Poikkeaminen, Herttoniemi, Mäenlaskijantie 4, Helsingin kaupungin asunnot Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43147 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta nro 12772. Lisäksi hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 4739 siten, että:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin asunnot Oy

Rakennuspaikka

43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43147 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinkerrostalon peruskorjaushankkeeseen. Toimenpide edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta nro 12772 asemakaavan muuttamiseksi. Lisäksi toimenpide edellyttää poikkeamista voimassa olevasta asemakaavasta nro 4739 seuraavasti:

Poikkeamista rakennuskiellosta hakija perustelee rakennuksen julkisivujen rappauspintojen ja ikkunoiden akuutilla korjaustarpeella, ilmanvaihdon puutteellisella toiminnalla ja siitä aiheutuneilla kylpyhuoneiden on home- ja kosteusvaurioilla, sekä viemäriverkoston korroosiovaurioilla.

Hakija perustelee kerrosluvun ylitystä sillä, että rakennuksen yhdeksänteen kerrokseen rakennetaan vain ilmanvaihtokonehuoneet ja niille johtavat huoltoportaat. Rakennuksessa on yksi pääosin maapinnan alapuolinen kellarikerros. Ensimmäinen kerros on sekakerros, jossa on asuntoja ja niitä palvelevia varasto- ja muita tiloja, ja se on pääosin maanpinnan yläpuolella. Sovellettavan lain (Rakennuslaki 131 a§) mukaan IV-konehuoneiden taso muodostaa kerroksen. Ilmanvaihtokonehuoneet ja huoltoportaat kasvattavat kerrosalaa 485 k-m² (4,85 % tontin toteutuneesta kokonaiskerrosalasta). Konehuoneen kokoon vaikuttavat asuntojen lukumäärä, energiatehokkaat ja hiljaiset koneet sekä maalämmön tuoma mahdollisuus viilentää tuloilmaa kesäaikana.

Hakija perustelee vesikaton ja julkisivun leikkauskohdan korkeusaseman ylityksiä muun muassa turvallisen ja käyttökelpoisen huoltoreitin järjestämisellä porrashuoneista. Hakija toteaa, että ilmanvaihtokonehuoneiden lisäämisellä parannetaan energiatehokkuutta. Hakija toteaa, että vesikaton korkeus voisi olla pienempi, jos konehuone rakennettaisiin lähemmäksi räystästä. Silloin se kuitenkin näkyisi enemmän.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 1.2.2022 (§ 57) määräämä rakennuskielto (nro 12772) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto on asetettu, jotta alueelle turvataan kokonaisvaltainen täydennysrakentamissuunnitelma sekä selkeytetään rakennussuojelun linjauksia. Rakennuskielto koskee Länsi-Herttoniemen asuinaluetta Herttoniemen ja Siilitien metroasemien välissä.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.7.1960 vahvistettu asemakaava nro 4739. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa. Toimenpiteen kohteena oleva suurempi rakennusala on jaettu pituussuunnassa kahteen rakennusalan osaan, suurin sallittu kerrosluku on itäpuolella VII ja länsipuolella VIII. Rakennusalalle on osoitettu määräys, jonka mukaan rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi on osoitettu +44,8 (N2000-korkeusjärjestelmässä, kaavassa on vanhan NN-korkeusjärjestelmän mukainen luku +44,5).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Tontti sivuaa yleiskaavan virkistys- ja viheraluetta, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1961 rakennettu asuinkerrostalo sekä yhteistiloja sisältävä siipirakennus.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta ei ole järjestetty naapureiden kuulemista. Kuuleminen ei ole tarpeen, koska tontti on puistoalueen ympäröimä, eikä poikkeamisella voida katsoa olevan vaikutuksia alueen muihin kiinteistöihin.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennuksen ikä ja kunto edellyttää sen peruskorjaamista. Haettu toimenpide luo edellytykset terveelliselle ja turvalliselle asumiselle. Länsi-Herttoniemeen on valmisteilla asemakaavan muutos, johon liittyen on selvitetty alueen ominaispiirteitä ja suojeluarvoja. Mäenlaskijantie 4:n osalta on todettu, ettei rakennuksella ole erityisiä suojeluarvoja. Poikkeaminen rakennuskiellosta voidaan sallia.

Suurin sallittu kerrosluku voidaan ylittää, koska riittävän ilmanvaihdon järjestäminen edellyttää suurempien teknisten tilojen ja niihin kuuluvien porrashuoneiden rakentamista. Ilmavaihtokonehuoneille rakennettava taso on ominaisuuksiltaan kerros. Ilmanvaihtokonehuoneiden sijoittaminen suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle on nykyisin sallittu asemakaavamääräyksin useissa uudisrakennuskohteissa, ja samaa periaatetta voidaan noudattaa hakemuksen mukaisessa laajassa peruskorjaushankkeessa. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Vesikaton ja julkisivupinnan ylin sallittu korkeusasema saadaan ylittää. Hakijan alustavien suunnitelmien mukainen ratkaisu johtaa myös harjakorkeuden kohoamiseen noin 2,3 metrillä. Alustavissa suunnitelmissa ilmanvaihtokonehuoneet on ryhmitelty yhtenäiseksi massaksi, minkä ansiosta ne sulautuvat visuaalisesti olemassa olevaan vesikattoon. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Hakijan alustavissa suunnitelmissa vesikatolle on esitetty konehuoneiden muodostama julkisivuiltaan yhtenäinen rakennusmassa. Kaupunkikuvallisista syistä ratkaisu on toteutettava alustavien suunnitelmien mukaisesti, joten toimenpiteelle annetaan päätösosasta ilmi käyvä ehto.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä energiatehokkuuden edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä annetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.