Katajanokka, Luotsikatu 3, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 08. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 147 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajoitetusta rakennuskiellosta nro 12927 seuraavasti:

- liiketilaksi merkitty ensimmäisen kerroksen huoneisto muutetaan asuinhuoneistoksi

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Asunto Oy Fridborg Bostads Ab

Rakennuspaikka

8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 147 tontti 3

Hakemus

Hakija hakee lupaa ensimmäisen kerroksen liiketilan (74 k-m²) käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen aluetta koskevasta rajatusta rakennuskiellosta nro 12927.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

- huoneisto on alun perin ollut asuinhuoneisto, mutta se on muutettu liikehuoneistoksi vuonna 1977.

- huoneisto on otettu jälleen asuinkäyttöön, mutta virallinen käyttötarkoitus on jäänyt muuttamatta takaisin asuinhuoneistoksi.

- tontti sijaitsee AK-asuinkerrostalojen korttelialueella, jolla kaavamääräyksen mukaan asuntoja ei saa muuttaa muuhun käyttöön. Asunto palautettaisiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.

- huonekorkeus ja asunnon varustus ovat asuinkäyttöön soveltuvia. Ikkunan valoaukkovaatimus asuinhuoneessa (10% lattiapinta-alasta) toteutuu yhdessä huoneiston huoneista. Myös muissa huoneissa ikkunat ovat suuria, mutta huoneet sen verran isoja lattiapinta-alaltaan, että valoisuusprosentti ei toteudu.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 3.12.2024 (§ 680) määräämä rakennuskielto (nro 12927) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto koskee rakennuskieltokartassa nro 12927 esitettyjä alueita kantakaupungin kaupunginosissa 1.–8., 10.–14. ja 20.–22. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten maantaso- ja ensimmäisissä kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 18.6.1984 vahvistettu asemakaava nro 8340. Tontti on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asemakaavan mukaan AK-korttelialueilla asuntoja ei saa muuttaa muuhun käyttöön. Kaavassa rakennuksen kadunpuoleinen rakennusalan osa on merkitty merkinnällä m, joka osoittaa, että tontille saa sijoittaa myymälä-, palvelu-, toimisto-, varasto- ja niihin verrattavia tiloja ensimmäiseen kerrokseen enintään 270 hum2.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2). Alue on keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Katajanokan vanha osa, jolla suunnittelualue sijaitsee, on Museoviraston inventoinnissa (RKY 2009) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Hankkeen rakennus sijoittuu umpikortteliin, jossa ajalle tyypillisesti rakennusmassoja sijoittuu osin myös korttelin sisäosiin. Hakemuksen koskema tila sijoittuu tällaiseen rakennussiipeen, tontin takaosaan. Kyseiseen tilaan on käynti ainoastaan umpikorttelin sisäpihan kautta. Tilaan ei ole erillistä käyntiä, vaan kulku tapahtuu asuinporrashuoneen kautta. Ylemmissä kerroksissa vastaavat tilat on osoitettu asuinhuoneistokäyttöön.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.2.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta. ELY-keskus ei nähnyt tarvetta lausua hankkeesta.

Kaupunginmuseolla ei ole lausuttavaa hankkeesta.

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (11.2.2025), ettei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa varsinaiseen poikkeamisasiaan. Rakennuslupavaiheessa tulee varmistua, että asunnosta on järjestettävissä varatie nykymääräysten mukaisesti.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska kyseessä on korttelin sisäpihan perällä sijaitseva ensimmäisen kerroksen liiketila. Tilasta ei ole erillistä uloskäyntiä, vaan käynti tapahtuu asuntojen porrashuoneen kautta. Tilalla ei näin ollen katsota olevan rakennuskiellon tavoitteiden mukaista roolia julkiseen ulkotilaan avautuvana kivijalkaliiketilana. Tila on alun perin suunniteltu asuinkäyttöön. Asumisen edellytysten voidaan olettaa toteutuvan myös nykyvaatimusten mukaisesti, mutta tämä tulee tarkastella ja ratkaista tarkemmin rakennuslupavaiheessa.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Asumista voidaan pitää tilan tarkoituksenmukaisena käyttönä, sillä se on ollut tilan alkuperäinen käyttötarkoitus, asumisen edellytysten voidaan olettaa toteutuvan nykyvaatimusten mukaisesti, eikä tilalla sijaintinsa puolesta ole erityisiä edellytyksiä toimia nykyisen käyttötarkoituksen mukaisena liiketilana.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 128, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Rakennusvalvontataksa 2025

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n kohta 3a