Merihaan suunnitteluperiaatteet

Diary number HEL 2018-009477

Case 5. / 247 §

Merihaan suunnitteluperiaatteet

Urban Environment Committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

hyväksyä 1.4.2025 päivätyt Merihaan suunnitteluperiaatteet (liite nro 3) alueen jatkosuunnittelun pohjaksi

antaa selostuksen luvussa 4.4 ’suunnitteluperiaatteiden vuorovaikutus’ ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja selostus ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2018-009477

Merihaan palloiluhallin tontille haetaan vuoden 2025 aikana taloudellisesti ja toiminnallisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Tavoitteena ratkaisulla on varmistaa riittävät liikuntatilat Merihaan alueella. Liikuntatilojen ei välttämättä tarvitse sijaita palloiluhallin tontilla. Lautakunta piti tärkeänä, että kaupunki on mukana toteuttamiskelpoisen ratkaisun etsimessä.

Kaupunkiympäristölautakunta kehotti kaavahankkeissa lisäämään vehreyttä ja istutuksia kansipihalla ja reuna-alueilla ilmastonmuutoksen edetessä kiihtyvän lämpösaarekeilmiön lieventämiseksi sekä asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi

Kaupunkiympäristölautakunta korosti, että Merihaan betonibrutalismin arvostus nousee vuosi vuodelta ja Merihaka on malliesimerkki kompaktikaupungin periaatteiden mukaan rakennetusta yhtenäisestä alueesta ja siten rakennushistoriallisesti arvokas. Aluetta ei ole kuitenkaan kehitetty 80-luvun jälkeen, joten parannuksia kaivataan muuttuvassa kaupungissa.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta korosti suunnitteluperiaatteiden linjauksia, joissa uudisrakennusten tulee kuitenkin kunnioittaa alueelle 60-80-luvuilla luotua estetiikkaa ja arkkitehtuurisia periaatteita niin, että Merihaka säilyy ympäristöstään selkeästi erottuvana ja historiaansa kunnioittavana linnoitusmaisena kokonaisuutena.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Irene Siljama ja tiimipäällikkö Salla Hoppu. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Merihaan palloiluhallin tontille haetaan vuoden 2025 aikana taloudellisesti ja toiminnallisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
Tavoitteena ratkaisulla on varmistaa riittävät liikuntatilat Merihaan alueella. Liikuntatilojen ei välttämättä tarvitse sijaita palloiluhallin tontilla.
Lautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki on mukana toteuttamiskelpoisen ratkaisun etsimessä."

Kannattaja: Otso Kivekäs

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Otso Kivekäs: Muutetaan liitteeseen kolme periaatteista palveluakselin osalta lause ”Alue, jossa pääosa rakennuksen kerrosalasta tulee varata liike- ja toimitilalle ja/tai julkisille palveluille.” muotoon ”Alue, jossa rakennuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan varata tilaa liike- ja toimitilalle ja/tai julkisille palveluille”

Perustelu: Akselin kaupunkirakenteellinen rooli muuttuu ratikkapysäkin auetessa alueen eteläreunalle, eikä ole perusteltua ohjata palveluakselin rakennusten käyttöä tällä tavoin. Konversioperiaatteita kumottaessa tarkoitus oli nimenomaan luopua kategorisista kielloista muuttaa tiloja asumiseen. Esimerkiksi tornin muuttaminen asumiseen saattaisi olla ihan perusteltua.

Kannattaja: Mia Haglund

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Otso Kivekäs: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Lautakunta kehottaa kaavahankkeissa lisäämään vehreyttä ja istutuksia kansipihalla ja reuna-alueilla ilmastonmuutoksen edetessä kiihtyvän lämpösaarekeilmiön lieventämiseksi sekä asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi."

Kannattaja: Mia Haglund

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Otso Kivekäs: Muutetaan liitteeseen kolme periaatteiden pysäköintiä koskeva kappale muotoon: Merihaassa on runsaasti autopaikkoja, joiden tämänhetkinen käyttöaste on 65%. Siksi alueen rakennushankkeissa ei ole tarpeen määrätä pysäköintinormia.

Kannattaja: Mia Haglund

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 3 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Sami Kuusela: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että Merihaan betonibrutalismin arvostus nousee vuosi vuodelta ja Merihaka on malliesimerkki kompaktikaupungin periaatteiden mukaan rakennetusta yhtenäisestä alueesta ja siten rakennushistoriallisesti arvokas.

Aluetta ei ole kuitenkaan kehitetty 80-luvun jälkeen, joten parannuksia kaivataan muuttuvassa kaupungissa.

Kaupunkiympäristölautakunta korostaa suunnitteluperiaatteiden linjauksia, joissa uudisrakennusten tulee kuitenkin kunnioittaa alueelle 60-80-luvuilla luotua estetiikkaa ja arkkitehtuurisia periaatteita niin, että Merihaka säilyy ympäristöstään selkeästi erottuvana ja historiaansa kunnioittavana linnoitusmaisena kokonaisuutena."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Sami Kuuselan vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Katri Penttinen, Risto Rautava, Joona Turtiainen

Ei-äänet: 8
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Mika Raatikainen, Saana Rossi, Anni Sinnemäki

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Sami Kuuselan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5–8.

See table with voting results

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

hyväksyä 1.4.2025 päivätyt Merihaan suunnitteluperiaatteet (liite nro 3) alueen jatkosuunnittelun pohjaksi

antaa selostuksen luvussa 4.4 ’suunnitteluperiaatteiden vuorovaikutus’ ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja selostus ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2018-009477

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Suunnitteluperiaatteet koskevat Merihaan aluetta, joka sijaitsee Sörnäisten kaupunginosassa, meren ja Sörnäisten rantatien rajaamana.

Suunnitteluperiaatteet määrittelevät alueen tulevan täydennysrakentamisen ja kehittämisen tavoitteet ja linjaavat mahdollisia käyttötarkoitusten muutoksia. Suunnitteluperiaatteisiin on lisäksi koottu periaatteellisen tason suunnitteluohjeita ja määritelty alueen vaalittavia ominaispiirteitä. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat myöhemmin tapahtuvaa yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua.

Suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on mahdollistaa Merihaan alueelle kaupunkirakenteen kehittämistä Merihaan omaleimaista identiteettiä säilyttäen ja vahvistaen. Tavoitteena on yhdistää Merihaka nykyistä paremmin ympäröivään olemassa olevaan ja rakentuvaan kaupunkirakenteeseen ja mahdollistaa alueen tiivistämistä hyvien julkisten liikenne- ja raideyhteyksien varrella.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Suunnitteluperiaatteet edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla kaupunkirakenteen ilmastoviisaan tiivistymisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä Merihaan aluekokonaisuuden omaleimaisuus huomioiden. Suunnitteluperiaatteet ovat Helsingin yleiskaavan 2016 mukaiset.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Merihaka on tunnistettava ja omaleimainen alue, selkeä oman aikakautensa ideologinen kokonaisuus. Kaupunginosan tunnistaa helposti sekä kaukomaisemassa että läheltä, sen erottautuessa korkeudeltaan, materiaaleiltaan ja tyyliltään muusta kaupungin rakennuskannasta.

Alue muodostuu kuudesta kahdeksankerroksisesta lamellikerrostalosta, neljästä 15-kerroksisesta tornitalosta, yhdestä opiskelija-asuinrakennuksesta sekä alueen keskellä kulkevasta matalasta palveluakselista, jonka dominanttina toimii alueen korkein rakennus, Merihaan torni. Kaupunkirakenne on kaksitasoinen, kannen päälle sijoittuu jalankulku, asuminen sekä palvelut ja kannen alla kulkee alueen ainoa katu – Haapaniemenkatu – ja joka toimii alueen liikenteellisenä syöttökatuna kannen alla olevaan parkkitilaan.

Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava. Kaavassa alue on pääosin merkitty pääkäyttötarkoitusmerkinnällä AL, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavaan kuuluvat vesialueet ovat merkitty merkinnällä LV, venesatama, ja alueen pohjoispuolella sijaitseva Pannukakunpuistikko on merkitty merkinnällä VP, puisto. Osa maanvaraisesta piha-alueesta on merkitty käyttötarkoitusmerkinnällä AH, asuinpalveluun varatuksi korttelialueeksi, johon tulee sijoittaa yhteisiä oleskelu-, leikki- ja palloilualueita.

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta korttelin 398 tonttia 3, joka on kaupungin omistuksessa. Kaupunki omistaa myös aluetta reunustavat viher- ja katualueet sekä pääosin kannen alla kulkevan Haapaniemenkadun.

Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana

Suunnitteluperiaatteiden selostuksessa (liite 4) esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Helen Oy
Helen Sähköverkko Oy
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
Museovirasto
Uudenmaan ELY-keskus
Senaatti-kiinteistöt
Gasum Oy
kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, nuorisopalvelut
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, liikuntapalvelut
pelastuslaitos
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Viranomaisten kannantotot kohdistuivat kansirakenteeseen, pysäköintitilaan, rakennusten korottamiseen, myöhemmän rakennusajan rakennusten suojelemiseen, palveluakselin korkomaailman ja toiminnallisuuteen, säilytettäviin porrasyhteyksiin, näkymälinjoihin, pelastautumiseen ja varatiejärjestelyihin, vesihuoltoon, kulkuyhteyksiin ja esteettömyyteen sekä meluun.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon siten, että merkintöjä, periaatemääräyksiä ja sanamuotoja on muokattu ja tarkennettu vastaamaan yhteisiä tavoitteita.

Mielipiteet

Mielipiteet suunnitteluperiaatteiden valmisteluaineistosta kohdistuivat yleisesti kaikkiin suunnitteluperiaatteissa käsiteltyihin asioihin, Merihaan ainutlaatuiseen kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen, alueen suunnitteluun kokonaisuutena, arkkitehtuuriin ja betonibrutalismiin, rakennussuojeluun, rakennusten purkamiseen, uudisrakentamiseen, rakentamisen korkeuteen, nykyisten pysäköintilaitosten purkamiseen ja pysäköintiin, näkymiin, palloiluhallin ja muiden palveluiden säilyttämiseen, alueen rauhallisuuteen (kansitasolla), palveluakselin matalan kaupunkirakenteen säilyttämiseen, yhteyksiin, maanvaraiseen kenttään ja kaupunkivihreään sekä uimapaikkoihin.

Aloitusvaiheen verkkokyselyyn saapui yhteensä 249 lomaketta, Kerro kantasi -sivuston kautta saatiin 415 kommenttia ja mielipiteitä saapui sähköpostitse 9.

Kommentit ja mielipiteet on otettu huomioon siten, että vaalittavia rakennuksia on tarkennettu koskemaan lisäksi Merihaan toisen rakennusvaiheen aikana rakennettuja lamellitaloja ja ilmastonmuutosta koskevat periaatteet ovat tarkentuneet. Merihaan torni on merkitty alueen maamerkiksi. Periaatteisiin on lisätty myös vaatimus säilyttää alueen huokoisuus ja väljyys ohjaamaan uudisrakentamisen suunnittelua.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Kaupunkiympäristölautakunta 15.04.2025 § 226

01.04.2025 Pöydälle

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 27.5.2024

This decision was published on 05.05.2025