Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Mäkelänkadun jatke, tarkistettu asemakaava- ja asemakaavan muutos- ehdotus (nro 12968)

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Tuusulanväylän liikennealuetta Käpylän ja Pakilan välillä, pääradan aluetta, vähäiseltä osin Tuusulanväylän suojaviheralueita, puistoaluetta sekä asemakaavoittamatonta aluetta. Alueeseen sisältyy yleisen tien aluetta, sisääntulotietä suoja-alueineen, kauttakulku- tai sisäänajotietä suoja- ja näkemäalueineen, kauttakulku-, sisäänajo- ja ohitustie tietä vieri- suoja- ja näkemisalueineen (kaikki edelliset merkinnöillä LT tai EV), sekä rautatiealuetta (LR).

Tuusulanväylän liikennealue (LT), nykyisen liikennealueen kaavoittamaton alue, osa nykyisen Tuusulanväylän viereisistä EV-alueista sekä vähäinen osa puistoaluetta on muutettu kaavaratkaisussa katualueeksi. Tuusulanväylän lännenpuoleisella metsäalueella sijaitseva kapea LT-alueen osa on muutettu kaavaratkaisussa puistoalueeksi (VP).

Kaavamuutosalueella ei ole korttelialueita eikä kaavaratkaisun myötä synny alueelle uuttaa kerrosalaa.

Asemakaavan tavoitteena on Tuusulanväylän nykyisen maantiealueen muuttaminen kaupungin katualueeksi noin kolmen kilometrin pituisella osuudella. Kaavan tultua lainvoimaiseksi tehdään entisestä moottoritiestä kadunpitopäätös. Nykyisen Tuusulanväylän liikennejärjestelyt säilyvät kadulla ennallaan, lukuun ottamatta liikennemerkkejä ja viitoitusta, jotka koskevat moottoritietä.

Asemakaava pohjautuu voimassa olevaan Helsingin yleiskaavaan 2016. Yleiskaavan mukaan Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu (kaupunkibulevardi), jota kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa. Kaava-alue on osa Mäkelänkadun bulevardikaupungiksi kutsuttua maankäytön kehittämisaluetta, jonne on laadittu kaavarunko jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi.

Maantiealueen muuttamisella katualueeksi pyritään varmistamaan se, että jatkossa Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen asemakaavoitus olisi mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, joustavasti hankkeiden ja niiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulut huomioiden, ja minimoiden riskin siitä, että asemakaavat olisivat vanhentuneita toteuttamisvaiheessa. Lisäksi pyritään varmistamaan muun muassa Mäkelänkadun pikaraitiotien suunnittelu- ja toteuttamisedellytykset, mikä on sekä Helsingin yleiskaavaan pohjautuvan raideliikenneverkoston että Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen toteuttamisen kannalta erityisen tärkeää. Alueen toteuttaminen on pitkäjänteistä, ja vaatii kaupungilta mittavia investointeja ja niiden ennakointia. Kaavoitettavien osa-alueiden aikataulutusta, laajuuksia ja rajauksia on myös tarpeen säädellä joustavasti

Kaavaratkaisun toteuttaminen muuttaa maantiealueen katualueeksi noin kolmen kilometrin matkalta Käpylän ja Pakilan välillä. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia, kun katualueen ylläpito siirtyy valtiolta kaupungille. Myös liikenteenohjauksen ja autoliikenteen viitoituksesta syntyy kustannuksia.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Tuusulanväylän tiealueen kaduksi muuttaminen edesauttaa kaupungin strategian tavoitteiden toteutumista pitkällä aikavälillä. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa pikaraitiotien suunnittelun alueelle ja luo edellytykset vaiheittain tapahtuvalle bulevardikaupungin asemakaavoitukselle yleiskaavan 2016 mukaisesti, kaava-alueen ja sen ympäristöön laaditun kaavarungon pohjalta. Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki, joka saavuttaa tavoitteensa, toimii esimerkkinä ja tekee enemmän kuin osuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupungin strategian mukaan täydennysrakentamista suunnitellaan erityisesti raideliikenteen varrelle ja asemien ympäristöihin. Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina, ja kasvavan Helsingin liikenne suunnitellaan aina yhdessä maankäytön kanssa.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alueella sijaitsee Tuusulanväylän moottoritie liittymäramppeineen, suoja- ja näkemäalueineen, siltoineen ja alikulkuineen. Alueen eteläosan läpi kulkee Käpylän aseman kautta Helsingistä Riihimäen suuntaan jatkuva päärata. Tuusulanväylä ylittää silloilla pääradan, Mäkitorpantie-Asesepäntien ja alittaa Käskynhaltijantie-Pakilantien sillan. Alueen läpi kulkee myös 110 kV ilmajohto itä-länsisuunnassa, Käpylän aseman kohdalla. Kaava-alueella ei ole korttelialueita.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9188 (27.02.1987), 7201 (30.09.1975), 5722 (30.03.1966), 5596 (11.01.1965), 5557 (19.10.1964), 5556 (19.09.1964), 12445 (13.12.2018), 11570 (11.09.2009).

