A technical disturbance has downed the City of Helsinki's switchboard, causing calls to drop or not go through. We are working to resolve the problem. We apologize for the inconvenience.

Poikkeaminen, Pasila, Tulistimenkatu 4, 6, 8 ja 10, Senaatti-kiinteistöt

HEL 2022-010395
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
More recent handlings
Other decisions for the policymaker
§ 113

Pasila, Tulistimenkatu 4, 6, 8 ja 10, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17110 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12360 seuraavasti:

  • Rakennusoikeus nousee 12,3 % (11 000 k-m²:stä 12 350 k-m²:in)
  • Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema ylitetään korkeintaan 1,5 metrillä.
  • Sauna- ja kerhotilat eivät ole talojen ylimmissä kerroksissa, vaan välikerroksissa kattoterassien yhteydessä.
  • Autohallin ala ylittää rakennusalan tontin länsipäässä.
  • Rakennusala ylitetään B, C ja D rakennusten pihan puolella korkeintaan 0,5 metrillä ja katon korkeimman osan porrastus ylitetään B-rakennuksessa 1 metrillä, C-rakennuksessa 2,5 metrillä ja D-rakennuksessa 2 metrillä.
  • Kr-rakennuksen julkisivut eivät ole rapattuja, vaan ne tehdään pääosin valkobetonista. Puiston puolella käytetään myös valkoista muurattua tiiltä valkoisin saumoin. Matalassa osassa on ruskeat muuratut julkisivut.
  • Kaavan mukaan parvekkeet tulee ripustaa rakennusrungosta eikä niitä saa kannattaa maasta. Kr-tontin rakennuksen parvekkeet kannatetaan maasta.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Tontin länsiosassa tulee huolehtia riittävästä puiden istutussyvyydestä asemakaavan rakentamisrajan mukaisella alueella.
  • Korkean rakennuksen parvekejulkisivut tulee käsitellä siten, ettei parvekkeiden alustiloja pääse syntymään ja pielet toteutetaan rakennuksen julkisivupintaa vastaavin pinnoin.

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Senaatti-kiinteistöt

Rakennuspaikka

17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17110 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinkerrostalokorttelin (12 350 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12360 siten, että

  • Rakennusoikeus nousee 12,3 % (11 000 k-m²:sta 12 350 k-m²:in)
  • Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema ylitetään 1,0–1,5 metrillä.
  • Sauna- ja kerhotilat eivät ole talojen ylimmissä kerroksissa, vaan välikerroksissa kattoterassien yhteydessä.
  • Autohallin ala ylittää rakennusalan tontin länsipäässä.
  • Rakennusala ylitetään B, C ja D rakennusten pihan puolella korkeintaan 0,5 metrillä ja katon korkeimman osan porrastus ylitetään B-rakennuksessa 1 metrillä, C-rakennuksessa 2,5 metrillä ja D-rakennuksessa 2 metrillä.
  • Kr-rakennuksen julkisivut eivät ole rapattuja, vaan ne tehdään pääosin valkobetonista. Puiston puolella käytetään valkoista muurattua tiiltä valkoisin saumoin. Matalassa osassa on ruskeat muuratut julkisivut.
  • Kaavan mukaan parvekkeet tulee ripustaa rakennusrungosta eikä niitä saa kannattaa maasta. Kr-tontin rakennuksen parvekkeet kannatetaan maasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

  • Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa kr-merkityn rakennuksen toteutumisen kaavan rakennusalan osoittamassa laajuudessa ja likimäärin kaavassa esitetyn vesikattokoron mukaisessa kokonaiskorkeudessa.
  • Katu tulee olemaan noin metrin korkeammalla kuin kaavan korko. Rakennuksissa pyritään A-energialuokkaan, jolloin yläpohjat ovat paksut.
  • Asukkaiden yhteistilat ja kattoterassit muodostavat hyvin toimivan kokonaisuuden.
  • Kyseisellä hallin osalla on rinteestä johtuen kasvualustaa runsaasti ja se voidaan istuttaa. Rakennusten kaivuutyöt ulottuvat joka tapauksessa ko. alueelle.
  • Rakennusalan vähäiset ylitykset ovat rakennusten runkojaosta johtuvia.
  • Tavoitteena on saada aikaan yhtenäinen, viimeistelty ja kestävä julkisivupinta. Matalan osan muuraus liittää korkean rakennuksen osaksi muuta korttelia.
  • Parvekkeet ovat joko sisäänvedettyjä tai muuten muodostuvat osaksi rakennuksen kokonaishahmoa, luontevia julkisivulinjoja jatkaen. Pielet verhotaan tai muutoin toteutetaan julkisivupintaa vastaavin pinnoin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.6.2017 vahvistettu asemakaava nro 12360. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa asuinkerrostalojen korttelin, jonka rakennusoikeus on 11 000 k-m². Rakennusten vesikattojen ylimmät korkoasemat vaihtelevat +32:n ja +70.5:n välillä. Asukkaiden yhteiskäytössä olevat saunat sekä osa asukkaiden yhteistiloista tulee rakentaa rakennuksen ylimpään kerrokseen. Autohallin rakennusala rajautuu korttelin sisäpihan mukaan. Kr-rakennuksen julkisivujen on oltava rapattuja ja valkoisia. Parvekkeet tulee ripustaa rakennusrungosta. Ulokeparvekkeita ei saa kannattaa maasta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi (C1), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Tontti on tällä hetkellä rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (5.9.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa asemakaavan tavoitteiden mukaisen massoittelun. Vesikattokorkojen nousu johtuu pääasiassa katualueen korkotasoista, jotka ovat alueen jatkosuunnittelussa nousseet asemakaavan mukaisesta. Asukkaiden yhteistilat ja kattoterassit sijoittuvat luontevasti asemakaavan mukaisiin kattopintojen terassointeihin. Autohallin rakennusalan ylitys mahdollistaa edelleen asemakaavan mukaisen vehreän istutusalueen nousevan maaston ja kasvualustan paksuuden vuoksi. Rakennusalan vähäiset ylitykset ovat rakennusten runkojaosta johtuvia eivätkä ne muuta merkittävästi kaavan mukaista massoittelua. Esitetty julkisivuratkaisu voi mahdollistaa kaavan mukaista rappausta kestävämmän julkisivupinnan korkeaan rakennukseen. Alimpien kerrosten tiilimuuraus liittää korkean rakennuksen osaksi muuta korttelia ja luo laadukasta julkisivupintaa maantason mittakaavasta katsottuna. Parvekkeet muodostuvat esitetyllä ratkaisulla luontevaksi osaksi korkean rakennuksen kokonaishahmoa.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom., 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Ask for more info

Outi Ruski, arkkitehti, puhelin: 09 310 15207

outi.ruski@hel.fi

Decisionmaker

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja
Download decision (pdf)

Attachments

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
2. Ympäristökartta
3. Asemakaavaote