline paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kansainvälisten tapahtumien mahdollistamiseksi. Kansainvälisten taiteilijoiden roolia ei ole syytä vähätellä tai väheksyä riippumatta siitä, tarvitseeko taiteilija sitä vainon takia tai hakeeko residenssiä helsinkiläinen tapahtuman järjestäjä kulttuuri- tai taidetapahtumaan.

Palauttaessaan esityksen lautakunta samalla kehottaa Kulttuurikeskusta tutkimaan kevääseen 2018 mennessä tarkemmin Eläintarhan residenssin ja tulevan Safe Haven -turvasataman tehtävien eroja kaupungin toiminnassa ja yhteistyössä järjestöjen kanssa sekä sitä, miten Caisan osaamista ja asiantuntemusta muuttuvassa 2.0. mallissa voidaan käyttää hyödyksi. Eläintarhan huvila toimii erityisen hyvin pidempien residenssien ja ryhmävierailujen paikkana, mutta mahdollistaa myös lyhemmät vierailut. Safe Haven voi varmaan tulla osin käyttäjäksi myös suojeltuun rakennukseen, jossa ei ole isompia kuvataiteille tyypillisiä työtiloja. Lisätarvetta turvasataman residenssimajoitukselle on joka tapauksessa.

Lautakunta ei periaatteessa vastusta sitä, että tutkitaan myös löytyisikö Eläintarhan huvilalle ”parempi käyttäjä”, että selvitetään näiden vaihtoehtojen talousluvut ja käyttöastesuunnitelmat, ja tehdään uusi kunnallisen elimen harkinta jatkaa toimintaa joko nykymuodossa, uuden kolmannen sektorin toimijan vastuulla tai näiden yhteistyömallilla käyttäjien verkoston ja kaupungin kesken. Siinäkin tapauksessa ylläpito tarvitsisi vuokratukea. Taloa tulisi tarkastella kokonaisuutena mukaan lukien alakerran porvariskotinäyttely, joka on auki yleisölle vain yhtenä päivänä. Sen kehittämisajatuksia kannattaa kuulla ja laittaa toteen. Esimerkiksi Safe Havenin myötä voisi olla tarve myös lisätiloihin, myös perhemajoitukseen.

Taitelijoiden ja residenssiä vuokraavia järjestöjen piiristä kerrotaan lautakunnalle ja virastolle 23.1.2017 tulleen vetoomuksen mukaan, että kiinteistön pyörittäminen merkitsisi toiminnan painopisteen siirtymistä kulttuurisisältöjen tuottamisesta infrastruktuurin ylläpitämiseen. Tämä olisi yhdistystoimijalle mahdollista vain, mikäli kaupunki tukisi uutta toimintaa pitkäjänteisesti. Säästöjä ei siis välttämättä syntyisi oletetussa laajuudessa.

Lisäksi mikäli Eläintarhan huvilan vierasvalinnat tekisi yksittäinen taidekentän organisaatio, vaikuttaisi se residenssien tasapuoliseen saavutettavuuteen. Tähän verrattuna on nykyinen Eläintarhan huvilan palvelu puolueetonta - juuri sellaista palvelua, jota Helsingin kaupungin tulee harjoittaa avoimen ja monipuolisen, kansainvälisen taideohjelman mahdollistajana.

Kannattaja: Juha-Pekka Väisänen

Lautakunta hyväksyi palautusehdotuksen yksimielisesti.

Presenter information

kulttuurijohtaja
Stuba Nikula

Ask for more info

Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: 09 310 37000

stuba.nikula@hel.fi

Veikko Kunnas, osastopäällikkö, puhelin: 09 310 37002

veikko.kunnas@hel.fi