Lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmä ja osallisuuden edistäminen

HEL 2021-012359
More recent handlings
Case 12. / 12 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmästä ja osallisuuden edistämisestä Helsingissä

Urban Environment Committee

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta esittää osaltaan kaupunginhallitukselle kaupunkiyhteisen lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän perustamista sekä kaupunkitasoisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista jokaisen lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmä asettaisi osallisuuden vahvistamisen konkreettiset tavoitteet ja vastaisi niiden seurannasta. Erillisestä Ruuti-brändistä luovuttaisiin. Esityksen mukaan Helsingissä käytössä olevia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja monipuolistetaan ja kehitetään tavoitelähtöisesti, yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksen kehittymistä seurattaisiin kaupunkitasoisesti ja alueellisesti kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattoria hyödyntäen.

Esityksessä konkreettisena uutena avauksena on mainittu apulaispormestarien toimialaillat, joita suunnitellaan järjestettäväksi kahdesti vuodessa strategiakaudella 2021-2025. Toimialailloissa nuoret voivat tuoda esiin heille tärkeitä asioita suoraan kaupungin johdolle.

Lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmän uudistuksen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. On hyvä, että perustettavassa lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen osallisuuden kokemuksen seurannassa ja alueiden välisten erojen tunnistamisessa on kannatettavaa.

Kaupunkiympäristön toimialalla tehtävät monialaiset suunnitelmat ja ohjelmat vaikuttavat Helsingin kehittymiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, minkä vuoksi toiminnalla on suuri vaikutus lasten ja nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Toimialalla myös suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään kaupungin yleisiä alueita, ja niiden laadulla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tämän vuoksi lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää.

Useita kaupunkiympäristön toimialaan kuuluvia tehtäviä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), joka velvoittaa ja ohjaa vuorovaikutukseen osallisten kanssa sekä kaavojen vaikutusten arviointiin. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen merkitys alueidenkäytön suunnittelussa säilyy jatkossakin vähintään nykyisellä tasollaan, mikäli vireillä oleva MRL:n kokonaisuudistus eli kaavoitus- ja rakennuslaki (KRL) toteutuu. Lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmän uudistamisessa on hyvä pyrkiä vahvistamaan kaavoitukseen liittyviä vuorovaikutusmenettelyjä sekä vaikutusten arviointia lasten ja nuorten näkökulmista.

On tärkeää, että lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen liittyy konkreettisesti osaksi toimialan vuorovaikutusprosesseja. Kaupunkiympäristön toimialan näkökulmasta korostuu se, että valmistelussa kyetään tunnistamaan lasten ja nuorten kannalta merkitykselliset ja vaikuttavimmat suunnitelmat ja hankkeet, joiden yhteydessä voidaan kehittää ja tarjota lapsille ja nuorille luontevia osallistumisen tapoja. Toimialojen välisen yhteistyön merkitys korostuu, koska kaupunkiympäristön toimialalla kontaktit lapsiin ja nuoriin ovat perustehtävissä satunnaisia.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta –kehittämisohjelmaa varten kerätyissä lasten ja nuorten näkemyksissä korostuvat kaupunkiympäristön osalta hyvin konkreettiset asiat, jotka liittyvät ympäristön siisteyteen, kauneuteen ja koettuun turvallisuuteen. Kaupunkiyhteisessä osallisuuden kehittämistyössä on huolehdittava siitä, että myös toimenpiteissä päästään riittävän konkreettiselle tasolle. Perustettavan ohjausryhmän toiminnassa on tärkeää huomioida, että toimenpiteiden laatimisessa ovat tiiviisti mukana ne tahot, joilla on päävastuu niiden toteuttamisesta. Kaupunkiympäristön toimialalla tämä koskee erityisesti rakennukset ja yleiset alueet sekä maankäyttö- ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuuksia ja toimialan viestintää.

Osallisuuden edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden kohderyhmää ovat kaikki alle 25-vuotiaat helsinkiläiset. Kohderyhmä on huomattavan laaja verrattuna Ruuti-järjestelmään, jonka kohderyhmää ovat olleet pääosin 13-17 -vuotiaat nuoret. Kuten esityksessä on todettu, on tärkeää että kehittämistyössä pyritään tunnistamaan eri ikäryhmien tarpeet ja kullekin ikäryhmälle sopivat vaikuttamisen tavat.

Presenter information

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Ask for more info

Katri Backman, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 09 310 37840

katri.backman@hel.fi