Poikkeaminen, Kaarela, Vedenkierto 31, Paletinkierto 1, ES-Laatuasumisoikeus Oy c/o ES-Isännöinti Oy

HEL 2023-015293
More recent handlings
§ 15

Kaarela, Vedenkierto 31, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin 33414 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12401 seuraavasti:

  • Rakennuksen kantava runko saadaan toteuttaa betonista.
  • Rakennusalan raja saadaan ylittää enintään 200 mm.
  • Sisäänkäyntiä harrastetilaan ei tarvitse toteuttaa kadulta.
  • Kattomuoto saa olla pääasiallisesti harjakatto.
  • Sisäpihan puoleiset parvekkeet saadaan rakentaa ulosvedettyinä.
  • Vesikaton täyttä pinta-alaa ei tarvitse hyödyntää aurinkosähkön tuottamisessa eikä viherkattona.
  • Jätekeräys saadaan toteuttaa syväkeräysastioihin piha-alueelle.
  • Liikuntaesteinen autopaikka saadaan sijoittaa omalle tontille.

Lisäksi hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista Helsingin rakennusjärjestyksen 7 § siten, että rakennuksen parvekkeet sekä maantason terassit ja sisäänkäyntitasot sisäpihan puolella saavat ulottua rakennusalueen rajan ulkopuolelle enintään noin 2,2 metriä, jolloin ylitys on noin 1 metri.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Rakentamisen ilmastovaikutuksia ohjataan puurakentamisen kaavamääräyksen sijaan hiilidioksidipäästölaskennalla ja tonteille voidaan sallia materiaalista riippumaton rakentaminen.
  • Rakenteissa voidaan käyttää puurakenteiden sijaan vaihtoehtoisia materiaaleja, jos vaihtoehtoisen ratkaisun materiaalien valmistusvaiheen (A1–A3) hiilijalanjälki on 20 % pienempi kuin vastaavan perinteisen betonikerrostalon.
  • Tämä todennetaan vertaamalla ehdotettua vaihtoehtoa perinteiseen betonikerrostaloon. Vaihtoehdoilla tulee olla sama massoittelu, huoneistoala ja kerrosten määrä. A1–A3 vaiheesta ei vähennetä materiaalien eloperäistä hiilivarastoa, jotta vertailu on tasapuolinen, kun elinkaaren vaihetta C ei huomioida.
  • Vertailu ja sen raportointi tulee tehdä Ympäristöministeriön (YM) vähähiilisyyden arviointimenetelmällä ja Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

ES-Laatuasumisoikeus Oy c/o ES-Isännöinti Oy

Rakennuspaikka

33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin 33414 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa kerrostalon (3 100 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12401 seuraavasti:

  • Rakennuksen kantava runko toteutetaan puun sijaan betonista.
  • Rakennusalan raja ylittyy enimmillään 150 mm rakennuksen eteläsivulla.
  • Sisäänkäyntiä harrastetilaan ei toteuteta kadulta.
  • Pääasiallinen kattomuoto on loivan pulpettikaton sijaan harjakatto.
  • Jätekeräys toteutetaan piha-alueelle.
  • Kattopinta hyödynnetään vain osittain kaavamääräyksen mukaisesti aurinkosähkön tuottamisessa, muilta osin vesikattopinnat ovat peltikattoa.
  • 1 liikuntaesteinen autopaikka sijoitetaan omalle tontille.

Lisäksi hakija hakee poikkeamista rakennusjärjestyksestä siten, että rakennuksen parvekkeet sekä maantason terassit ja sisäänkäyntitasot sisäpihan puolella ulottuvat rakennusalueen rajan ulkopuolelle enintään noin 2,2 metriä. Rakennusjärjestyksessä sallittu ulottuvuus on 1,2 metriä, joten ylitys on noin 1 metri.

Hakija perustelee poikkeamista kantavan rungon rakennusmateriaalia koskevasta määräyksestä sillä, että haetuilla toimenpiteillä saavutetaan merkittävä säästö hiilijalanjäljessä ja päästään kaupungin asettamiin päästövähennystavoitteisiin.

Hakija perustelee rakennusalan rajan ylittämistä sillä, että ylitys mahdollistaa asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden käytön.

Hakija perustelee poikkeamista harrastetilan katusisäänkäyntiä koskevasta määräyksestä sillä, että asemakaavassa osoitetulla maanalaista johtoa varten varatulla alueen osalla kadulta ei ole mahdollista järjestää sisäänkäyntiä harrastetilaan.

Hakija perustelee poikkeamista kattomuotoa koskevasta määräyksestä sillä, että rakennuksessa on taitteinen harjakatto, jonka ansiosta ullakolle sijoittuva ilmanvaihtokonehuone saadaan asemoitumaan kokonaisuudessaan vesikaton alle osaksi rakennuksen arkkitehtuuria.

