Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Mai Kivelän toivomusponnesta melojien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteiden päivityksen yhteydessä

HEL 2024-014883
Case 11. / 59 §

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Mai Kivelän toivomusponnesta melojien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteiden päivityksen yhteydessä

Culture and Leisure Committee

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että melonnan mahdollisuuksien kehittäminen tukee paitsi Helsingin merellisen strategian tavoitteiden toteutumista, myös edistää laajemmin kaupunkilaisten hyvinvointia ja siihen liittyviä tavoitteita. Melontaharrastuksen mahdollisuuksien parantaminen edistää helsinkiläisten liikkumista, vahvistaa mahdollisuutta nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä on lisäksi liikkumisen muotona päästötön ja hyvin ohjattuna vain vähäisesti luonnonympäristöä kuluttavaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2024, että Helsingin merellisen strategian toimenpiteet päivitetään vuosille 2025–2030. Merellisen strategian tavoitteet nähdään edelleen ajankohtaisina ja kannatettavina, mutta toimenpideohjelma tulee päivittää strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja Helsingin merellisen kehittämisen varmistamiseksi.

Helsingin merellisen strategian kolme päätavoitetta liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merellisenä kaupunkina, merellisten palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuteen, sekä meriluonnon vaalimiseen. Merellisen strategian toimenpiteiden päivityksessä keskitytään vaikutuksiltaan merkittäviin kokonaisuuksiin. Päivityksen tavoitteena on varmistaa saarien saavutettavuus, sekä asiakaslähtöinen ja päästötön vesiliikenne. Toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus on rantojen ja saarten infrastruktuurin parantaminen siten, että se mahdollistaa saariston ja ranta-alueiden kehittymisen. Kolmanneksi parannetaan yhteistyötä merellisiä palveluita tuottavien yritysten kanssa. Toimenpiteiden päivityksen yhteydessä on tärkeää merellisen kehittämisen resursoinnin varmistaminen ja vastuiden tarkentaminen. Toimenpiteiden päivitys tuodaan päätöksentekoon uuden kaupunkistrategian 2025–2029 voimaantulon jälkeen, ja kytketään kaupunkistrategian merellisyyttä koskeviin kirjauksiin.

Maankäytön suunnittelulla voidaan yhteensovittaa virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeita ranta-alueilla: esimerkiksi Itäisen saariston asemakaavassa on merkitty useimpiin saariin melojien rantautumispaikkoja (me). Melojia palveleva rantautumispaikka voi olla esimerkiksi matala laituri, tai ainoastaan ranta-alueelle opasteella merkitty rantautumiseen soveltuva kohta. Itäisen saariston asemakaavan toteuttaminen etenee ja esimerkiksi Neitsytsaareen on jo rakennettu melontalaituri. Tällä hetkellä Helsingissä melojille on merkitty poijuilla turvallinen rantautumisväylä ja -paikka myös valvottujen uimarantojen yhteyteen.

Helsingissä toimii tällä hetkellä noin kymmenen melontaseuraa liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimilla alueilla tai tiloissa. Osa melontaseuroista ottaa uusia jäseniä. Melontaseurat järjestävät kursseja, lainaavat jäsenilleen varusteita, sekä tarjoavat säilytyspaikkoja jäsentensä omille kajakeille. Toisaalta vain osa melonnasta kiinnostuneista kuntalaisista on melontaseurojen jäseniä, joten kuntalaisten omien kajakkien ja SUP-lautojen säilytysmahdollisuuksia toivotaan usein. Liikuntapalvelukokonaisuus on saanut yhteydenottoja yrityksiltä, joilla olisi halua ja valmiutta tuoda kajakkien vuokrausautomaatteja ranta-alueille. Tällainen palvelu tarjoaisi mahdollisuuden päästä melomaan ilman, että omistaa omaa kajakkia, tai kuuluu melontaseuraan. Haasteena on kuitenkin ollut löytää ranta-alueilta näille automaateille sopivia sijoituspaikkoja. Kaupunkikuvallisesti tällaiset rakenteet eivät sovi keskeisimpiin kulttuurimaisemakohteisiin kuuluville ranta-alueille. Syrjäisemmät sijoituspaikat eivät puolestaan mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, ja voivat olla käyttäjien näkökulmasta hankalammin saavutettavia.

Melonnan olosuhteita kehitetään sekä tunnistamalla ja kilpailuttamalla niille soveltuvia paikkoja ranta-alueella sekä huomioimalla melontaolosuhteet kaavoissa, kuten on tehty Koivusaaressa ja Saukonnokan altaalla. Aurinkolahden ja Lauttasaaren uimarannoille haetaan tänä keväänä yrittäjää tuottamaan Sup-lautojen ja kanoottien vuokrauspalveluita. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa.

Liikuntapalvelukokonaisuuden sekä laajemmin merellisen Helsingin vetovoimaisuuden näkökulmasta olisi tärkeä löytää uusille palveluille sijaintipaikkoja erityisesti alueilta, joilla niitä ei vielä ole. Vuonna 2019 ensimmäisen kerran käynnistetty ja keväällä 2025 päivitettävä Uusien toimintojen paikat rantareitillä -työ pyrkii tunnistamaan uusille toiminnoille sijoittumispaikkoja Helsingin merelliseltä vyöhykkeeltä ja vastaamaan yrityskentän ajankohtaiseen investointihalukkuuteen rantareitillä. Aineisto päivitetään kaupungin toimialojen yhteistyönä kolmen vuoden välein, ja tämän vuoden päivitystyön yhteydessä on tunnistettu lukuisia uusia mahdollisia merellisten palvelujen paikkoja.

Käsittely

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lisätään kappaleen 7 loppuun:

”Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kehottaa Helsingin merellisen strategian päivittämisen yhteydessä kaupunkia aloittamaan pilotin, jossa kokeillaan kajakkien vuokrausautomaattia jossakin sopivaksi nähdyssä kohteessa."

Kannattaja: Paavo Arhinmäki

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Sami Muttilaisen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että melonnan mahdollisuuksien kehittäminen tukee paitsi Helsingin merellisen strategian tavoitteiden toteutumista, myös edistää laajemmin kaupunkilaisten hyvinvointia ja siihen liittyviä tavoitteita. Melontaharrastuksen mahdollisuuksien parantaminen edistää helsinkiläisten liikkumista, vahvistaa mahdollisuutta nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä on lisäksi liikkumisen muotona päästötön ja hyvin ohjattuna vain vähäisesti luonnonympäristöä kuluttavaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2024, että Helsingin merellisen strategian toimenpiteet päivitetään vuosille 2025–2030. Merellisen strategian tavoitteet nähdään edelleen ajankohtaisina ja kannatettavina, mutta toimenpideohjelma tulee päivittää strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja Helsingin merellisen kehittämisen varmistamiseksi.

Helsingin merellisen strategian kolme päätavoitetta liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merellisenä kaupunkina, merellisten palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuteen, sekä meriluonnon vaalimiseen. Merellisen strategian toimenpiteiden päivityksessä keskitytään vaikutuksiltaan merkittäviin kokonaisuuksiin. Päivityksen tavoitteena on varmistaa saarien saavutettavuus, sekä asiakaslähtöinen ja päästötön vesiliikenne. Toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus on rantojen ja saarten infrastruktuurin parantaminen siten, että se mahdollistaa saariston ja ranta-alueiden kehittymisen. Kolmanneksi parannetaan yhteistyötä merellisiä palveluita tuottavien yritysten kanssa. Toimenpiteiden päivityksen yhteydessä on tärkeää merellisen kehittämisen resursoinnin varmistaminen ja vastuiden tarkentaminen. Toimenpiteiden päivitys tuodaan päätöksentekoon uuden kaupunkistrategian 2025–2029 voimaantulon jälkeen, ja kytketään kaupunkistrategian merellisyyttä koskeviin kirjauksiin.

Maankäytön suunnittelulla voidaan yhteensovittaa virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeita ranta-alueilla: esimerkiksi Itäisen saariston asemakaavassa on merkitty useimpiin saariin melojien rantautumispaikkoja (me). Melojia palveleva rantautumispaikka voi olla esimerkiksi matala laituri, tai ainoastaan ranta-alueelle opasteella merkitty rantautumiseen soveltuva kohta. Itäisen saariston asemakaavan toteuttaminen etenee ja esimerkiksi Neitsytsaareen on jo rakennettu melontalaituri. Tällä hetkellä Helsingissä melojille on merkitty poijuilla turvallinen rantautumisväylä ja -paikka myös valvottujen uimarantojen yhteyteen.

Helsingissä toimii tällä hetkellä noin kymmenen melontaseuraa liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimilla alueilla tai tiloissa. Osa melontaseuroista ottaa uusia jäseniä. Melontaseurat järjestävät kursseja, lainaavat jäsenilleen varusteita, sekä tarjoavat säilytyspaikkoja jäsentensä omille kajakeille. Toisaalta vain osa melonnasta kiinnostuneista kuntalaisista on melontaseurojen jäseniä, joten kuntalaisten omien kajakkien ja SUP-lautojen säilytysmahdollisuuksia toivotaan usein. Liikuntapalvelukokonaisuus on saanut yhteydenottoja yrityksiltä, joilla olisi halua ja valmiutta tuoda kajakkien vuokrausautomaatteja ranta-alueille. Tällainen palvelu tarjoaisi mahdollisuuden päästä melomaan ilman, että omistaa omaa kajakkia, tai kuuluu melontaseuraan. Haasteena on kuitenkin ollut löytää ranta-alueilta näille automaateille sopivia sijoituspaikkoja. Kaupunkikuvallisesti tällaiset rakenteet eivät sovi keskeisimpiin kulttuurimaisemakohteisiin kuuluville ranta-alueille. Syrjäisemmät sijoituspaikat eivät puolestaan mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, ja voivat olla käyttäjien näkökulmasta hankalammin saavutettavia.

Melonnan olosuhteita kehitetään sekä tunnistamalla ja kilpailuttamalla niille soveltuvia paikkoja ranta-alueella sekä huomioimalla melontaolosuhteet kaavoissa, kuten on tehty Koivusaaressa ja Saukonnokan altaalla. Aurinkolahden ja Lauttasaaren uimarannoille haetaan tänä keväänä yrittäjää tuottamaan Sup-lautojen ja kanoottien vuokrauspalveluita.

Liikuntapalvelukokonaisuuden sekä laajemmin merellisen Helsingin vetovoimaisuuden näkökulmasta olisi tärkeä löytää uusille palveluille sijaintipaikkoja erityisesti alueilta, joilla niitä ei vielä ole. Vuonna 2019 ensimmäisen kerran käynnistetty ja keväällä 2025 päivitettävä Uusien toimintojen paikat rantareitillä -työ pyrkii tunnistamaan uusille toiminnoille sijoittumispaikkoja Helsingin merelliseltä vyöhykkeeltä ja vastaamaan yrityskentän ajankohtaiseen investointihalukkuuteen rantareitillä. Aineisto päivitetään kaupungin toimialojen yhteistyönä kolmen vuoden välein, ja tämän vuoden päivitystyön yhteydessä on tunnistettu lukuisia uusia mahdollisia merellisten palvelujen paikkoja.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 30.5.2025 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Mai Kivelän toivomusponnesta melojien harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteiden päivityksen yhteydessä. Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä. Lausunnon valmistelussa on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan sekä elinkeino-osaston kanssa.

This decision was published on 06.05.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Presenter information

liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen

Ask for more info

Minttu Perttula, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36171

minttu.perttula@hel.fi

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87901

stefan.froberg@hel.fi