Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Johanna Laisaaren valtuustoaloitteesta ruokailutoimikunnan toiminnan laajentamisesta

HEL 2024-016616
Case 10. / 117 §

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Johanna Laisaaren valtuustoaloitteesta ruokailutoimikunnan toiminnan laajentamisesta

Education Committee

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon liitteenä olevaan Johanna Laisaaren ja 32 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta, jossa esitetään ravintolatoimikunnan toiminnan laajentamista kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin:

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Suomalaiset ravitsemussuositukset VRN 2024). Ne antavat suuntaviivat kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa. Ruokailusuositusten mukaan oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämiseen on tuettava ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen oman kehitysvaiheen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuudet ruokailun toteuttamiseen sitouttaa syömään kouluruokaa.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin kouluissa keskimäärin 64,4 % 4–5-luokkalaisista syö pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä. Helsingissä 44,8 % 8–9-luokkalaisista, 39,6 % lukiolaisista ja 52,6 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ei syö päivittäin koululounasta. Toimialan ateriaseurannan mukaan alakouluissa noin 90 %, peruskouluissa noin 80 % ja yläkouluissa noin 70 % oppilaista syö koululounaan. Lukioissa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lounaan syö noin 45–75 % opiskelijoista.

Kouluruoka voidaan jättää syömättä monesta syystä. Tarjolla olevaa ruokaa ei välttämättä koeta hyväksi ja maistuvaksi tai ruokailutilannetta viihtyisäksi. Ruoka-aikana voidaan tehdä muuta itselle mieluisampaa asiaa. Koululounaalle osallistumista lisää ruokailutilanteen valvominen tai saapuminen ruokailuun yhdessä oman opettajan kanssa.

Osallistamisella ravintolatoimikunta- ja makuraatitoimintaan varmistetaan ruoan mieluisuus ja houkuttelevuus. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen kouluruokailua kohtaan ja ruokailun käyttöasteen nostaminen.

Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat ja opiskelijat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta voivat yhdessä keskustella ja kehittää oman toimipisteen ruokailua. Ravintolatoimikunnassa voidaan esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kouluruoasta. Siellä voidaan kehittää myös ruokailutilannetta ja -ympäristöä, esim. ravintolan yhteisiä sääntöjä, jonottamista tai äänimaailmaa. Makuraadeissa, joita ruokapalveluntuottajat järjestävät kouluissa otantana noin kerran vuodessa, oppilaat ja opiskelijat saavat maistella ja arvioida uusia ruokalajeja suunnitteluvaiheessa.

Opetusvirasto on ohjeistanut 25.5.2014 kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia perustamaan ravintolatoimikuntia tai integroimaan niiden toiminnan osaksi olemassa olevia rakenteita. Toiminnan käynnistämistä varten ravintolatoimikuntatoiminta mallitettiin. Vuonna 2018 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on päätetty, että toimialan palvelukokonaisuudet kannustavat kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia ravintolatoimikuntien perustamiseen lukuvuoden aikana, jos toimintaa ei vielä ole käynnistetty.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että kouluruoka on oppilaille ja opiskelijoille maistuvaa ja tukee oppimista ja hyvinvointia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen on tärkeää ja on tunnistettu sen lisäävän kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Palvelukokonaisuudet muistuttavat ravintolatoimikuntien järjestämisestä kouluja ja oppilaitoksia. Vastuu ravintolatoiminnan käynnistämisestä on kouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla.

Yhteenveto

Kasvatus ja koulutuslautakunta kannattaa oppilaita ja opiskelijoita osallistavan toiminnan järjestämistä ravintolatoimikunnissa jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Osallistuminen kouluruokailun kehittämiseen lisää kiinnostusta kouluruokailua kohtaan ja kannustaa syömään koululounasta päivittäin.

Käsittely

Vastaehdotus:
Sami Säynevirta: Toisen kappaleen toisen lauseen jälkeen lisäys:

Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa.

Kannattaja: Sini Korpinen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Toisen kappaleen toisen lauseen jälkeen lisäys: Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa.

Jaa-äänet: 2
Pia Kopra, Mirita Saxberg

Ei-äänet: 11
Ted Apter, Veli-Pekka Dufva, Mari Holopainen, Sini Korpinen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Bicca Olin, Markku Rantahalvari, Sami Säynevirta, Kristian Wahlbeck, Ozan Yanar

Äänestyksessä Sami Säynevirran vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-2.