Hakija perustelee poikkeamista kattopinnan hyödyntämistä koskevaan määräykseen sillä, että suunnitelmassa kattopintoja hyödynnetään osittain aurinkosähkön tuottamisessa.

Hakija perustelee poikkeamista parvekkeiden sisäänvetoa koskevasta määräyksestä sillä, että parvekkeet muodostavat yhtenäisen julkisivupinnan sisäpihan/puiston puolelle. Parvekejulkisivu on suunniteltu julkisivunomaiseksi kaiteiden, asuntovarastojen ja räystäiden umpipintojen avulla. Umpiosien julkisivumateriaalina käytetään puuverhoilua.

Hakija perustelee poikkeamista rakennusjärjestyksestä sillä, että ylitys mahdollistaa laadullisesti korkeatasoisten ja suurien parvekkeiden ja terassien toteuttamisen asuntoihin.

Hakija perustelee poikkeamista jätekeräystä koskevasta määräyksestä sillä, että astiat mahdollistavat jätehuollon tehokkaamman järjestelyn.

Hakija perustelee poikkeamista autopaikan sijoittamista koskevasta määräyksestä sillä, että liikuntaesteisen autopaikan sijoittaminen omalle tontille on kaupungin ohjeistuksen mukainen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.10.2017 vahvistettu asemakaava nro 12401. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV), ja tontin rakennusoikeus on 3 100 k-m². Rakennuspaikkaa koskevat seuraavat määräykset:

  • Rakennusten tulee olla julkisivultaan ja rakenteiltaan pääosin puuta.
  • Rakennusten pääasiallinen kattomuoto tulee olla loiva pulpettikatto.
  • Kattopinnat tulee hyödyntää viherkattoina ja/tai aurinkosähkön tuottamiseen.
  • Parvekkeiden tulee olla pääosin sisäänvedettyjä.
  • Tontille tulee rakentaa vähintään yksi liike-, työ- tai harrastetila, jossa on sekä suuret ikkunat että sisäänkäynti kadulta (Paletinkierto).
  • Jätehuoneet tulee sijoittaa rakennukseen.
  • Asukkaiden autopaikat tulee rakentaa LPA-tontille.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontti on rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Kuuleminen ei ole tarpeen, koska tontti sijaitsee niin, että sen välittömässä läheisyydessä ei ole yksityisiä rajanaapureita tai osallisia, joihin haetulla toimenpiteellä olisi vaikutuksia.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa.

Rakennuksen kantava runko saadaan toteuttaa puun sijaan betonista. Asemakaavamääräyksissä on alueen suunnittelussa painotettu ekologisesti kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisen edistämiseksi. Hakija on alustavissa suunnitelmissaan esittänyt kaupungin asettamien ilmastotavoitteiden mukaisen ratkaisun. Toimenpiteelle asetetaan päätösosasta ilmi käyvät ehdot.

Poikkeaminen rakennusalan rajasta voidaan sallia. Ylitys on vähäinen.

Poikkeaminen harrastetilan sisäänkäyntiä koskevasta määräyksestä voidaan sallia, koska syynä on asemakaavassa osoitettu tekninen tilavaraus.

Poikkeaminen pääasiallisesta kattomuodosta voidaan sallia. Alustavien suunnitelmien mukainen taitteinen harjakattomuoto luo vaihtelua ja mahdollistaa taloteknisten järjestelmien sijoittamisen osaksi rakennuksen arkkitehtuuria. Ratkaisu on asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukainen.

Poikkeaminen parvekkeiden sisäänvetoa koskevasta määräyksestä voidaan sallia. Alustavien suunnitelmien mukainen poikkeaminen kohdistuu tontin suojaisalle puiston puoleiselle julkisivulle ja helpottaa laadukkaiden asuntopohjien suunnittelua. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Poikkeaminen rakennusjärjestyksestä (7 §) voidaan sallia. Alustavien suunnitelmien mukainen poikkeaminen kohdistuu tontin suojaisalle puiston puoleiselle julkisivulle. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Poikkeaminen määräyksestä, jonka mukaan kattopinta tulee hyödyntää aurinkosähkön tuottamisesta varten tai viherkattona, voidaan sallia. Hakijan alustavissa suunnitelmissa vain osa vesikattopinnasta on hyödynnetty aurinkosähkön tuottamiseen. Ratkaisun voidaan katsoa olevan asemakaavan tavoitteiden sekä Helsingin ilmastotavoitteiden mukainen.

Poikkeaminen jätekeräyksen sijoittamista koskevasta määräyksestä voidaan sallia. Jätekeräyksen järjestäminen tontin sisäpihalle on tontin koko, muoto ja soveltuvat kulku- tai huoltoyhteydet huomioon ottaen hyväksyttävä ratkaisu. Ratkaisulla ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Liikuntaesteinen autopaikka saadaan sijoittaa omalle tontille, koska se parantaa esteettömyyttä.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat asuntorakentamisen edistäminen ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Ask for more info

Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020

niko.latvakoski@hel.fi

Decisionmaker

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja