Valtuustoaloite, vahingonkorvausvaateista pidättäytyminen väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden tapauksissa

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kunnan toimintaa ohjaavat hallintolain (434/2003) 6 §:n mukaiset hallinnon oikeusperiaatteet. Lain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Suomen perustuslain (731/1999) 13.1 §:n mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Perustuslaki antaa suojaa vain rauhanomaiselle kokoontumiselle.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapaudesta annetaan kokoontumislailla (530/1999), jota sovelletaan yleisiin kokouksiin eli mielenosoituksiin. Kokoontumislain 3 §:n mukaan yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan vahingon, ellei vahingonkorvauslaissa nimenomaisesti säädetä toisin. Vahingonkorvauksen tarkoituksena on palauttaa tilanne samanlaiseksi kuin tilanne oli ennen vahingon aiheutumista. Mielenosoituksen johtaessa rikosoikeudelliseen seuraamukseen kyse on lailla rangaistavaksi säädetystä teosta. Jos rikoksesta on aiheutunut vahinkoa, asianomaisella on oikeus vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain mukaisesti.

Kaupungin ollessa vahingonkärsijä sillä on aina peruste vaatia vahingonkorvausta rikoksella aiheutetun vahingon yhteydessä riippumatta vahingon lajista. Hallinnon oikeusperiaatteista johtuen kaupungin on suhtauduttava rikolliseen toimintaan aina samansuuntaisesti eikä se voi asettaa rikoksentekijöitä eri arvoiseen asemaan sen perusteella, mistä rikoksesta on kulloinkin kysymys. Tämä vaarantaisi kaupungin puolueettomuuden viranomaisena sekä rikkoisi yhdenvertaisuuden periaatetta, joka edellyttää kaupungilta yhdenvertaisuuden toteuttamista riippumatta siitä, mihin toimeen päätös kohdistuu. Lisäksi luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että kunnan päätöksenteko on lainmukainen eikä kunta voi antaa suojaa toiminnalle, joka rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Edellä mainituista johtuen kaupungilla ei ole perustetta luopua vahingonkorvausvaatimuksesta mielenosoittamisesta johtuneen rikosasian yhteydessä silloin, kun kaupungille on aiheutunut mielenosoittamisesta vahinkoa.

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 9 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupungin tulisi harkita pidättäytymistä vahingonkorvausvaatimuksista niissä tilanteissa, joissa mielenosoituksista ei aiheudu omaisuusvahinkoja tai niihin rinnastettavaa merkittävää haittaa.

Kunnan toimintaa ohjaavat hallintolain (434/2003) 6 §:n mukaiset hallinnon oikeusperiaatteet. Lain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Yhdenvertaisuuden periaate takaa, että kaikkia kohdellaan kunnallishallinnossa yhdenvertaisesti syrjimättä ketään. Syrjintä on kielletty kaikessa viranomaistoiminnassa, ja viranomaiset ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Syrjintä on säädetty rikoslailla rangaistavaksi ja se asettaa virkamiehelle erityisen velvollisuuden pidättyä kohtelemasta henkilöitä kunnanhallinnossa eriarvoisesti. Yhdenvertaisuus edellyttää, että viranomaiset tekevät päätöksiä johdonmukaisesti ilman mielivaltaisia tai epäasiallisia perusteita. Tästä periaatteesta on johdettavissa myös kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita.

Tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa, että julkisyhteisöt voivat käyttää toimivaltaansa vain lain määrittämiin ja hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaiset eivät saa harkintavaltaansa käyttäessään perustaa päätöstään asiaankuulumattomiin syihin, ja lainvastaiset tai epäolennaiset päätöksentekoprosessit voivat johtaa harkintavallan väärinkäyttöön. Puolueettomuuden periaate edellyttää viranomaisia toimimaan objektiivisesti ja riippumattomasti ilman ulkopuolista vaikuttamista tai epäasiallisia perusteita.

Luottamuksensuojan periaate puolestaan suojaa kansalaisten oikeutettuja odotuksia viranomaisten toiminnan ennakoitavuudessa. Viranomaisten on turvattava ne odotukset, jotka perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeusjärjestykseen. Tämä periaate edellyttää, että viranomaiset noudattavat voimassa olevaa lakia ja yleisiä oikeusperiaatteita. Asianosaiset eivät voi itse saada oikeutettuja odotuksia lainvastaisella toiminnalla.

Suomen perustuslain (731/1999) 13.1 §:n mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Perustuslaki antaa suojaa vain rauhanomaiselle kokoontumiselle.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapaudesta annetaan kokoontumislailla (530/1999), jota sovelletaan yleisiin kokouksiin eli mielenosoituksiin. Kokoontumislain 3 §:n mukaan yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Hallituksen esityksen (HE 145/1998 vp.) mukaan myös kokoontumisvapautta sääntelevät ihmisoikeussopimukset edellyttävät kokoontumisen rauhanomaisuutta. Vaatimus rauhanomaisuudesta on perusteltua ulottaa yleisötilaisuuksiinkin, vaikka ne eivät suoranaisesti kuulukaan ihmisoikeussopimusten piiriin. Kokoontumislaki turvaisi ainoastaan rauhanomaisen kokoontumisen. Väkivaltainen tai tahallista vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle aiheuttava toiminta arvioitaisiin yleisen lainsäädännön pohjalta. Toiseksi tilaisuus on järjestettävä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tämä periaate edellyttää muun muassa, että järjestäjä huolehtii tarpeellisista turvallisuustoimenpiteistä tilaisuuksissa, joissa on tarjolla vahingonvaara, sekä ottaa huomioon sivullisten oikeudet pyrkien rajoittamaan tilaisuudesta ulkopuolisille aiheutuvan haitan mahdollisimman vähäiseksi. Haitta voi olla häiriötä tai konkreettista vahinkoa.

Kaupungin on noudatettava edellä mainittuja hallinnon oikeusperiaatteita kaikessa toiminnassaan. Perustuslaki turvaa ainoastaan rauhanomaista mielenosoittamista eikä lain vastainen toiminta voi nauttia perustuslain suojaa.

Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan vahingon, ellei vahingonkorvauslaissa nimenomaisesti säädetä toisin. Vahingonkorvauksen tarkoituksena on palauttaa tilanne samanlaiseksi kuin tilanne oli ennen vahingon aiheutumista. Mielenosoituksen johtaessa rikosoikeudelliseen seuraamukseen kyse on lailla rangaistavaksi säädetystä teosta. Jos rikoksesta on aiheutunut vahinkoa, asianomaisella on oikeus vahingonkorvaukseen vahingonkorvauslain mukaisesti.

Kaupungin ollessa vahingonkärsijä sillä on aina peruste vaatia vahingonkorvausta rikoksella aiheutetun vahingon yhteydessä riippumatta vahingon lajista. Hallinnon oikeusperiaatteista johtuen kaupungin on suhtauduttava rikolliseen toimintaan aina samansuuntaisesti eikä se voi asettaa rikoksentekijöitä eri arvoiseen asemaan sen perusteella, mistä rikoksesta on kulloinkin kysymys. Tämä vaarantaisi kaupungin puolueettomuuden viranomaisena sekä rikkoisi yhdenvertaisuuden periaatetta, joka edellyttää kaupungilta yhdenvertaisuuden toteuttamista riippumatta siitä, mihin toimeen päätös kohdistuu. Lisäksi luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että kunnan päätöksenteko on lainmukainen eikä kunta voi antaa suojaa toiminnalle, joka rikkoo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Edellä mainituista johtuen kaupungilla ei ole perustetta luopua vahingonkorvausvaatimuksesta mielenosoittamisesta johtuneen rikosasian yhteydessä silloin, kun kaupungille on aiheutunut mielenosoittamisesta vahinkoa.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kaupunginhallitus on 7.10.2024 § 620 päättänyt, että se vastaa vahingonkorvausvaateista pidättäytymisestä väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden tapauksissa koskevaan aloitteeseen.

Kaupunginhallitus 24.02.2025 § 114

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Elina Luoma, kaupunginasiamies, puhelin: 09 310 38945

This decision was published on 11.03.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §