Asemakaavan muutos nro 13011, Kluuvi, Kaivokatu

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 17.3.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13011 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 2. kaupunginosan (Kluuvi) katualueita tason -11.0 yläpuolella.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet ehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-004023

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kaivokadun alueesta rakennetaan uusi, houkutteleva ja vehreä kaupunkikeidas aivan ydinkeskustaan. Autoliikenteen hallitsema ympäristö muuttuu käveltäväksi, viihtyisäksi ja kulttuurihistoriallista arvoympäristöä kunnioittavaksi kokonaisuudeksi.

Uudessa kaavaratkaisussa kehitetään alueen käyttötarkoituksia ja ohjataan katujen, aukioiden sekä maanalaisten tilojen toteutusta niin, että kokonaisuudesta syntyy toimiva, turvallinen ja esteettisesti korkeatasoinen. Helsingin päärautatieaseman edustalle sijoittuvat Länsisataman pikaraitiotien pysäkit tuovat sujuvat yhteydet osaksi uudistuvaa kaupunkitilaa. Laiturialueet ja pysäkkikatokset suunnitellaan entistä toimivammiksi, turvallisemmiksi ja arvokkaaseen ympäristöönsä sopiviksi.

Alueelle rakennetaan vehreitten istutusalueitten rytmittämiin aukiotiloihin viihtyisiä oleskelualueita penkkeineen, istutetaan puita ja pensaita, ja tehdään kutsuvia terassialueita.

Kokonaisuus elävöittää keskustaa ja luo tilaa kohtaamisille, oleskelulle ja kaupunkikulttuurille.

Tavoitteena on selkeä muutos: autoliikenteen ehdoilla toimineesta alueesta tehdään sujuva ja turvallinen kokonaisuus raitiotieliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Kaivokadusta rakentuu paikka, jossa kaupunki tuntuu – jossa viihdytään ja halutaan viipyä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Kaivokatu ympäristöineen muutetaan kestäviä liikkumismuotoja suosivaksi. Autoliikenteen yhteydet ohjataan muille väylille. Alueesta tavoitellaan vehreää ja kaunista kaupunkitilaa, joka tarjoaa houkuttelevia pysähtymisen ja oleskelun paikkoja. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Kaivokadun maanalaisissa tiloissa on metroasemalle ja rautatieasemalle johtavien käytävien ja aulatilojen yhteydessä liike- ja toimitiloja sekä niitä palvelevia huolto- ja varastotiloja. Maanalaisissa tiloissa sallittujen liike- ja muiden asiakaspalvelutilojen sekä työtilojen kerrosala on 4 880 k-m². Yleisten jalankulkuväylien kerrosala on 3 275 k-m². Maanalainen kokonaiskerrosala on 8 155 k-m².

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että Kaivokatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, joka muodostaa jalankulkupainotteisen, miellyttävän ja edustavan ympäristön, joka liittyy vahvasti kaupungin käveltävään keskustaan. Helsingin ydinkeskustaan luodaan edellytyksiä jalankululle ja pyöräilylle sekä oleskelulle vapauttamalla tilaa autoliikenteeltä. Viihtyisyys ja saavutettavuus lisäävät keskustan elävyyttä. Tämä antaa mahdollisuuksia olevan ympäristön eheyttämiseen ja keskustan identiteettitekijöiden vahvistamiseen.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset:

• Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (2022)
• Helsingin keskustavisio, linjauksia maankäytön ja liikenteen suunnittelulle kantakaupungissa
• Elämyksellinen ydinkeskusta, ydinkeskustan maankäytön kehityskuva 2032 (2022)
• Rautatieaseman julkisen ympäristön yleissuunnitelma, osat 1-2 (Masu Planning, 2023)
• Kaivokadun hulevesiselvitys (2022)
• Rautatientori ja Asema-aukio, Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Okulus Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, 2020)
• Helsingin päärautatieaseman rakennushistoriallinen selvitys (Okulus Oy, 2020)
• Torikorttelit, Katu- ja torialueiden päällysteet, rakennushistorian selvitys (2011)
• Kaivokadun ympäristösuunnitelma (Masu Planning, 2024)
• Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ydinkeskustan liikennejärjestelmää koskeva kehittäminen (2024)
• Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ydinkeskustan liikenneverkon tavoitetila (2024)
• Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman elinvoimavaikutusten arviointi (2024)

