Asemakaavan muutos nro 12946, Haaga, Vihdintie 14

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Osoitteissa Vihdintie 14 suunnitellaan asuinkerrostalorakentamista uusille tonteille, jotka muodostetaan nykyisestä liike- ja toimistorakennusten tontista, osasta Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) tonttia ja yleisestä katualueesta. Kaava-alueella sijaitsee neljä Helsingin kaupungin asuntojen pistemäistä kerrostaloa, jotka säilyvät nykyisessä käytössä.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 10 020 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 210 k-m². Nykyinen Hekan tontti pienenee mutta sen rakennusoikeus, 7 200 k-m², pysyy ennallaan. Voimassa olevan kaavan (10349) mukaan tontilla 29073/18 on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on osoitettu 5 500 k-m² rakennusoikeutta. Kaavamuutoksen myötä tämä korttelialue liitetään osaksi tonttia 29073/23, joka on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, ja liike- ja toimistorakennuksen kerrosala poistuu. Uudisrakentamisen tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,15. Asukasmäärän lisäys on noin 250 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 10 uutta työpaikkaa.

Tavoitteena on mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistyminen osana Vihdintien bulevardikaupunkia, samalla sovittaen uudet rakennukset luontevasti osaksi nykyistä ympäristöä. Rakennusten eri korkuiset osat rytmittävät kokonaisuutta ja luovat monipuolisen kaupunkikuvan. Maantasokerrokseen sijoitetaan liiketiloja Vihdintien varteen elävöittämään katutilaa ja täydentämään alueen palvelutarjontaa. Rakennukset muodostavat liikenteen melulta suojatun sisäpihan, jonka alapuolelle pihakannen alle sijoittuu pysäköintitila.

Kaavamuutoksen yhteydessä tonttien nykyisiä ja uusia pysäköintipaikkoja ja niille ajoa järjestellään uudelleen.

Kaavaratkaisu on laadittu, koska Vihdintien bulevardikaupungin kehittäminen sekä uudet joukkoliikenneyhteydet luovat edellytykset alueen täydennysrakentamiselle ja kaupunkirakenteen tiivistämiselle. Alueen erinomainen saavutettavuus tukee asumisen sijoittamista raideliikenteen runkoyhteyksien varteen. Kaavaratkaisussa on pyritty sovittamaan uusi rakentaminen luontevaksi osaksi sekä nykyistä Haagaa että tulevaa bulevardikaupunkia. Alueelle muodostuu kaupunkikuvallisesti yhtenäinen ja Vihdintien kaupunkimaisuutta vahvistava kokonaisuus. Kaava mahdollistaa uuden 5–9-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen Vihdintien varteen. Muurimainen ja korkeudeltaan vaihteleva rakennusmassa muodostaa melulta suojatun sisäpihan, jonka keskeisenä elementtinä säilytetään alueen avokallio. Katutasoon sijoittuvat liiketilat tuovat aktiivisuutta Vihdintien varteen, ja pysäköinti järjestetään pihakannen alle. Kaava-alueen nykyiset Hekan pistetalot säilyvät ja liittyvät osaksi uutta korttelikokonaisuutta siten, että niiden pihan melutilanne paranee uuden rakennusmassan tarjoaman suojan ansiosta. Valmistelun aikana tarkastelun keskiössä ovat olleet rakennusmassan mittakaava, sen sovittaminen ympäristöön sekä pihan toiminnallisuus. Kaavaratkaisu edistää kaupungin strategisia tavoitteita lisäämällä asuntotarjontaa, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja hyödyntämällä alueen hyvät joukkoliikenneyhteydet ja palvelut.

Toteutuessaan ratkaisu lisää alueen asuntoja ja työpaikkoja. Kaupunkikuvallisesti alue tulee muuttumaan urbaanimmaksi, mutta alueella säilyy myös luonnonympäristöä muutoksista huolimatta. Korttelin keskellä sijaitseva avokalliopaljastuma säilytetään suurimmaksi osaksi, vaikka sen kaakkoiskulmaa joudutaan louhimaan uuden ajoluiskan tieltä. Kallion luonnonmukainen ilme säilyy muilta osin. Uudisrakennuksen tonttien piha tulee muodostamaan yhtenäisen kokonaisuuden Hekan pihan kanssa. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että se tukee Vihdintien bulevardikaupungin kehittymistä ja mahdollistaa kaupunkirakenteen hallitun tiivistämisen. Suurin osa uudesta rakentamisesta sijoittuu nykyiselle katualueelle, mikä muuttaa alueen luonteen kaupunkimaisemmaksi ja luo edellytykset täydennysrakentamiselle. Kaava tukee uudisrakentamisen korkeaa arkkitehtonista laatua, muodostaa suojattuja sisäpihoja ja parantaa Vihdintien sekä sen ympäristön viihtyisyyttä ja julkisen tilan laatua. Rakenteet ja liikennejärjestelyt suunnitellaan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuviksi.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 11.6.2019 hyväksyä Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon jatkossa laadittavien asemakaavojen, asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätösten pohjaksi. Kaavarungon aluerajaus osuu kaavoitettavalle alueella ainoastaan korttelin pohjoispäässä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue liittyy pohjoisessa suunniteltuun Länsi-Haagan aukion alueeseen ja sinne suunniteltuihin monipuolisiin palveluihin sekä uuden pikaraitiotieyhteyden ja Raide-Jokerin vaihtopysäkkeihin.

