Asemakaava nro 12830, Suomenlinnan merilinnoitus

HEL 2024-014875
More recent handlings
Case 6. / 90 §

Suomenlinnan merilinnoituksen asemakaavaehdotus (nro 12830) ja sen asettaminen nähtäville

Urban Environment Committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

  • asettaa 25.2.2025 päivätyn asemakaavaehdotuksen nro 12830 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) virkistys- ja vesialueita, 52. kaupunginosan (Suomenlinna) korttelia 52100 sekä suojelu-, virkistys- ja vesialueita
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet kaavaluonnoksesta pyydettyihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
  • että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
  • valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli yksikön päällikkö Janne Prokkola. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava (kaavaratkaisu) koskee Suomenlinnan merilinnoitusta, joka sijaitsee noin 2,5 kilometriä Kauppatorista etelään Kruunuvuorenselän eteläisenä saariryhmänä. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että Suomenlinnaa voidaan kehittää kaupunginosana yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Kaavaratkaisu on tehty, koska alueella ei ole asemakaavaa.

Tavoitteena on UNESCO:n maailmanperintökohteen ominaispiirteiden ja luonteen säilyttäminen tuleville sukupolville varmistamalla kulttuuriperinnön suojelu ja tukemalla kaupunginosan elinvoimaisuutta asuinympäristönä sekä alueen nimistön vakiinnuttaminen.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että suojeltu Suomenlinnan merilinnoitus kehittyy elävänä kaupunginosana ja kestävänä kaupunkilaisten ja vierailijoiden matkailukohteena siten, että alueen hoito ja ylläpito pysyy nykyisellä tasollaan ja alueen arvo maailmanperintökohteena ei vaarannu.

Alueelle on suunniteltu yksi uudisrakennuksen sijaintipaikka. Muuten alue pysyy suojeltuna kokonaisuutena.

Kerrosalaa on alueelle osoitettu yhteensä 125 580 k-m2 tästä asumiseen tulee osoittaa vähintään 46 920 k-m2. Koska lähes kaikki kerrosala on osoitettu olemassa oleviin suojeltuihin rakennuksiin, asukasmäärä ei kaavaratkaisun myötä muutu. Uutta kerrosalaa uudisrakentamista varten on osoitettu asumiseen tästä 200 k-m2. Alueen pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty S, suojelualue. Rakennusalat ovat alueen osia. Kirkko on omalla YK/s korttelialueellaan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen suojelu vahvistetaan asemakaavalla niiltä osin, mitä ei alueen rakennusperintölain mukaisessa suojelupäätöksessä ole suojeltu. Erityisesti tämä koskee linnoitusjärjestelmään liittyvän maiseman suojelua.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista vaalimalla kaupunginosien omaleimaisuutta ja varmistamalla kaupungin palvelut monipuolisesti eri puolille kaupunkia. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavaluonnoksen 7.5.2009 jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella sijaitsee UNESCO maailmanperintölistan kohde Suomenlinnan merilinnoitus, jonka rakentaminen on alkanut Ruotsin vallan aikana vuonna 1748. Linnoituksen ytimenä on historiallinen laivatelakka, jota ympäröi saaristo-olosuhteisiin sovitettu bastioni-järjestelmään perustuva kivinen linnoitus. Linnoitusta on modernisoitu Venäjän vallan aikana vuoden 1808 jälkeen, ja rakentuminen on jatkunut itsenäistymisen jälkeen nykypäiviin saakka. Suomenlinnassa asuu noin 650 ihmistä, ja se on siten elävä kaupunginosa ja vierailukohde. Vuosittainen turistimäärä lähenee miljoonaa kävijää vuodessa.

Alueella ei ole asemakaavaa.

Kaava-alue on pääosin Suomen valtion / Suomenlinnan hoitokunnan omistuksessa ja pieneltä osin Helsingin seurakuntayhtymän sekä Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välillä solmitun kustannusjakosopimuksen perusteella ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu maanomistajan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille uusia kustannuksia. Alueen rakentamisen ja hoidon ylläpidosta on sovittu Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välisellä kustannusjakosopimuksella vuonna 1976. Sopimus on edelleen voimassa, ja aluerajauksia on tarkistettu säännöllisesti ajanmukaisiksi.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä saapuneista lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

  • Helen Oy
  • Helen Sähköverkko Oy
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Puolustusministeriö
  • Valtiovarainministeriö
  • Rikosseuraamuslaitos
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Museovirasto
  • Suomenlinnan hoitokunta
  • Helsingin poliisi
  • Uudenmaan ELY-keskus
  • kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat aaltoeroosioon, meriveden ja uimarannan veden laatuun, viemäriverkoston laajuuteen, maaperän pilaantuneisuuteen, maailmanperintöstatuksen vahvempaan painotukseen aineistossa, muinaismuistolain merkitykseen alueella, alueen kehittämiseen autottomana alueena sekä alueen kehittämisen kolmeen tärkeimpään painopisteeseen: kulttuuriperintöön, asuin- ja työpaikka-alueeseen (kaupunginosa) sekä matkailuun.

Vastineet kannanottoihin on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.5.2009.

Luonnosaineiston nähtävilläolo järjestettiin erikseen. Viranomaisilta pyydettiin lautakunnan hyväksymästä kaavaluonnoksesta lausunnot 2010. Lausunnot kohdistuivat tilojen ja rakennusten käyttötarkoituksien merkintöjen joustavoittamiseen, suojelumerkintöihin sekä UNESCO:n maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen, ep-merkintöjen lisäämiseen kaikkiin puolustusvoimien käytössä oleviin rakennuksiin, kaupan kiinteistön lisäämiseen kaavakartalle, huoltoajoreitteihin, sm-merkintöihin, selostuksen puutteeseen, kulttuuriympäristön analyysien ja arviointien tarpeeseen, arvioon käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisesta asemakaavaratkaisulla, entisen kaatopaikka-alueen määräyksiin, Pormestarinluodon merkintään, yhdyskuntateknisen huollon merkitsemiseen kartalle, huoltotunnelin merkintään, lauttaliikenteelle varatun tilan riittävyyteen, tarpeeseen määrittää satama-alueelle terminaalirakennuksen rakennuspaikka, huoltolautan terminaalille varatun satama-alueen laajuuden niukkuuteen, kustannusjakosopimuksen tilanteeseen sekä sen täsmennysten vaikutuksiin kaavan laadinnassa, UNESCO:n maailmanperintöalueen suojavyöhykkeen vaikutuksiin Helsingin alueidenkäytön suunnitteluun, matkailun ja siihen liittyvien elinkeinojen toimintaedellytyksiin, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden (ent. liikuntavirasto) vastuisiin alueella, uusien rakennuspaikkojen sijaintiin suhteessa tulvarajaan, kerrosalan merkitsemiseen, kävijäturvallisuuteen, turvallisuussuunnitelman ja opastussuunnitelman tarpeeseen, lintujen suojeluun sekä pilaantuneisuuden kartoittamiseen ja tämän tiedon välitykseen alueella toimiville.

Lisäksi lausunnoissa oli yksityiskohtaisempia huomioita kaavaluonnoksen merkintöihin ja määräyksiin.

Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavakartan merkintöjä ja määräyksiä on kehitetty eteenpäin ja kaavaratkaisusta on laadittu selostus.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat rannan varikkoalueen siisteyteen, alueen asukkaiden laituri- ja telakointitarpeisiin, alueen seurojen lisäämiseen osallisiin, asumisen määrän lisäämiseen, kaupan rakennuksen C10 sopivuuteen myymäläkäytössä, yleiseen julkisten alueiden siisteyteen, julkisten ja yksityisten alueiden nykyistä selkeämpään erottamiseen, Merisotakoulun huomioimiseen kaavamääräyksissä sekä kiinteistön C16 laajennusmahdollisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että esitetyt huomiot on mahdollisuuksien mukaan lisätty kaavaratkaisun laatimisen lähtökohdiksi. Osallisluettelo pidetään kaavatyön aikana ajan tasalla.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 5 kpl. Vastineet mielipiteisiin on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.5.2009.

Luonnosaineiston erillisen nähtävilläolon yhteydessä ei saatu mielipiteitä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

  • Helen Oy
  • Helen Sähköverkko Oy
  • Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
  • Väylävirasto
  • Museovirasto
  • Suomenlinnan hoitokunta
  • Puolustusministeriö
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Rikosseuraamuslaitos
  • Helsingin poliisilaitos
  • Uudenmaan ELY-keskus
  • kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  • kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
  • sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
  • sekä muut mahdolliset tahot.

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

This decision was published on 28.02.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Presenter information

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Ask for more info

Janne Prokkola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37233

janne.prokkola@hel.fi

Anu Lamminpää, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 37258

anu.lamminpaa@hel.fi

Taneli Nissinen, johtava liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 76765

taneli.nissinen@hel.fi

Kati Immonen, erityisasiantuntija, puhelin: 09 310 37254

kati.immonen@hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 09 310 37217

sakari.mentu@hel.fi