See table with voting results

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon liitteenä olevaan Johanna Laisaaren ja 32 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta, jossa esitetään ravintolatoimikunnan toiminnan laajentamista kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin:

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Suomalaiset ravitsemussuositukset VRN 2024). Ne antavat suuntaviivat kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokailusuositusten mukaan oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämiseen on tuettava ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen oman kehitysvaiheen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuudet ruokailun toteuttamiseen sitouttaa syömään kouluruokaa.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin kouluissa keskimäärin 64,4 % 4–5-luokkalaisista syö pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä. Helsingissä 44,8 % 8–9-luokkalaisista, 39,6 % lukiolaisista ja 52,6 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ei syö päivittäin koululounasta. Toimialan ateriaseurannan mukaan alakouluissa noin 90 %, peruskouluissa noin 80 % ja yläkouluissa noin 70 % oppilaista syö koululounaan. Lukioissa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lounaan syö noin 45–75 % opiskelijoista.

Kouluruoka voidaan jättää syömättä monesta syystä. Tarjolla olevaa ruokaa ei välttämättä koeta hyväksi ja maistuvaksi tai ruokailutilannetta viihtyisäksi. Ruoka-aikana voidaan tehdä muuta itselle mieluisampaa asiaa. Koululounaalle osallistumista lisää ruokailutilanteen valvominen tai saapuminen ruokailuun yhdessä oman opettajan kanssa.

Osallistamisella ravintolatoimikunta- ja makuraatitoimintaan varmistetaan ruoan mieluisuus ja houkuttelevuus. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen kouluruokailua kohtaan ja ruokailun käyttöasteen nostaminen.

Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat ja opiskelijat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta voivat yhdessä keskustella ja kehittää oman toimipisteen ruokailua. Ravintolatoimikunnassa voidaan esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kouluruoasta. Siellä voidaan kehittää myös ruokailutilannetta ja -ympäristöä, esim. ravintolan yhteisiä sääntöjä, jonottamista tai äänimaailmaa. Makuraadeissa, joita ruokapalveluntuottajat järjestävät kouluissa otantana noin kerran vuodessa, oppilaat ja opiskelijat saavat maistella ja arvioida uusia ruokalajeja suunnitteluvaiheessa.

Opetusvirasto on ohjeistanut 25.5.2014 kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia perustamaan ravintolatoimikuntia tai integroimaan niiden toiminnan osaksi olemassa olevia rakenteita. Toiminnan käynnistämistä varten ravintolatoimikuntatoiminta mallitettiin. Vuonna 2018 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on päätetty, että toimialan palvelukokonaisuudet kannustavat kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia ravintolatoimikuntien perustamiseen lukuvuoden aikana, jos toimintaa ei vielä ole käynnistetty.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että kouluruoka on oppilaille ja opiskelijoille maistuvaa ja tukee oppimista ja hyvinvointia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen on tärkeää ja on tunnistettu sen lisäävän kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Palvelukokonaisuudet muistuttavat ravintolatoimikuntien järjestämisestä kouluja ja oppilaitoksia. Vastuu ravintolatoiminnan käynnistämisestä on kouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla.

Yhteenveto

Kasvatus ja koulutuslautakunta kannattaa oppilaita ja opiskelijoita osallistavan toiminnan järjestämistä ravintolatoimikunnissa jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Osallistuminen kouluruokailun kehittämiseen lisää kiinnostusta kouluruokailua kohtaan ja kannustaa syömään koululounasta päivittäin.

Close

Kasvatus- ja koulutuslautakunnalta on pyydetty 1.5.2025 mennessä lausuntoa Johanna Laisaaren ja 32 muun valtuutetun aloitteeseen ruokailutoimikunnan toiminnan laajentamisesta. Aloitteessa ehdotetaan, että ravintolatoimikunta perustetaan Helsingissä jokaiseen kouluun, lukioon sekä oppilaitokseen vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta kouluruokailua koskien. Ravintolatoimikuntatoiminnan laajentamisen tavoitteena on lisätä sitä, että kouluruokailuun osallistuvat tulevaisuudessa kaikki helsinkiläiset lapset ja nuoret joka päivä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Close

This decision was published on 16.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas

Ask for more info

Katja Peränen, ruokapalveluasiantuntija, puhelin: 09 310 22596

katja.peranen@hel.fi