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on Suomen merkittävin joukkoliikenteen solmukohta. Joukkoliikenteellä saapuvia ja lähteviä matkustajia on noin 185 000 päivässä. Alueelle saapuvat linja-autot, lähi- ja kaukojunat, metro ja kaupunkiraitiovaunu, sekä lähitulevaisuudessa myös pikaraitiotie.

Kaivokatu on vilkkaasti liikennöity katu, jota käyttävät raitiovaunut, tilausbussit, yksityisautot ja taksit. Kaivokadulta ajetaan lisäksi Keskuskadun ja Asema-aukion ramppien kautta maanalaisiin pysäköintihalleihin. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille alue toimii läpikulkualueena.

Päärautatieaseman itä- ja länsipuolella on taksiasemat, eteläpuolella saattoliikenteen pysäköintialue ja Rautatientorin puolella itään suuntautuvien linja-autojen terminaalialue.

Alue muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Helsingin empirekeskustan ja kivikaupungin maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rautatieaseman edusaukio ja sen edustalla oleva Kaivokatu on suojeltu asemakaavassa kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristökokonaisuutena. Suurin osa aluetta rajaavista rakennuksista on suojeltu asemakaavalla.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1875–2018) ja niissä Kaivokatu on merkitty katualueeksi ja Rautatieaseman edusta katuaukioksi. Lisäksi alueella on voimassa maanalaisia asemakaavoja (vuosilta 1975–2015), jotka mahdollistavat mm. metron, Pisararadan sekä maanalaista kävelyaluetta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaivokadun kaavoitus käynnistyi kaupunginhallituksen hyväksyttyä Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman 16.12.2024. Suunnitelman mukaan Kaivokatua edistetään ensisijaisesti joukkoliikenteen katualueena. Samalla edistetään alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksiä.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Asemakaavaratkaisu liittyy Rautatieaseman ympäristön uudistamisen laajempaan kokonaisuuteen. Uudistaminen edellyttää Kaivokadun alueen yhdyskuntateknisten rakenteiden muutostöitä, suunnittelua ja niiden rakentamista alueelle. Kaivokadun kaavaratkaisun alue sijaitsee kokonaan kaupungin omistamalla maalla.

Kustannuksia muodostuu katualueen muutoksista kaista- ja raidejärjestelyjen osalta. Muutos sisältää vanhojen rakenteiden purkamista, katujen, pyöräilyn ja jalankulun väylien, kansirakenteiden, aukiorakenteiden rakentamista sekä muutoksia kunnallisteknisiin verkostoihin ja niiden johtosiirtoja.

Asemakaavamuutoksesta aiheutuu kaupungille investointitarpeita noin 26 M€ edestä. Kustannukset on esitetty kustannustasossa 1/2025, joka vastaa Maku-indeksin pistelukua 128,2 (2020=100). Kustannukset sisältävät rakennuskustannukset, tilaajan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät sekä kustannusvaraukset.

Lisäksi raitiotien rakentamisesta aiheutuu noin 11 M€ kustannukset ja kunnallisteknisille operaattoreille aiheutuu noin 4 M€ kustannukset verkostojen peruskorjauksesta. Lisäksi yksityisille maanalaisten tilojen omistajille aiheutuu kustannuksia kansirakenteen muutostöistä.

Kustannusarvioihin liittyy suunnittelu- ja toteutettavuusepävarmuuksia. Suunnitelmia on mahdollista kehittää jatkosuunnittelussa. Kustannukset on eroteltu tarkemmin kaavaselostuksessa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• DNA Oyj
• Helen Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
• Telia Finland Oyj
• Väylävirasto
• Helen Sähköverkko Oy
• Auris Energia Oy
• Eltel Networks Oy
• Global Connect Finland
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• keskushallinto

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, Kaivokadun alueen katu- ja aukiotiloihin, kaupunkivihreän lisäämiseen ja terassialueisiin, taksialueisiin ja saattoliikenteen järjestämiseen. Lisäksi kannanotot kohdistuivat raitioliikenteen pysäkkien järjestämiseen, Rautatientorin alueeseen, Vilhonkadun toimivuuteen, päätepysäkkitarpeeseen, juna- ja bussiliikenteen korvaavaan bussiliikenteen tarpeeseen, pyöräpysäköintiin, lumenkeräyspaikkoihin, vesi- ja jätehuoltoon sekä kaapelien siirtotarpeeseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaupungin asiantuntijat ovat laatineet selvityksiä liikenteestä ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kaavaan on laadittu alueen toteuttamisen ja rakentamisen laatua ohjaavia kaavamääräyksiä. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 24 kpl.

Mielipiteistä oli adresseja 1 kpl (allekirjoittajia yhteensä 10).

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kaavan osallistamiseen ja kuulemiseen, irrallisiin kaavahankkeisiin, Kaivokadun autoliikenteen sulkemiseen ja sen vaikutuksista kiinteistöihin, autoliikenteen siirtymiseen muualle, vaihtoehtoisiin liikennesuunnitelmiin, taksi- ja saattoliikenteeseen, pelastus- ja viranomaisajoihin, matkailuliikenteeseen, hotellien toimintaan ja rautatieaseman saavutettavuuteen. Lisäksi mielipiteet kohdistuivat pyöräilyverkostoon, jalankulkijoiden turvallisuuteen, joukkoliikenteen toimivuuteen, Kaivokadun pysäkkikatoksiin ja istutuksiin sekä keskustan elinvoimaisuuteen.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaupungin asiantuntijat ovat laatineet selvityksiä liikenteestä ja keskustan elinvoimaisuudesta. Kaavaan on laadittu alueen toteuttamisen ja rakentamisen laatua ohjaavia kaavamääräyksiä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 17.11.2025–16.12.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 20 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavan vuorovaikutukseen ja osallistamiseen, Bussi-, matkailu- ja kiertoajeluliikenteeseen, Kaivokadun alueen uusiin pysäkkikatoksiin, saattoliikenteeseen, huoltoliikenteeseen, pelastusajoliikenteeseen, huoltoajoon, pyöräliikenteeseen, jalankulkuun, huoltotunneliin, alueella olevien kiinteistöjen huoleen, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja uusiin viheralueisiin. Muistutukset kohdistuivat myös lintujen olosuhteisiin, keskustan elinvoimaan sekä autoliikenteen siirtymiseen viereisille alueille ja sen vaikutuksista ympäristöönsä. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland Oyj
• Museovirasto
• Helsingin Vanhusneuvosto
• Helsingin Nuorisoneuvosto
• VR-Yhtymä Oyj
• Linja-autoliitto ry
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Fingrid Oy ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti, ettei ole lausuttavaa
• Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen vesi- ja jätehuoltoon, kaapeliverkon huomioimiseen, henkilöajoneuvoliikenteen siirtymiseen, saatto- ja taksiliikenteen järjestämiseen, eri liikennemuotojen vaihtoyhteyksiin, junaliikenteen poikkeustilanteiden korvaavaan liikenteeseen, sekä matkailu- ja tilausliikenteeseen. Lisäksi lausunnot kohdistuivat päärautatieaseman arvoon kaupunkitilassa, puurivien ja istutusalueiden luonteeseen ja sijoitukseen, kaava-alueen esteettömyyteen, valaistukseen, turvallisuuteen ja tunnistettavuuteen sekä toteutuksen aikatauluihin. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.

This decision was published on 23.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §