Valtuustoaloite, ilmanpuhdistimet päiväkoteihin sairastelun vähentämiseksi

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Sini Korpinen ja 29 muuta allekirjoittanutta esittävät 9.10.2024 antamassaan aloitteessa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ryhtyvän toimenpiteisiin ilmanpuhdistimien hankkimiseksi ja käyttöönoton laajentamiseksi kaikkiin kaupungin päiväkoteihin. Ehdotusta perustellaan sillä, että E3 Pandemic Response -hankkeen (myöhemmin E3-hankkeen) tulosten perusteella ilmanpuhdistimet parantaisivat lasten terveyttä, vähentäisivät sairastelua ja toisivat kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat ovat perehtyneet sekä E3-hankkeen tuloksiin että ilmanpuhdistimien käyttöön.

E3-hankkeen tuloksena todettiin, että virukset leviävät ilmateitse ja että ilmanpuhdistuksella on merkittävää vaikutusta ilmalevitteisten tautien leviämisen ehkäisemiseen. Tutkimus tehtiin neljässä helsinkiläisessä päiväkodissa, ja tutkimukseen osallistui noin 50 lasta. Otos vastaa noin 0,2:ta % Helsingin päiväkoti-ikäisistä lapsista.

E3-tutkimuksen mukaan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudella ja sisäilman puhtaudella on keskeinen rooli ilmateitse leviävien sairauksien leviämisen estämisessä. Myös EU-tasoisessa HealthVent-projektissa laaditussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa todetaan, että sisäilmaan liittyvät oireet vähenevät ilmanvaihdon ilmamäärien lisääntyessä siihen saakka, että ilmanvaihdon ilmamäärät nousevat 7–9 l/s/hlö.

Helsingin kaupungin rakennuttamissa uusissa ja perusparannetuissa rakennuksissa tilanne on ilmanvaihdon suhteen hyvä, sillä niissä ilmanvaihto rakennetaan vastaamaan sisäilmastoluokitus 2018:n S2-luokan ohjearvoa 8 l/s/hlö. Nykytiedon mukaan näillä ilmamäärillä voidaan varmistaa hyvä sisäilman laatu.

Kaupungilla on ohjeistus siihen, milloin toimitiloihin tuodaan ilmanpuhdistimia. Ilmanpuhdistimia voidaan käyttää tilojen käyttöä turvaavana toimena, kun odotetaan sisäilman parantamiseksi tehtäviä korjauksia tai väistötilaan tai korvaavaan uudisrakennukseen siirtymistä tai peruskorjausta. Lisäksi yksittäiselle henkilölle voidaan hankkia henkilökohtainen ilmanpuhdistin lääkärinlausunnon perusteella, jos muut sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät on poistettu. Tällä hetkellä ilmanpuhdistimia on käytössä noin 80 kohteessa yhteensä 600 kpl. Näiden ilmanpuhdistimien hankinnasta, huollosta ja kustannuksista vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Ilmanpuhdistimien hankkimisesta, asentamisesta ja huollosta aiheutuvia kuluja ei pysty tarkasti ennakoimaan pitkällä aikajänteellä. Kulut vaihtelevat kulloinkin voimassa olevan palvelusopimuksen ja tarvittavien laitteiden määrän mukaisesti. Nyt voimassa oleva sopimus laitetoimittajien kanssa umpeutuu tänä vuonna.

Toistaiseksi ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka monta ilmanpuhdistinta tarvittaisiin yhtä päiväkotia kohden E3-tutkimuksessa todetun vaikuttavuuden saavuttamiseen. Kunkin päiväkodin ilmanpuhdistimien lukumäärä ja sijoittelu pitäisi arvioida tilakohtaisesti. Jos ilmanpuhtautta haluttaisiin parantaa infektioaikoina, tulisi tiloihin tehdä infektioriskikartoitus ja ilmanpuhdistimien mitoitus tulisi teettää asiantuntijalla, joka hallitsee sekä sisäilman infektioriskien kartoituksen että tuntee ilmanpuhdistimien mitoitusperiaatteet.

E3-hankeessa kuhunkin tutkittuun päiväkotiin sijoitettiin noin 20 ilmanpuhdistinta. Jos ilmanpuhdistimia hankittaisiin ympärivuotisesti 20 kpl jokaiseen kunnalliseen päiväkotiin (noin 340 kpl) ja yksittäisen ilmanpuhdistimen hinta olisi 60 euroa/kk, maksaisivat ilmanpuhdistimet noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Ilmanpuhdistimien käyttöön liittyy hyötyjen lisäksi myös haittoja, esimerkiksi melua. Terveydensuojelulainsäädännössä on annettu melulle raja-arvoja. Lasten päivähoitopaikoissa teknisten laitteiden äänitaso ei saa ylittää 35 dB:n keskiäänitasoa. Ilmanpuhdistimien äänitasot saattavat ylittää tämän raja-arvon. Ilmanpuhdistimet voivat myös aiheuttaa vedon tunnetta ja lisäksi erillislaitteet vievät tilaa varsinaiselta päiväkotitoiminnalta.

Tiloista vastaavana toimijana kaupunkiympäristön toimiala vastaa tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Mikäli tilojen käyttäjät haluavat käyttää kausittaisten hengitystieinfektioiden torjumiseen ilmanpuhdistimia tai muita tilojen perustason ylittäviä ratkaisuja, tulee niitä hankkivan tahon huolehtia sekä laitteista aiheutuvista kustannuksista että niiden turvallisesta käytöstä.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto pitää tärkeänä rakennusten hyvistä sisäolosuhteista huolehtimista ja uusimman tutkimuksen ja teknologian tarpeenmukaista hyödyntämistä.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto ei tämänhetkisten tietojen perusteella suosittele ilmanpuhdistimien systemaattista hankkimista kaikkiin päiväkoteihin. Jaosto kuitenkin kannustaa kaupungin asiantuntijoita seuraamaan teknologian kehittymistä ja pohtimaan millä keinoilla kaupungin tiloissa voisi puhtaan ilman tuottoa tarvittaessa lisätä. Päiväkotien lisäksi tulee tarkastella muitakin rakennuksia ja muiden vaikutusten ohella energiatehokkuusnäkökulma tulee huomioida vaihtoehtoja pohdittaessa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Sini Korpisen ja 29 muun allekirjoittaneen liitteenä olevasta valtuustoaloitteesta hankkia ilmanpuhdistimia kaikkiin kaupungin päiväkoteihin sairastelun vähentämiseksi seuraavan lausunnon:

Nykyisen käytännön mukaan kaupunkiympäristön toimiala vastaa ilmanpuhdistimien tarpeen arvioinnista, hankinnasta, kustannuksista sekä niiden huollosta. Kasvatuksen ja koulutuksen- ja kaupunkiympäristön toimiala tarkastelevat ja arvioivat E3 Pandemic Response -tutkimustuloksia ja antavat omat lausuntonsa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä sisäilmaan liittyvää tutkimustyötä ja myös osaltaan osallistuu siihen. Aloitteessa mainitussa E3 Pandemic Response -tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta tieteen ja teknologian avulla vähentää ilmateitse tarttuvien virusten määrää ja näin säilyttää yhteiskunnan eri toiminnot käynnissä keskeytyksettä pandemiasta huolimatta. Tulosten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuudella ja sisäilman puhtaudella on keskeinen rooli ilmateitse leviävien sairauksien leviämisen estämisessä.

Helsingin kaupungin rakennuttamissa uusissa ja perusparannetuissa rakennuksissa tilanne on sisäilman suhteen hyvä, koska ilmanvaihdon määrä (8 l/s/hlö) ylittää nykyisen ohjearvon (6 l/s/hlö). Lisäksi kaupungilla on ohjeistus siihen, milloin toimitiloihin tuodaan ilmanpuhdistimia olosuhdetta parantamaan. Tällä hetkellä ilmanpuhdistimia on käytössä noin 80 kohteessa yhteensä 600 kpl.

E3-tutkimukseen osallistui 50 lasta neljässä helsinkiläisessä päiväkodissa, mikä on 0,2 % helsinkiläisistä päiväkotilapsista. Otos on varsin pieni ja siksi on vielä hyvä seurata aiheeseen liittyvää muuta tutkimustyötä kaupunkiympäristön toimialan sisäilma-asiantuntijoiden arvioimana.

Lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki suhtautuu kannustavasti aihetta koskeviin jatkotutkimuksiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös osallistuu niiden tekemiseen tarjoamalla omia päiväkotejaan tutkimuskohteeksi.

Toistaiseksi ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka monta ilmanpuhdistinta per päiväkoti tarvittaisiin E3-tutkimuksessa todetun vaikuttavuuden saavuttamiseen. Jos Helsingin jokaiseen kunnalliseen päiväkotiin sijoitettaisiin tehdyn tutkimuksen mukaisesti 20 ilmanpuhdistinta (60 euroa/kk kappale), maksaisivat ilmanpuhdistimet kaupunkiympäristön toimialan arvion mukaan 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Samalla lautakunta toteaa, että sairauspoissaolojen kustannukset suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta vuonna 2024 olivat arviolta noin 44 miljoonaa euroa. Kaikista poissaoloista 47 % oli lyhytaikaisia sairastumisista johtuvia poissaoloja. Ilmanpuhdistinten käytöllä voisi olla siis myös saavutettavissa pelkästään kaupungin työntekijöiden poissaolojen vähenemisen myötä merkittävä säästö, joka kattaisi käyttökulut.

Ilmanpuhdistimien käyttöön liittyy hyötyjen lisäksi myös haittoja. Päivähoitoyksiköissä melu ei saa ylittää 35 db keskiäänitasoa. Lisäksi laitteet vaativat tilaa ja voivat aiheuttaa vedon tunnetta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa päiväkotien toiminnasta ja ohjeistaa huoltajia siihen liittyen. Tutkimuksen myötä päiväkodit tulevat ohjeistamaan nykyistä painokkaammin, että sairastuessa tärkeätä lapsen levätä ja sairastaa kotona. Tämä on erityisen tärkeätä infektioiden alkuvaiheessa. Vatsatautiepidemian aikana suositellaan pysymään kotona kauemmin, vaikka oireet olisivat jo väistyneet. Käsien pesu on edelleen tärkeä toimenpide päiväkodeissa infektioiden torjumisessa. Muun muassa näillä toimenpiteillä voidaan vähentää sairastumisia sekä lasten että henkilöstön osalta.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä sisäilmaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Helsingin kaupungin rakennuttamissa uusissa ja perusparannetuissa rakennuksissa ilmanvaihdon määrä (8 l/s/hlö) ylittää nykyisen valtakunnallisen ohjearvon (6 l/s/hlö), mikä vastaa E3-tutkimuksen tavoitteita. Nykyisen käytännön mukaan kaupunkiympäristön toimiala vastaa ilmanpuhdistimien tarpeen arvioinnista, hankinnasta, kustannuksista sekä niiden huollosta. Jos kasvatuksen ja koulutuksen toimiala toimintamallista poiketen esittäisi ilmanpuhdistimien hankintaa, jota kaupunkiympäristön toimiala ei arvioisi tarpeelliseksi, siirtyisivät kustannukset kasvatuksen ja koulutuksen toimialle.

Huomioiden E-3 hankkeeseen osallistuneiden lasten pienen osuuden, mahdollisen meluhaitan ja tilantarpeen sekä ilmanpuhdistimien hankinnasta aiheutuvat merkittävät kustannukset, lautakunta ei puolla aloitetta ilmanpuhdistimien hankkimisesta kaikkiin Helsingin päiväkoteihin. Lautakunta pitää kuitenkin tärkeänä seurata ilmanpuhdistimien käyttöön liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä jatkossakin.

Sisäilma nähdään tärkeänä ja sen eteen on Helsingissä tehty paljon työtä viime vuosina ja sisäilma-asioita on saatu hoidettua entistä paremmin. Tutkimuksessa esitetyt tulokset vaativat vielä laajempaa seurantaa, jonka vuoksi ei nähdä tarvetta kiirehtiä asiassa ennen tarkempia arviointeja tekstissä mainituista asioista.