Voimassa olevissa asemakaavoissa Tuusulanväylän alue on käyttötarkoitukseltaan LT, eli kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja-alueineen, yleisen tien aluetta tai ohitustie-, vieri- ja suoja-aluetta näkemisalueineen, niiltä osin kuin se ei ole LR-alueen eli rautatiealueen yllä. Rautatiealueella on merkinnät, joilla Tuusulanväylä johdetaan eri tasossa sen läpi (eritasoristeys). Voimassa olevissa asemakaavoissa on myös merkintöjä, joilla pyöräilyn ja kävelyn yhteyksiä johdetaan eri tasoissa Tuusulanväylän ali tai rata-alueen yli. Lisäksi Tuusulanväylän tiealueen reunoilla on EV-aluetta (suojaviheralue), katu- ja puistoaluetta sekä LR-aluetta (rautatie- tai raitiotiealuetta).

Alueen läpi kulkevaa 110 kV ilmajohtoa varten voimassa olevissa asemakaavoissa on merkitty sähkölinjaa varten varattu alueen osa.

Käskynhaltijantien-Pakilantien sillan- ja liittymän alueella sekä sillan eteläpuolella on kaavoittamatonta aluetta.

Kaupunki omistaa Tuusulanväylän liittymän ramppialueet Käpylän aseman kohdalla. Rautatiealue ja pääosa Tuusulanväylän liikennealueesta sekä Käskynhaltijantien ja Pakilantien liittymän ramppialueet ovat valtion omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos pohjautuu voimassa olevaan Helsingin 2016 yleiskaavaan, jonka mukaisesti Tuusulanväylästä suunnitellaan pääkatu Käpylän ja Pakilan välisellä osuudella.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Tuusulanväylän maantiealueen muuttaminen katualueeksi Käpylän ja Pakilan välisellä alueella aiheuttaa Helsingille kaupungin arvion mukaan noin 0,7 milj. euroa katujen ylläpidon kustannuksia vuodessa.

Tuusulanväylän alueelle, Pohjolankadun ja Alkutien välille on selvitetty sijoittuvan 5 siltaa ja 6 alikulkukäytävää. Meluesteiden yhteispituus on noin 2 km. Siltojen laskennallinen jälleenhankinta-arvo on noin 30-40 milj. euroa. Vuotuinen ylläpitokustannus silloille on noin 0,4 milj. euroa.

Kahdelle sillalle suositellaan erikoistarkastusta. Mikäli nämä sillat jouduttaisiin uusimaan ennen uuden Mäkelänkadun toteuttamista kyseisellä kohdalla, olisi kustannus noin 10-15 milj. euroa. Muiden siltojen osalta on arvioitu riittävän varautuminen noin 0,5 milj. euron peruskorjauskustannuksiin ennen uuden Mäkelänkadun toteuttamista.

