Valtuutettu Aino Tuomisen aloite Lauttasaaren Särkiniementien ja Tallbergin puistotien muuttamisesta kaduiksi

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nimeämistä uudelleen, nopeusrajoituksen laskemista, suojateiden korottamista, ajoratojen kaventamista sekä pyöräkaistojen, istutusten ja katukalusteiden lisäämistä näille kaduille. Lisäksi aloitteessa esitetään selvitettäväksi Tallbergin puistotien tarpeettomien rinnakkaiskatujen poistamista sekä mahdollisuutta poistaa kadun läpiajo Pajalahden puiston kohdalta. Myös Isokaaren, Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nykyisen valo-ohjatun liittymän muuttamista kiertoliittymäksi esitetään tutkittavaksi.

Nimistötoimikunta on antanut oman lausuntonsa nimenmuutosta koskien 6.11.2024 (§ 106), joka ei puolla Särkiniementien ja Tallbergin puistotien vakiintuneiden nimien muuttamista Särkiniemenkaduksi ja Tallbergin puistokaduksi. Kadunnimet ovat osa vakiintunutta nimistöä ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, eikä sillä koeta olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen tai asuinympäristön viihtyisyyteen. Nimistön muuttaminen vaikuttaisi kaikkiin kadun käyttäjiin. Etenkin asukkaiden ja yritysten osalta tämä aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia ja vaivaa.

Liikenneympäristöön ehdotetut muutokset ovat kokonaisuutena hyvin laajoja. Kaupunki teettää vuosittain alueellisia liikenneturvallisuusselvityksiä ja uutena myös alueellisia liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmia. Näissä töissä tarkastellaan alueen katuverkkoa ja sen kehittämistä laajana yhtenäisenä kokonaisuutena. Lauttasaaren selvityksien yhteydessä on järkevää tarkastella Tallbergin puistotien ja Särkiniementien kehittämismahdollisuuksia sekä muutosten tuomia vaikutuksia/
edellytyksiä mm. asemakaavaan, liikenneverkkoon ja kaupunkikuvaan. Aloitteessa esitettyjä asioita onkin täten järkevintä lähteä edistämään laajemmassa mittakaavassa alueellisessa liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmassa. Lauttasaaren osalta näitä selvitystöitä ei ole vielä aikataulutettu, mutta sellaiset tullaan tekemään.

Isokaari, Särkiniementie ja Tallbergin puistotie ovat katuluokiltaan paikallisia kokoojakatuja. Näiden katujen tarkoituksena on välittää alueen liikennettä tonttikaduilta pääverkon kaduille. Liikenteellisesti keskeisen
aseman lisäksi tulee ottaa huomioon myös näiden katujen kulttuurihistoriallinen arvo. Usein suuremmat katujen liikennejärjestelyihin vaikuttavat muutokset pyritään tekemään kunnallisteknisen infran uusinnan yhteydessä työnaikaisten liikennehaittojen vähentämiseksi ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tällaisia suurempia kunnallisteknisiä
töitä ei ole kuitenkaan ohjelmoituna tuleville vuosille Isokaaren, Särkiniementien tai Tallbergin puistotien osalta.

Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nopeusrajoitus on nykyisin 40 km/h ja ne ovat osittain bussiliikenteen käytössä. Arkivuorokausiliikenne kummallakin kadulla on noin 7000 ajoneuvoa. Lisäksi kaduilla on liikennettä välittävä rooli vähäisten risteysten ja tonttiliittymien takia. Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet (Khs 9.4.2018, 205 §) tai katujen liikenteellinen näkökulma ei perustele esitettyjä muutoksia nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoituksen muuttaminen vaatisi tuekseen myös paljon rakenteellisia muutoksia (hidasteet, kavennukset jne.). Nykytilanteessa pelkin liikennemerkein Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nopeusrajoituksia ei ole tarkoituksenmukaista laskea. Kuitenkin pistemäisiä muutostarpeita koulujen ympäristön nopeusrajoituksiin tarkastellaan tämän vuoden aikana erillisessä selvityksessä.

Katujen ylitysjärjestelyitä tulisi tarkastella laajemmin jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteiden (Kylk 10.12.2019, 642 § ) pohjalta. Suojateiden kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan. Ylitysten tarkastelussa huomioidaan turvallisuuden lisäksi saavutettavuus eri suunnista, käytön helppous sekä näkyvyys. Kaupunki ottaa tarkasteltavaksi molempien katujen ylitysjärjestelyt ja niiden turvallisuuden. Pienten yksittäisten toimenpideparannusten mahdollisuutta tutkitaan etenkin alakoulujen lähiympäristössä jo ennen kokonaisvaltaisempaa selvitystä ja suunnittelua.

Pyöräliikenteen tavoiteverkon visiona ovat yksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt Särkiniementiellä ja Tallbergin puistotiellä. Särkiniementien osalta tällainen järjestely tarkoittaisi lähinnä pyöräkaistoja. Tallbergin puistotiellä pyöräliikennejärjestelyt voidaan toteuttaa monin eri tavoin, joko pyöräteinä tai -kaistoina pääväylän tai rinnakkaiskatujen yhteydessä. Myös rinnakkaiskatujen muuttamista pyöräkaduiksi tutkitaan varteenotettavana ratkaisuna. Tällöin esimerkiksi pyöräkatuun liittyvät pohjoiseteläsuunnan tonttikatujen risteykset olisi mahdollista toteuttaa ylijatkettuina jalkakäytävinä. Tämä rauhoittaisi tehokkaasti moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksia näillä rinnakkaiskaduilla.

Moottoriajoneuvoliikenteen poistaminen kokonaan Tallbergin puistotien rinnakkaiskaduilta on haastavaa, sillä rinnakkaiskaduille liittyy paljon tonttiliittymiä. Rinnakkaiskatujen kautta liikenne ohjautuu Tallbergin puistotien pääväylälle muutamasta kohdasta molemman rinnakkaiskadun osalta. Rinnakkaiskatujen tonttiliittymien jatkaminen Tallbergin
puistotien pääväylälle asti heikentäisi liikenneturvallisuutta liittymämäärän kasvaessa. Tonttiliittymien tuominen Tallbergin puistotien pääväylään kiinni halkoisi myös nykyisin hyvin yhtenäistä vehreää puukujannetta.

Vattuniemen itä- ja kaakkoisosan autoliikenne Länsiväylälle ohjautuu lähtökohtaisesti Tallbergin puistotien kautta. Vattuniemen keskuksen asemakaavamuutoksen aiheuttamien muutosten myötä liikennemäärät Tallbergin puistotiellä saattavat hieman nousta nykyisestä. Tallbergin puistotien katkaisun myötä tämä edellä kuvattu autoliikenne siirtyisi kulkemaan Vattuniemen paikalliskatujen ja Heikkilänaukion läpi. Tämä kasvattaisi liikennemääriä Vattuniemen tonttikatuverkolla, mikä ei ole toivottavaa. Lisäksi Tallbergin puistotie toimii erikoiskuljetusten reittinä kohti Vattunokan venesatamaa. Vaihtoehtoista reittiä ei katugeometrisistä syistä pystytä järjestämään Lauttasaaren katuverkolla. Edellä mainituista syistä kokoojakatuluokan mukaista katua ei ole perusteltua katkaista autoliikenteeltä. Uusia läpiajokieltojakaan ei enää aseteta, koska niiden teho on hyvin pieni kiellon valvonnan haastavuuden takia.

Isokaaren, Särkiniementien ja Tallbergin puistotien valo-ohjatun nelihaaraliittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on iso muutos niin liikenteellisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Liittymätyypin muuttamista tulee tutkia tarkemmin mikrosimuloinneilla, joiden avulla pystytään selvittämään mahdollisen kiertoliittymän toimivuus. Esitettyä muutosta tulee tarkastella myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta unohtamatta erikoiskuljetusreitin asettamia vaatimuksia. Kiertoliittymä on tilaa vievä ratkaisu, ja sellaisen toteuttaminen arvoympäristöjen yhtymäkohdassa tulee tutkia huolellisesti. Kyseisen risteyksen kohdalla kohtaavat Isokaaren, Tallbergin puistotien sekä Lahnalahdenpuiston puistoakselin arvoympäristöt. Arvoympäristöt ovat Kaupunkiympäristön toimialan inventoimia historiallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka edustavat tietyn aikakauden kaupunkirakennustaidetta tai suunnitteluihanteita esimerkillisellä tavalla.

Istutusten ja kadunkalusteiden lisäämistä yleisille alueille on perinteisesti tarkasteltu kaupunginosakohtaisissa aluesuunnitelmissa (nykyisin suurpiirikohtaiset toimenpideohjelmat) tai yksittäisten katu- tai puistosuunnitelmien yhteydessä. Toimenpideohjelman sisältö tullaan huomioimaan myös alueellisessa liikenne- ja kaupunkitilasuunnitelmassa. Aloitteen kohteena oleville alueille ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ohjelmoituna muita mahdollisia pienempiä toimenpiteitä. Penkkejä lisätään kaupungin alueille osana penkkiverkoston tasapuolista suunnittelua ja määrärahojen puitteissa niin, että penkkejä on tasaisesti eri puolilla kaupunkia.

Tallbergin puistotien istutuskaistaleille selvitetään jalankulkualueiden rauhallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi korvaavia lajikkeita aikaisemmille kurtturuusupensaille.

Nimistötoimikunta antoi kaupunkiympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon:

25.9.2024 tehdyssä varavaltuutettu Aino Tuomisen ja kymmenen muun valtuutetun valtuustoaloitteessa esitetään Lauttasaaressa sijaitsevien Särkiniementien ja Tallbergin puistotien muuttamista kaduiksi.

Allekirjoittaneet valtuutetut ehdottavat kuutta eri toimenpidettä Särkiniementien ja Tallbergin puistotien turvallisuuden ja alueen asuinympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Näistä ensimmäisenä toimenpiteenä ehdotetaan Särkiniementien ja Tallbergin puistotien nimien muuttamista kaduiksi. Tähän liittyen kaupunginkanslia on pyytänyt nimistötoimikunnan lausuntoa 28.2.2025 mennessä.

Nimistötoimikunta toteaa, että nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja. Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja kaupunkiympäristössä tarvittavat nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavanimistö on parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän tehtävänsä. Kadunnimet Särkiniementie – Mörtnäsvägen ja Tallbergin puistotie – Tallbergs allén ovat tulleet voimaan vuonna 1951 asemakaavassa nro 2948. Silloinen kadunnimikomitea on esittänyt näitä nimiä vuonna 1948. Nimet ovat voimaantulostaan asti, yli 70 vuoden ajan, olleet tärkeä osa lauttasaarelaista nimimaisemaa ja yhteistä kokemusta.

Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön oppaassa todetaan, että tie on toimiva tiennimen jälkiosa useimmissa tapauksissa. Se on merkitykseltään neutraali, ja sitä on hyvä käyttää silloin, kun muille jälkiosille ei ole erityisiä perusteita. Tie on usein keskeinen ja pitkä kulkuväylä, mutta toisinaan myös merkitykseltään vähäisempi. Se voi olla suora tai mutkikas. Katu-sana sopii tiennimen jälkiosaksi, kun kulkuväylä sijaitsee rakennetussa ja selvästi kaupunkimaisessa ympäristössä ja on kohtuullisen keskeinen ja suora. Sen sijaan se ei sovi maaseutumaiseen ympäristöön tai merkitykseltään vähäisille teille: https://kielitoimistonohjepankki.fi/hno/tiennimien-ja-kaavanimien-suunnittelu/tiennimen-jalkiosa-katu-tie-vai-kuja/

Lauttasaaren alueella on vanhastaan vain neljä katu/gatan-päätteistä kadunnimeä: Itälahdenkatu – Österviksgatan, Kiviaidankatu – Murbacksgatan, Melkonkatu – Melkögatan ja Vattuniemenkatu – Hallonnäsgatan. Nämä kaikki ovat tulleet voimaan vuonna 1950. Muut Lauttasaaressa sijaitsevat ajoneuvoliikenteelle varatut kadut ovat pääosin tie- tai kuja-päätteisiä. Nimen jälkiosan (katu, tie, kuja tai jokin muu) valinta ei kuitenkaan ratkaise sitä, miten katualueeksi kaavoitettu paikka näyttäytyy, kun kaavoitusta on tehty vuosikymmenten aikana eri lähtökohdista käsin. Nimistötoimikunta katsoo, että kadunnimen jälkiosalla ei myöskään ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen eikä asuinympäristön viihtyisyyteen, vaan nämä asiat ratkaistaan muilla päätöksillä.

Särkiniementiellä on osoitenumeroita numeroon 38 asti, kun taas Tallbergin puistotiellä on osoitteita numeroon 14 asti. Kadunnimien muuttaminen vaikuttaisi kaikkiin kadun käyttäjiin ja siellä asuviin ja toimiviin, minkä lisäksi osoitteenmuutokset aiheuttaisivat asukkaille ja kadun varrella toimiville yrityksille kustannuksia ja vaivaa. Tallbergin puistotien nimen muuttaminen Tallbergin puistokaduksi synnyttäisi myös suoranaisen sekaannuksen vaaran, sillä Lauttasaaren itäisellä vastarannalla Ruoholahdessa on jo Tallberginkatu – Tallbergsgatan.

Nimistötoimikunta ei yllä mainituin perustein puolla Särkiniementien ja Tallbergin puistotien vakiintuneiden nimien muuttamista Särkiniemenkaduksi ja Tallbergin puistokaduksi.

Nimistötoimikunta päätti tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.