Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, As Oy Tanotorventie 34

Hallintojohtaja päätti hylätä ********** vahingonkorvausvaatimuksen, joka koskee yhtiön huoneistolle B 30 aiheutunutta vesivahinkoa.

Y-Säätiö omistaa ********** huoneiston B 30 ja on vuokrannut sen Helsingin kaupungille, joka puolestaan on edelleenvuokrannut huoneistoa. Huoneistossa havaittiin vesivahinko 23.1.2019. Vahingon havaitsemishetkellä huoneisto oli tyhjillään. Viimeisin kaupungin vuokralainen oli muuttanut pois huoneistosta 31.10.2018. Uutta vuokrasopimusta ei oltu vielä tehty eikä lopputarkastusta suoritettu.

Vesivuodon aiheutti haljennut astianpesukoneen tulppa. Vahinko sattui talviaikaan ja huoneistossa oli ollut parvekkeenovi auki ja ikkuna raollaan, minkä johdosta on syntynyt epäily, että kylmyys olisi aiheuttanut tulpan halkeamisen. Astianpesukoneen hana oli ollut auki-asennossa.

Yhtiö vaatii 21.5.2019 saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessaan kaupunkiympäristön toimialalta korvausta vesivahingon vuoksi. Korvausvaatimuksen suuruus on alustavan arvion mukaan noin 60 000 euroa. Yhtiö perustelee vaatimustaan sillä, että kaupunki on syyllistynyt tuottamukseen laiminlyödessään jälleenvuokraamansa huoneiston lopputarkastuksen.

Koska taloyhtiön ja kaupungin välillä ei ole vuokrasopimusta, vahingonkorvausvastuu määrittyy vahingonkorvauslain mukaan.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §n mukaisen korvausvastuun syntyminen edellyttää, että vahingonaiheuttaja on toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti ja vahinko on aiheutunut tämän toiminnan tuloksena. Teon tai laiminlyönnin ja vahingon välisen syy-yhteyden syntyminen edellyttää vahingon ennalta-arvattavuutta.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan vahinko ei ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta.

Vahinkotapahtuma tai sen seuraamukset eivät ole olleet objektiivisesti arvioiden ennakoitavissa. Huoneiston lopputarkastuksen suorittamiselle ei ole asetettu määräaikaa eikä vuokranantajalla ole ollut tiedossa erityistä syytä kiirehtiä tarkastuksen suorittamista. Helsingin kaupunki vuokranantajana on voinut luottaa siihen, että vuokralainen huolehtii vuokraamastaan huoneistosta ja sen ikkunoiden ja ovien sulkemisesta normaaliin tapaan. Vuokranantajalla ei ole ollut syytä olettaa vuokralaisen olevan huolimaton tai aiheuttavan haittaa huoneistolle. Vesivahingon aiheutuminen vuokralaisen muuton jälkeen asunnon ollessa tyhjillään on ollut yllättävä ja poikkeuksellinen tapahtuma, jota ei ole voinut ennakoida.

Tämä päätös on kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan. Mikäli hakija haluaa saada asiasta kaupunkia oikeudellisesti sitovan ratkaisun, tulee hänen saattaa asia yleisen alioikeuden ratkaistavaksi.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 (57§)