Kaupungille syntyy kustannuksia liikenteenohjauksen päivittämisestä moottoritietä koskevien liikennemerkkien ja autoliikenteen viitoituksen osalta. Tämän lisäksi voidaan tehdä muita vähäisiä päivityksiä liikenteenohjaukseen, mikäli kaupungin liikenteenohjausperiaatteet sitä edellyttävät. Liikenteenohjaukseen ja viitoitukseen liittyvät kustannukset ovat arviolta noin 150 000 euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Gasgrid Finland Oy
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
• Senaatti-kiinteistöt
• Telia Finland Oyj
• Väylävirasto
• Museovirasto
• Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy
• Liikenne- ja viestintävirasto/Traficom Ilmailu
• Liikenne- ja viestintävirasto/Traficom Tieliikenne
• Helsingin Poliisilaitos
• Finavia
• keskushallinto
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/ Pelastuslaitos
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/ Kaupunginmuseo

Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä asemakaavan valmisteluaikana. Ely-keskuksen ja kaupungin välisiä työneuvotteluita on pidetty syksystä 2024 alkaen, erityisesti kaava-alueen ja kaduksi muutettavan alueen rajaukseen liittyen. Työneuvotteluja pidettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon sekä kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana. Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue antoi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon 14.2.2025. Ely-keskus antoi kaavaehdotuksesta lausunnon 8.4.2025.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat vesihuoltoon ja viemäriverkostoon, matkapuhelinverkon tukiasemiin sekä kaava-alueen jatkosuunnittelun aikaiseen yhteistyöhön ja pelastuslaitoksen riittävän toimintavalmiusajan varmistamiseen mahdollisten muutosten yhteydessä. Ely-keskuksen kannanotto kohdistui osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn tarkastelualueen ja kaava-alueen rajaukseen ja laajuuteen, asemakaavamuutoksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä lähestymisjaksoon, jolla pehmennetään siirtymistä maantiemäisestä kaupunkimaiseen liikenneympäristöön. Lisäksi Ely-keskuksen kannanotto kohdistui kaava-alueelle ja sen ympäristöön aikaisemmin laaditun Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon suunnitelmiin, ja kaavarungon pohjaksi laadittujen maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisujen vaikutuksiin, erityisesti Kehä I:n liikenteen sujuvuuden osalta, sekä yhteistyöhön ELY-keskuksen ja kaupungin välillä. Kaupunginmuseon lausunto koski jatkossa tehtävää maankäytön suunnittelua ja yleiskaavan tehokkuustavoitteita sekä alueella sijaitsevia arkeologisia kohteita ja niiden huomioimista jatkosuunnittelussa. Lisäksi Museovirasto ja HSL totesivat, että heillä ei ole kommentoitavaa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että tarvittavat kaavamerkinnät on tarkistettu, asemakaavan selostuksessa on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkemmin nyt laadittavan tiealueen asemakaavan tavoitteista ja toteuttamisen vaikutuksista, Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueelle laaditun kaavarungon laatimisen yhteydessä tehdyistä vaikutusten arvioinneista liikenteen, ja erityisesti Kehä I:n liikenteen sujuvuuden osalta, sekä tulevien asemakaavojen yhteydessä tehtävästä vaikutusten arvioinnista. Pelastuslaitoksen kanssa jatketaan yhteistyötä ja varmistetaan jatkossa, että toimintavalmiusaika pysyy mahdollisten muutosten myötä riittävällä tasolla. Kannanotot on otettu huomioon myös siten, että kaavaratkaisua on työstetty yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Yhteistyötä maantien ja kadun rajapinnan suunnittelussa jatketaan myös alueen seuraavissa asemakaavoissa, kun liikennejärjestelyjen muutokset ovat ajankohtaisia. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 13 kpl.

Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, kykeneekö kaupunki hoitamaan vastuunsa tiealueen kunnossapidosta, vastustettiin Tuusulanväylän osan muuttamista kaduksi, viitaten kaava-alueelle ja sen ympäristöön laaditun Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon suunnitelmiin maankäytön muutoksista, jota liikennealueelle nyt laadittava asemakaava ei mahdollista. Mielipiteissä esitettiin, että Mäkelänkadun kaupunkibulevardin suunnittelu ja siihen liittyvät kaavamuutokset tulisi tehdä kokonaisuutena, jotta muutosten vaikutukset näkyisivät ja niihin voitaisiin ottaa kantaa. Mielipiteet koskivat myös Tuusulanväylän viereisten kortteleiden kehittämissuunnitelmia ja lisärakentamisoikeutta, ja lisäksi esitettiin huoli valosaaste- ja häiriövalo-ongelmasta ja lintujen pesäpaikkatilanteesta. Mielipiteitä saatiin myös puhelimitse ja ne koskivat epätietoisuutta siitä, mitä alueita kaava-alueeseen kuuluu ja mitä muutoksia asemakaavassa mahdollistetaan.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä kertomalla asemakaavan selostuksessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkemmin, mitä nyt laadittavassa asemakaavassa määrätään ja mille alueille, mitä muutoksia nyt laadittava asemakaava mahdollistaa ja mitä ei mahdollista. Lisäksi kerrotaan, että kaava-alueen ja sen ympäristön maankäytön muutoksia ei suunnitella tämän asemakaavan yhteydessä, vaan vasta seuraavissa asemakaavoissa, ja että näiden seuraavan vaiheen asemakaavojen yhteydessä arvioidaan muutosten vaikutuksia, ja tällöin niihin voi ottaa kantaa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 10.3.2025–8.4.2025.

Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 6 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat katualueen kunnossapitoon, kaava-alueen ja sen ympäristön maankäytön suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja tulevaan asemakaavoitukseen. Muistutuksissa myös vastustettiin kaduksi muuttamista ja Mäkelänkadun bulevardikaupungin hankkeen etenemistä. Huomautukset on otettu huomioon siten, että asemakaavan selostuksessa on kerrottu alueen suunnittelun aikaisemmista ja tulevista vaiheista kohdassa "Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja päätökset". Kaupunki varaa jatkossa myös tarvittavat resurssit ja rahoituksen kaduksi muutettavan tiealueen kunnossapitoon.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Helen Sähköverkko Oy
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/ Kaupunginmuseo
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/ Pelastuslaitos ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Kaupunginmuseon lausunnossa huomautukset kohdistuivat alueella sijaitsevaan arkeologiseen kulttuuriperintöön, kaava-alueen ja sen ympäristön (Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen) jatkosuunnittelussa huomioitaviin asioihin, kuten yleiskaavan tehokkuustavoitteisiin, kaupunkitilan mittakaavaan ja vehreyteen, alueiden ominaispiirteisiin, ja selvittämättömien alueiden olevan rakennuskannan ja ympäristön arvojen ja suojelutavoitteiden arviointiin. HSY:n lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat yhdyskuntatekniseen huoltoon ja yhteistyöhön Mäkelänkadun bulevardikaupungin alueen jatkosuunnittelussa. Ely-keskuksen lausunnossa huomautukset koskivat asemakaavakartan katumerkintää ja kaava-alueen pohjoisosan mahdollista liittymäkieltomerkintää. Kaava-alueen ja sen ympäristön jatkosuunnitteluun kohdistuvissa, Ely-keskuksen huomautuksissa korostettiin yksityiskohtaisen suunnittelun aikaista vuorovaikutusta ja yhteistyötä, sekä Kehä I:n liittymän ja valtion muun liikenneverkon toimintavarmuudesta huolehtimista siinä vaiheessa, kun maankäytön muutoksia jatkossa suunnitellaan. Helen Sähköverkko ilmoitti lausunnossaan, että heillä ei ole asemakaavan muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kaupunginmuseon huomautukset on otettu kaavaratkaisussa huomioon merkitsemällä kaavakarttaan alueella sijaitsevat muinaismuistot suojelumerkinnällä "sm" (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös). HSY:n huomautukset on huomioitu siten, että yhteistyötä jatketaan vesihuollon ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa siinä vaiheessa, kun alueen maankäytön suunnittelu tulee ajankohtaiseksi. Ely-keskuksen huomautukset on otettu kaavaratkaisussa huomioon lisäämällä kaavakarttaan liittymäkielto Käskynhaltijatien ja Pakilantien pohjoispuoleisesta liittymästä kaava-alueen pohjoisrajaan asti. Kaava-alueen ja sen ympäristön jatkosuunnittelua viedään eteenpäin tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä tienpitäjän kanssa, ja huolehditaan Kehä I:n liittymän ja valtion muun liikenneverkon toimivuudesta. Maankäyttö- ja liikenneratkaisut suunnitellaan laajempi kokonaisuus huomioiden ja asemakaavojen yhteydessä tehdään tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla tai puhelimitse.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 8.4.2025

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.2.2025

This decision was published on 08.05.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §