Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.5.2025 § 105 (kompastuminen)
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.5.2025 § 105 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.5.2025 (105 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 12.5.2025 (105 §) hylännyt 6.11.2024 Mikonkatu 6 kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 89,80 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 6.11.2024 kello 17.50 Mikonkatu 6 kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakija kompastui jalkakäytävän ja kiskoalueen välisellä erotusalueella olevaan metallitappiin. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että jalkakäytävän ja kiskoalueen erotuskohtaa vahinkopaikalla ei ollut mitenkään mahdollista havaita, sillä erotuskohtaa osoittava metallitolppa puuttui. Myös yksittäisen enintään 10 cm pituisen metallitapin havaitseminen oli erittäin vaikeaa. Vilkkaalla paikalla oli paljon jalankulkijoita, joita joutui väistelemään yhteentörmäyksen välttämiseksi, joten ei ollut mitenkään mahdollista katsoa koko ajan vain jalkoihinsa. Marraskuun 6. päivä kello 18 oli lisäksi jo pimeää.
Se, että vahinkopaikalla oli käyty aiemmin 1.11.2024 korjaamassa tolppia ja että vahingon aiheuttanut tolppa oli poistettu 14.11.2024, ei vaikuttanut mitenkään 6.11.2024 tilanteeseen. Asiaa ei muuta sekään, että kukaan ei ole tehnyt asiasta ilmoitusta.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 13.5.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 28.5.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain lisäksi kunnossapitolain kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Hakija on kompastunut Mikonkadulla jalkakäytävän ja kiskoalueen välissä olevalla erotusalueella olevaan metalliseen tappiin, joka on irrotettavan ajoestetolpan kiinnitystappi. Mikonkatu on valaistu. Asiassa kunnossapidosta saadun selvityksen mukaan Mikonkadun alkuperäisissä ajoestetolppien kiinnitystapeissa on sisällä vaijeri, joka estää tolppaa vierimästä, ja kaatunut tolppa jää muutaman sentin päähän kiinnityspaikastaan. Tämä estää myös tolppien häviämistä alkuperäiseltä paikaltaan. Vahingon aiheuttaneesta tolpan perustuksesta on puuttunut kokonaan vaijeri, ja varsinainen tolppa on ollut hukassa. Koko ajoestetolpan ja vaijerin puuttuminen viittaa siihen, että kolmas osapuoli on tarkoituksella vienyt tolpan pois sen sijaan, että tolppa olisi esimerkiksi vaurioitunut törmäyksestä.
Kunnossapidon aliurakoitsija tarkkailee ja korjaa Mikonkadun ajoesteitä säännöllisesti. Mikäli Mikonkadulla on kaatuneita tolppia, urakoitsija korjaa ne välittömästi, tai poistaa vaaraa aiheuttavan rakenteen. Edellisen kerran ennen vahinkoa tolppia on käyty korjaamassa Mikonkadulla 1.11.2024. Vahingon aiheuttaneen ajoestetolpan puuttumista ei ole havaittu. Hakijan ilmoitus vahingon aiheuttaneesta kiinnitystapista on tullut kaupungin urakoitsijan tietoon 13.11.2024 ja tappi on poistettu seuraavana päivänä 14.11.2024.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan ajoestetolppien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja niitä korjataan viivytyksettömästi, kun vaurioita havaitaan. Kaupungilla on mahdollisuus korjata vauriot kaduilla vain, jos ne havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa niistä kaupungille. Ottaen erityisesti huomioon, että vahinkopaikan tolppia on korjattu edellisen kerran viisi päivää ennen vahinkoa, ja tällöin vahingon aiheuttaneen tolpan puuttumista ei ole havaittu, ja toisaalta se, että kiinnitystappi on poistettu viivytyksettä sen jälkeen, kun siitä on tullut tieto, kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt vahinkopaikan kunnossapitoa. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 12.05.2025 § 105
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 11.11.2024 esittänyt kaupungille määrältään 89,80 euron ja osittain yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 6.11.2024 klo 17.50 kompastunut jalkakäytävällä katukiveyksessä olleeseen metallitappiin osoitteen Mikonkatu 6 kohdalla. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteenä kuvan vahingon aiheuttaneesta metallitapista ja karttakuvan vahinkopaikasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen kunnossapitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mikonkatu on kevyen liikenteen väylä, jota kunnossapidetään B-luokan mukaisesti. Vahinkopaikka on jalkakäytävän ja kiskoalueen välillä oleva erotusalue.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien mukaan kivi- ja laattapäällysteisillä väylillä liikenteelle vaaralliset vauriot tulee joko paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kyseisillä väylillä ei sallita käyttäjille vaaraa aiheuttavia, väylän käyttämistä estäviä tai väylän toimintaa vaarantavia puutteita. Päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttava puute on yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkä epätasaisuus, esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta tai kivi tai pinnasta kohonnut tai painunut laatta.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka sijaitsee valaistun kävelykadun ja raitiovaunukiskojen välisellä kivetetyllä erotusalueella. Vahinkopaikan puhtaana- ja talvikunnossapidon vastuu on kohdalla olevalla kiinteistöllä. Kiinteistö ei ole tehnyt metallitapista kunnossapitolain 5 § tarkoitettua ilmoitusta rakenteellisesta kunnossapitotarpeesta kaupungin kunnossapitoon.
Hakija on tehnyt vahingon aiheuttaneesta metallitapista ilmoituksen kaupungille 11.11.2024, ja se on saapunut kunnossapidon tietoon 13.11.2024. Kunnossapito on poistanut metallitapin 14.11.2024. Kunnossapidon selvityksen mukaan metallitappi on ollut osa irrotettavaa ajoestepylvästä. Alkuperäisissä pylvään kiinnitystapeissa on sisällä vaijeri, joka estää pylvästä vierimästä, ja kaatunut pylväs jää muutaman sentin päähän perustuksesta. Tämä estää myös pylväiden häviämistä alkuperäiseltä paikaltaan. Vahingon aiheuttaneesta pylväsperustuksesta puuttuu kokonaan vaijeri, ja tolppa on hukassa. Tämä viittaa siihen, että tolpan on poistanut jokin kolmas taho esimerkiksi työmaan tai huoltoliikenteen sujuvuuden vuoksi työmaan kohdalla ja jättänyt tapin maahan. Mikäli kävelykatuosuudella on kaatuneita tolppia, urakoitsija korjaa ne välittömästi, tai poistaa vaaraa aiheuttavan rakenteen. Kunnossapidon aliurakoitsija käy keräämässä ja korjaamassa kaatuneita tolppia vahinkopaikalla toistuvasti. Edellisen kerran ennen vahinkoa tolppia on käyty korjaamassa 1.11.2024.
Kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita vahinkopaikan rakenteellisista ominaisuuksista ennen kyseistä vahinkoa eikä kaupungille ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Forecan Kaisaniemen mittausaseman mukaan vahinkopäivänä 6.11.2024 klo 18 sää on ollut pilvinen ja poutainen. Lumensyvyys mittausasemalla on ollut 0 cm.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta välttääkseen vaaran ja vahingon.
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta, jos sellainen on.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata vauriot kaduilla vain, jos ne havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille.
Kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla tarkastuskierroksia, mutta ajoestetolpan puuttumista ei ole havaittu. Vahinkoalueella on edellisen kerran ennen vahinkoa korjattu ajoestetolppia 1.11.2025.
Kaupunki on mahdollisimman pian saatuaan tiedon metallitapista ryhtynyt toimenpiteisiin tolpan korjaamiseksi. Vahingon aiheuttaneesta tolpan tyngästä ei ole tullut kaupungille palautteita ennen vahinkoa. Kaupungille on annettu yksi palaute 11.11.2024 hakijan vahingon jälkeen. Palaute on saapunut kunnossapidon tietoon 13.11.2024. Kunnossapito on poistanut metallitapin 14.11.2024.
Vahinkopaikalla ei ole ollut kiinteitä näköesteitä ja erotusalue ja sen kunto on ollut myös valaistuksen puolesta havaittavissa.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija, puhelin: 09 310 52908
This decision was published on 19.08.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794