Alueella on Haagan liikenneympyrään yhdistyvää Vihdintien katualuetta sekä siihen liittyviä viherkaistoja. Vihdintien katualueeseen rajautuu rakentumaton liike- ja toimistorakennusten tontti, jolla nykyisellään kasvaa jonkin verran puustoa. Osoitteessa Hellemäenpolku 8 sijaitsee neljä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) pistemäistä kerrostaloa. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1991 ja kerrosluku niissä vaihtelee kolmesta viiteen. Hekan piha-alueen itälaidalla sijaitsee huomattava puustoinen avokalliopaljastuma, jonka pohjois- ja eteläpuolia rajaavat pysäköintialueet. Tontin länsireunalla on runaasti puustoa. Vihdintiehen liittyvä Hellemäenpolun pohjoinen osuus on kaavateknisistä syistä rajattu mukaan kaava-alueeseen.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9368 (04.03.1988), 9181 (25.07.1986), 5972 (27.06.1968), 3261 (09.08.1952), 12756 (13.03.2025), 10349 (19.07.1996), 10214 (09.06.1995).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Voimassa olevissa kaavoissa alueelle on merkitty asuinkerrostalojen korttelialue, liike - ja toimistorakennusten korttelialue sekä katualuetta.

Kaavojen 3261 ja 9181 osat, jotka kohdistuvat suunniteltavalle alueelle käsittävät Pitäjänmäentien katualuetta. Kaavat 10214 ja 5972 käsittävät nykyisen Hellemäenpolun aluetta suunnittelualueen eteläosassa. Kaavassa 10349 alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa on rakennusala kahdeksankerroksiselle rakennukselle, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 5500 kerrosalaneliömetriä. Lisäksi tontille on merkitty maanalainen autojen säilytyspaikan rakennusala sekä pysäköimispaikan alue. Kaava 9368 kattaa nykyisen Hekan tontin, joka on asuinkerrostalojen korttelialue. Siellä on osoitettu neljä rakennusalaa kolme-, neljä- ja viisikerroksisille rakennuksille, joilla on yhteensä rakennusoikeutta 7200 kerrosalaneliömetriä. Alueen länsiosa on laajalti merkitty istutettavaksi, ja tontin itäreunalla avokalliopaljastuma on merkitty luonnonmukaiseksi säilytettäväksi tontin osaksi. Tontille on myös esitetty useita pysäköintipaikkoja sekä leikki- ja oleskelualueeksi varattuja alueen osia. Tontin etelälaidan rajaa pitkin on merkitty yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

Helsingin kaupunki omistaa Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) tontin (29073/13) ja Vihdintien ja Hellemäenpolun katualueet. Liike- ja toimistorakennusten tontti (29073/18) on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Alueen pohjoisosan kaapeli- ja viemärisiirrot on huomioitu Haagan ympyrä ja Vihdintie -asemakaavan kunnallisteknisissä yleissuunnitelmissa ja kustannukset on laskettu osaksi sen kaavan yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kustannuserittelyä kaava-alueiden välillä ei ole tehty.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat vesihuoltolinjoihin ja tietoliikennekaapeleihin, jotka tulee huomioida suunnittelussa. On varmistettava riittävät tilavaraukset ja suojaukset sekä selvitettävä siirtojen tarpeet ja maksajat. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavan valmistelussa on huomioitu vesihuoltolinjojen ja yhdyskuntateknisen verkoston muutostarpeet, ja uudet rakennukset voivat liittyä olemassa oleviin vesihuollon linjoihin. Jatkosuunnittelussa huomioidaan vesihuoltolinjojen vaatimat tilat, ja teknisen huollon verkostojen suunnitelmat tarkentuvat. Myös verkostojen omistajat ja operaattorit huomioidaan jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 1 kpl.

Mielipiteessä korostettiin lintujen turvallisuuden parantamista suurten lasielementtien osalta sekä kolopesijälintujen pesintämahdollisuuksien varmistamista rakennuksiin sijoitettavilla pesäpaikoilla. Kaavoitustyössä on otettu huomioon lintujen törmäysten minimointi sisällyttämällä määräys, joka kattaa lasielementtien suunnittelun ja toteutuksen. Kolopesijälintujen pesäpaikkojen sijoittamista ei ole määrätty kaavassa, sillä lintujen pesintä rakennuksissa ei ole kaavallinen kysymys. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 7.4.2025–9.5.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland Oyj
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa korostettiin vesihuollon järjestämistä, johtosiirtojen tarvetta ja kustannusten jakamista. Jätehuollon osalta painotettiin riittävää keräyskapasiteettia, jätepisteen turvallista sijoittamista sekä tyhjennysrytmin huomioimista asuntojen ääneneristyksessä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikennemeluun; kaavaan on annettu määräykset julkisivujen ääneneristävyydestä sekä parvekkeiden ja asuntojen sijoittelusta meluhaittojen vähentämiseksi. Tietoliikenneverkkojen osalta tuotiin esiin kaapeleiden siirto- ja suojaustarpeet maanrakennustöiden yhteydessä sekä kustannusten ja aikataulujen sopiminen ennen töiden aloittamista. Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaava sisältää meluntorjuntamääräykset, vesihuollon ja jätehuollon ratkaisut selvitetään jatkosuunnittelussa ja tietoliikenneverkkojen siirrot suunnitellaan yhteistyössä hankkeen osapuolten kanssa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla ja keskustelutilaisuuksissa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy toteuttamissopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

This decision was published on 10.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §