V 18.6.2025, Valtuutettu Otso Kivekkään aloite Herttoniemen ja Roihupellon tulevaisuuden suunnittelemiseksi
V 18.6.2025, Valtuutettu Otso Kivekkään aloite Herttoniemen ja Roihupellon tulevaisuuden suunnittelemiseksi
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Tuomas Rantanen: Lisätään esittelijän perusteluihin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen mukainen lisäys: "Kaupunginhallitus katsoo, että on perusteltua käynnistää Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueita koskevat selvitykset ja valmistelut, jotka mahdollistavat alkavalla valtuustokaudella alueen osayleiskaavoituksen tavoitteena sen kehittäminen sekä yritystoimintaa että asumista palvelemaan."
Kannattaja: Daniel Sazonov
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Rantasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Otso Kivekäs ja 26 muuta valtuutettua ehdottavat aloitteessaan, että Herttoniemen ja Roihupellon alueiden tiiviimpi rakentaminen osin asumiskäyttöön otetaan tarkasteluun ensi valtuustokauden aikana.
Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet muodostavat laajan yritysaluekokonaisuuden Itä-Helsinkiin, mutta Itäväylä ja metrorata erottavat alueet toisistaan. Alueet tarjoavat nykyisellään sijaintipaikkoja isoille tuotannollisille yrityksille, kaupan alan yrityksille, varikkotoiminnoille, oppilaitoksille sekä lukuisille pienemmille toimijoille.
Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueet ovat suurelta osin yleiskaavassa toimitila-aluetta. Yleiskaavassa nyt toimitila-alueiksi merkittyjen alueiden maankäytön muuttaminen muuhun, kuin toimitilakäyttöön edellyttää aina yleiskaavan muuttamista tai osayleiskaavaa. Muutos sekoittuneempaan rakenteeseen aiheuttaisi väistämättä vaikutuksia yritysalueisiin ja niiden toimivuuteen, ennen kaikkea alueiden teollisten yritysten logistisen ja tuotannollisen toiminnan kannalta. Muutokset edellyttäisivät elinkeinopoliittista harkintaa, yritysvaikutusten arviointia, vuoropuhelua yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa sekä elinkeinopoliittista linjausta Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueiden tulevaisuudesta.
Itäväylän muuttamista kaupunkibulevardiksi tutkitaan yleiskaavan 2016 mukaisesti, ja vuoden 2026 aikana on käynnistymässä Kulosaaresta Roihupeltoon ulottuva Itäväylän suunnitteluperiaatetyö. Työn tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen lisärakentamisella, viheryhteyksien parantamisella ja liikennealueita pienentämällä sekä liikkumisympäristön muuttuminen katumaisemmaksi, kun käyttötarkoitus moottoritiemäisestä autoliikennettä palvelevasta väylästä muutetaan eri liikennemuotoja paremmin palvelevaksi ja joukkoliikenneyhteyksiltään monipuolisemmaksi. Suunnitteluperiaatteissa tutkitaan myös Itäväylää ympäröivän alueen maankäytön tehostamista, selvitetään sekoittuneemman kaupunkirakenteen mahdollisuuksia ja reunaehtoja, sekä huomattavia muutoksia liikennejärjestelmiin alueella. Yleiskaavan mukaisten täydennysrakentamisalueiden ajantasaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivitys on käynnissä. Päivityksen yhteydessä käydään aina yleiskaavallisen kokonaisuuden ajantasaisuus läpi ja tarkastellaan toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuneita suurempia muutoksia sekä niiden vaikutusta suunnitteluun ja sen aikataulutukseen. Lisäksi toteuttamisohjelmassa määritetään tulevat yleiskaavalliset suunnittelutarpeet, kuten osayleiskaavojen laatimisen tarve. Mahdolliseen Herttoniemen ja Roihupellon työpaikka-alueiden kokonaisuuden osayleiskaavallisen tarkastelun tarpeeseen ja aikatauluun otetaan kantaa syksyllä 2025, kun toteuttamisohjelma tulee päätöksentekoon. Alueen keskeisimpien toimijoiden toimintaedellytykset on tärkeä turvata.
Herttoniemen ja Roihupellon toimitila-alueiden nykytila
Herttoniemen yritysalueella valtaosa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Alueen kaavoitettu tehokkuus on ollut varsin korkea, mutta suurimmalla osalla alueen tonteista ei ole teollisen rakentamistavan takia päästy lähelle kaavoitetun tehokkuuden määrää. Valtaosa alueen tonteista on kaupungin pitkäaikaisesti yrityksille vuokraamia, vuokra-aikojen päättymiset vaihtelevat 2020-luvun lopulta 2040-luvun loppuun. Yksityistä maanomistusta on etenkin alueen eteläosassa ja Itäväylän varrella. Herttoniemen yritysalueen (osa-alue) työpaikkamäärä on jo useamman vuoden pysytellyt noin 5 000 työpaikan (Aluesarjat 2022) tuntumassa ja alueen toimialarakenne on suhteellisen monipuolinen. Kaavojen ja rakennuskannan teollisesta käyttötarkoituksesta huolimatta vain noin neljännes työpaikoista on toimialaltaan teollista. Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, josta merkittävä osa on autojen kauppaan tai korjaamiseen liittyvää.
Roihupellon yritysalueella suurin osa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastokäytössä, mutta kuten Herttoniemessä, kiinteistöjen todellinen käyttö vaihtelee. Helsingin kaupunki omistaa valtaosan alueen tonteista, ja suurin osa vuokrasopimuksista päättyy pääsääntöisesti vuosina 2030 tai 2045. Roihupellon osa-alueella on noin 2 000 työpaikkaa (Aluesarjat 2022), joista noin 30 % tukku- ja vähittäiskauppaa, 20 % kuljetusta ja varastointia sekä 17 % teollista toimintaa. Viilarintie on alueen pääkatu, jota pitkin kulkee myös raidelinja 15. Viilarintien itäpuolella on laaja metro-, raitiotie- ja bussivarikkoalue. Alueen pohjoisosaan valmistuu vuoden 2025 aikana Stadin ammattiopiston kampus, joka tuo alueelle työpaikkoja ja runsaat 4 500 opiskelijaa. Viilarintien eteläpäässä on huonekalu- ja sisutuskauppakeskittymä sekä päivittäistavarakauppaa.
Herttoniemen ja Roihupellon muodostama kokonaisuus on keskusta-alueiden sekä Vuosaaren sataman ohella yksi Itä-Helsingin työpaikkakeskittymistä. Kaupunkistrategiassa 2021–2025 linjataan, että monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistamiseksi kaupungin tulisi pystyä myös jatkossa tarjoamaan tontteja ja muita sijaintipaikkoja erityisesti esikaupunkialueilta tuotannollisille ja luovien alojen yrityksille. Tällaisten yritysten toiminnassa aluetta tarvitaan esimerkiksi tavarankuljetuksen ja logistiikan tai asiakasliikenteen tarpeisiin tai niiden toiminta asettaa muutoin tilalle ja ympäristölle erityisiä vaatimuksia. Kaupunginhallituksen hyväksymät Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) ovat linjassa kaupunkistrategian kanssa.
Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueiden vajaakäyttö on maltillista, KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan molempien alueiden tuotannollisten tilojen käyttöaste on noin 90,5 %. Roihupellon alueella on muutamia isompia kiinteistöjä vajaakäytöllä.
Helsingin yleiskaavassa Herttoniemen yritysalue on eteläosastaan keskusta-aluetta ja muutoin toimitila-aluetta. Alueella on voimassa yleiskaavan mukaiset asemakaavoitusta ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Yritysalueen Herttoniemen keskustaan liittyvä eteläosa on jo kehittynyt suunnitteluperiaatteiden ja yleiskaavan ohjaamana asuntopainotteiseen suuntaan uutta liiketilarakentamista lukuun ottamatta. Herttoniemen osalta yleiskaavan C1-keskusta-alueelle ei maankäytön muutos yritysalueesta asumispainotteisemmaksi ole tuonut lisää työpaikkoja. Roihupellon yritysalue on osoitettu yleiskaavassa valtaosin toimitila- tai yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Varikkotien, Itäväylän ja Viikintien risteyksen ympäristö on osoitettu lähikeskusta-alueeksi. Roihupellon alueella on voimassa vuonna 2018 hyväksytyt Roihupellon teollisuusalueen suunnitteluperiaatteet.
Kaupunginhallitus korostaa, että monipuolisen elinkeinorakenteen säilyminen ja yritysten kasvumahdollisuudet Helsingin alueella on tärkeä turvata. Tämä edellyttää erilaisia toimintoja mahdollistavia tiloja ja tontteja sekä kokonaisia yritysalueita jatkossakin. Kaupungin rooli on luoda monipuolisesti edellytyksiä yksityisen sektorin tuottamalle toiminnalle erityisesti maankäytön suunnittelun ja tontinluovutuksen keinoin sekä vahvistamalla yritysmyönteistä ilmapiiriä alueellaan.
Toimivalta
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aloitteesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto.
Kaupunkiympäristölautakunta 15.04.2025 § 228
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Herttoniemen ja Roihupellon alueiden tiiviimmän ja osin asumiskäyttöön rakentamisen tarkasteluun ottamista ensi valtuustokauden aikana.
Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet muodostavat laajan yritysaluekokonaisuuden Itä-Helsinkiin, mutta Itäväylä ja metrorata erottavat nämä alueet toisistaan. Alueet tarjoavat nykyisellään sijaintipaikkoja isoille tuotannollisille yrityksille, kaupan alan yrityksille, varikkotoiminnoille, oppilaitoksille sekä lukuisille pienemmille toimijoille.
Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueet ovat suurelta osin yleiskaavassa toimitila-aluetta. Yleiskaavassa nyt toimitila-alueiksi merkittyjen alueiden maankäytön muuttaminen muuhun, kuin toimitilakäyttöön edellyttää aina yleiskaavan muuttamista tai osayleiskaavaa. Muutos sekoittuneempaan rakenteeseen aiheuttaisi väistämättä vaikutuksia yritysalueisiin ja niiden toimivuuteen, ennen kaikkea alueiden teollisten yritysten logistisen ja tuotannollisen toiminnan kannalta. Muutokset edellyttäisivät elinkeinopoliittista harkintaa, yritysvaikutusten arviointia, vuoropuhelua yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa sekä elinkeinopoliittista linjausta Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueiden tulevaisuudesta.
Itäväylän muuttamista kaupunkibulevardiksi tutkitaan yleiskaavan 2016 mukaisesti ja vuoden 2026 aikana on käynnistymässä Kulosaaresta Roihupeltoon ulottuva Itäväylän suunnitteluperiaatetyö. Työn tavoitteena on kaupunkirakenteen eheyttäminen lisärakentamisella, viheryhteyksien parantamisella ja liikennealueita pienentämällä sekä liikkumisympäristön muuttuminen katumaisemmaksi, kun käyttötarkoitus moottoritiemäisestä autoliikennettä palvelevasta väylästä muutetaan eri liikennemuotoja paremmin palvelevaksi ja joukkoliikenneyhteyksiltään monipuolisemmaksi. Suunnitteluperiaatteissa tutkitaan myös Itäväylää ympäröivän alueen maankäytön tehostamista, selvitetään sekoittuneemman kaupunkirakenteen mahdollisuuksia ja reunaehtoja, sekä huomattavia muutoksia liikennejärjestelmiin alueella. Yleiskaavan mukaisten täydennysrakentamisalueiden ajantasaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivitys on käynnissä. Päivityksen yhteydessä käydään aina yleiskaavallisen kokonaisuuden ajantasaisuus läpi ja tarkastellaan toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuneita suurempia muutoksia sekä niiden vaikutusta suunnitteluun ja sen aikataulutukseen. Lisäksi toteuttamisohjelmassa määritetään tulevat yleiskaavalliset suunnittelutarpeet, kuten osayleiskaavojen laatimisen tarve. Mahdolliseen Herttoniemen ja Roihupellon työpaikka-alueiden kokonaisuuden osayleiskaavallisen tarkastelun tarpeeseen ja aikatauluun otetaan kantaa syksyllä 2025, kun toteuttamisohjelma tulee päätöksentekoon. Alueen keskeisimpien toimijoiden toimintaedellytykset on tärkeä turvata.
Herttoniemen ja Roihupellon toimitila-alueiden nykytila
Herttoniemen yritysalueella valtaosa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Alueen kaavoitettu tehokkuus on ollut varsin korkea, mutta suurimmalla osalla alueen tonteista ei ole teollisen rakentamistavan takia päästy lähelle kaavoitetun tehokkuuden määrää. Valtaosa alueen tonteista on kaupungin pitkäaikaisesti yrityksille vuokraamia, vuokra-aikojen päättymiset vaihtelevat 2020-luvun lopulta 2040-luvun loppuun. Yksityistä maanomistusta on etenkin alueen eteläosassa ja Itäväylän varrella. Herttoniemen yritysalueen (osa-alue) työpaikkamäärä on jo useamman vuoden pysytellyt noin 5 000 työpaikan (Aluesarjat 2022) tuntumassa ja alueen toimialarakenne on suhteellisen monipuolinen. Kaavojen ja rakennuskannan teollisesta käyttötarkoituksesta huolimatta vain noin neljännes työpaikoista on toimialaltaan teollista. Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, josta merkittävä osa on autojen kauppaan tai korjaamiseen liittyvää.
Roihupellon yritysalueella suurin osa tonteista on kaavallisesti teollisuus- ja varastokäytössä, mutta kuten Herttoniemessä, kiinteistöjen todellinen käyttö vaihtelee. Helsingin kaupunki omistaa valtaosan alueen tonteista, ja suurin osa vuokrasopimuksista päättyy pääsääntöisesti vuosina 2030 tai 2045. Roihupellon osa-alueella on noin 2 000 työpaikkaa (Aluesarjat 2022), joista noin 30 % tukku- ja vähittäiskauppaa, 20 % kuljetusta ja varastointia sekä 17 % teollista toimintaa. Viilarintie on alueen pääkatu, jota pitkin kulkee myös raidelinja 15. Viilarintien itäpuolella on laaja metro-, raitiotie- ja bussivarikkoalue. Alueen pohjoisosaan valmistuu vuoden 2025 aikana Stadin ammattiopiston kampus, joka tuo alueelle työpaikkoja ja runsaat 4 500 opiskelijaa. Viilarintien eteläpäässä on huonekalu- ja sisutuskauppakeskittymä sekä päivittäistavarakauppaa.
Herttoniemen ja Roihupellon muodostama kokonaisuus on keskusta-alueiden sekä Vuosaaren sataman ohella yksi Itä-Helsingin työpaikkakeskittymistä. Kaupunkistrategiassa 2021–2025 linjataan, että monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistamiseksi kaupungin tulisi pystyä myös jatkossa tarjoamaan tontteja ja muita sijaintipaikkoja erityisesti esikaupunkialueilta tuotannollisille ja luovien alojen yrityksille. Tällaisten yritysten toiminnassa aluetta tarvitaan esimerkiksi tavarankuljetuksen ja logistiikan tai asiakasliikenteen tarpeisiin tai niiden toiminta asettaa muutoin tilalle ja ympäristölle erityisiä vaatimuksia. Kaupunginhallituksen hyväksymät Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) ovat linjassa kaupunkistrategian kanssa.
Sekä Herttoniemen että Roihupellon alueiden vajaakäyttö on maltillista, KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan molempien alueiden tuotannollisten tilojen käyttöaste on noin 90,5 %. Roihupellon alueella on muutamia isompia kiinteistöjä vajaakäytöllä.
Helsingin yleiskaavassa Herttoniemen yritysalue on eteläosastaan keskusta-aluetta ja muutoin toimitila-aluetta. Alueella on voimassa yleiskaavan mukaiset asemakaavoitusta ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Yritysalueen Herttoniemen keskustaan liittyvä eteläosa on jo kehittynyt suunnitteluperiaatteiden ja yleiskaavan ohjaamana asuntopainotteiseen suuntaan uutta liiketilarakentamista lukuun ottamatta. Herttoniemen osalta yleiskaavan C1-keskusta-alueelle ei maankäytön muutos yritysalueesta asumispainotteisemmaksi ole tuonut lisää työpaikkoja. Roihupellon yritysalue on osoitettu yleiskaavassa valtaosin toimitila- tai yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Varikkotien, Itäväylän ja Viikintien risteyksen ympäristö on osoitettu lähikeskusta-alueeksi. Roihupellon alueella on voimassa vuonna 2018 hyväksytyt Roihupellon teollisuusalueen suunnitteluperiaatteet.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että on perusteltua käynnistää Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueita koskevat selvitykset ja valmistelut, jotka mahdollistavat alkavalla valtuustokaudella alueen osayleiskaavoituksen tavoitteena sen kehittäminen sekä yritystoimintaa että asumista palvelemaan.
Käsittely
Vastaehdotus:
Otso Kivekäs: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun: "Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että on perusteltua käynnistää Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueita koskevat selvitykset ja valmistelut, jotka mahdollistavat alkavalla valtuustokaudella alueen osayleiskaavoituksen tavoitteena sen kehittäminen sekä yritystoimintaa että asumista palvelemaan."
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
08.04.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 09 310 20417
Elina Luukkonen, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 37073
This decision was published on 03.06.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045