Ledamoten Johanna Laisaaris motion om att utvidga restaurangkommittéernas verksamhet i skolorna

HEL 2024-016616
Case 18. / 120 §

Ledamoten Johanna Laisaaris motion om att utvidga restaurangkommittéernas verksamhet i skolorna

Helsinki City Council

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Behandling

Ledamoten Mirita Saxberg understödd av ledamoten Juhani Strandén föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att göra ändringar i kostrekommendationerna beträffande växtbaserade och animaliska livsmedel enligt responsen från elever och studerande. Målet är att öka intresset för skolmåltiderna, säkerställa en balanserad kost och öka andelen elever som äter skolmat.

Stadsfullmäktige godkände först enhälligt stadsstyrelsens förslag.

7 omröstningen

Ledamoten Mirita Saxbergs förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Ledamoten Mirita Saxbergs förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 30
Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Oona Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Martina Houtsonen, Atte Kaleva, Marko Kettunen, Laura Kolbe, Pia Kopra, Laura Korpinen, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Seija Muurinen, Björn Månsson, Kimmo Niemelä, Dani Niskanen, Tom Packalén, Matias Pajula, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Juhani Strandén, Maarit Vierunen

Nej-röster: 39
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Fatim Diarra, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Petra Malin, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Tuomas Rantanen, Minna Salminen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Ozan Yanar

Blanka: 11
Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Nora Grotenfelt, Jenni Pajunen, Marcus Rantala, Laura Rissanen, Pekka Sauri, Nina Suomalainen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa

Frånvarande: 5
Mikael Jungner, Arja Karhuvaara, Eeva Kärkkäinen, Johanna Laisaari, Sari Sarkomaa

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Mirita Saxbergs förslag till hemställningskläm.

See table with voting results

Voting 1

Member Political group
Asko-Seljavaara, Sirpa No council group
Bogomoloff, Harry No council group
Castrén, Maaret No council group
Ebeling, Mika No council group
Hagman, Oona No council group
Hakola, Juha No council group
Halla-aho, Jussi No council group
Houtsonen, Martina No council group
Kaleva, Atte No council group
Kettunen, Marko Ei valtuustoryhmää
Kolbe, Laura No council group
Kopra, Pia No council group
Korpinen, Laura No council group
Laaksonen, Heimo No council group
Meri, Otto No council group
Muurinen, Seija No council group
Månsson, Björn No council group
Niemelä, Kimmo No council group
Niskanen, Dani No council group
Packalén, Tom No council group
Pajula, Matias No council group
Paunio, Mikko No council group
Raatikainen, Mika No council group
Rautava, Risto No council group
Rydman, Wille No council group
Saxberg, Mirita No council group
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sohrabi, Seida No council group
Strandén, Juhani Ei valtuustoryhmää
Vierunen, Maarit No council group
Member Political group
Ahde, Hilkka No council group
Ahmed, Mahad No council group
Alametsä, Alviina No council group
Alanko-Kahiluoto, Outi No council group
Arajärvi, Pentti No council group
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Austero, Nita No council group
Diarra, Fatim No council group
Gebhard, Elisa No council group
Haglund, Mia No council group
Harjanne, Atte No council group
Heinäluoma, Eveliina No council group
Helal, Fardoos No council group
Hiltunen, Titta No council group
Hjelt, Jenni No council group
Honkasalo, Veronika No council group
Huff, Shawn No council group
Jalovaara, Ville No council group
Kauppila, Elina No council group
Kivekäs, Otso No council group
Kivelä, Mai No council group
Korkkula, Vesa No council group
Korpinen, Sini No council group
Koskela, Minja No council group
Lindgren, Minna No council group
Malin, Petra No council group
Miettinen, Nina No council group
Muttilainen, Sami No council group
Nevanlinna, Tuomas No council group
Nuorteva, Johanna No council group
Pasanen, Amanda No council group
Rantanen, Tuomas No council group
Salminen, Minna No council group
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo No council group
Taipale, Ilkka No council group
Tuomi-Nikula, Tuomas No council group
Wallgren, Thomas No council group
Yanar, Ozan No council group
Member Political group
Biaudet, Eva No council group
Borgarsdottir Sandelin, Silja No council group
Grotenfelt, Nora No council group
Pajunen, Jenni No council group
Rantala, Marcus No council group
Rissanen, Laura No council group
Sauri, Pekka No council group
Suomalainen, Nina No council group
Vanhanen, Reetta No council group
Vartiainen, Juhana No council group
Vesikansa, Sanna No council group
Member Political group
Jungner, Mikael No council group
Karhuvaara, Arja No council group
Kärkkäinen, Eeva No council group
Laisaari, Johanna Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Sarkomaa, Sari No council group
By political group
Political group Ayes Noes Blank Absent
No council group 27 37 11 4
Ei valtuustoryhmää 2 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1 0 0 0
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 0 0 0 1
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0 1 0 0
Vihreä valtuustoryhmä 0 1 0 0

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Ledamoten Johanna Laisaari och 32 andra ledamöter föreslår i sin motion att en restaurangkommitté tillsätts i varje skola, gymnasium och läroanstalt i Helsingfors för att öka barn och ungas delaktighet i skolbespisningen. Motionen finns som bilaga 1.

Det är viktigt att elever och studerande tycker att maten smakar gott och att den stöder lärandet och välbefinnandet. Att involvera elever och studerande i utvecklingen av skolbespisningen är viktigt och man har konstaterat att det ökar intresset för skolmåltiderna. Fostrans- och utbildningssektorns servicehelheter påminner skolor och läroanstalter om att tillsätta restaurangkommittéer. Ansvaret för att starta restaurangkommittéer ligger hos skolor och läroanstalter på andra stadiet.

Närings- och måltidsrekommendationerna (skolmåltidsrekommendationen Vi äter och lär oss tillsammans, Statens näringsdelegation 2017 och De finländska näringsrekommendationerna, Statens näringsdelegation 2024) styr hur skolmåltiderna planeras och ordnas. De ger riktlinjerna för hur skolbespisningen planeras och genomförs. Enligt måltidsrekommendationerna ska elevernas delaktighet i skolmåltiderna stödjas på olika sätt och de ska få möjlighet att påverka hur skolmåltiderna planeras och utvecklas utifrån sin ålder och mognad. Möjligheterna att påverka hur skolbespisningen ordnas engagerar eleverna att äta skolmat. Nämnden konstaterar att man i måltidsrekommendationerna betonar betydelsen av växtbaserade livsmedel ur både hälsans och miljöns synvinkel. Nämnden betonar att också djurens välmående ska beaktas i valet av maten.

Enligt skolhälsoenkäten 2023 äter i genomsnitt 64,4 % av eleverna i årskurs 4–5 i Helsingfors skolor skollunchens huvudrätt alla skoldagar. I Helsingfors äter 44,8 % av eleverna i årskurs 8–9, 39,6 % av gymnasieeleverna och 52,6 % av eleverna i yrkesläroanstalter inte skollunch dagligen. Enligt sektorns uppföljning av deltagandet i måltider äter cirka 90 % av eleverna i årskurs 1–6, cirka 80 % inom den grundläggande utbildningen, och cirka 70 % av eleverna i årskurs 7–9 skollunch. Av studerande i gymnasier och yrkesinstitutet Stadin ammatti- ja aikuisopisto äter cirka 54–75 % lunch.

Skolmåltiden kan lämnas oäten av flera skäl. Maten som serveras upplevs inte nödvändigtvis som god och smaklig eller måltidssituationen som trivsam. Man kanske ägnar sig åt något annat som man upplever som trevligare under mattiden. Att övervaka måltidssituationen eller att komma till skolmåltiderna tillsammans med den egna läraren ökar deltagandet i skollunchen.

Genom engagemang i restaurangkommittéer och smakpaneler ser man till att maten är omtyckt och lockande. Syftet är också att öka intresset för skolmåltiderna och att höja måltidernas nyttjandegrad.

Restaurangkommittén är en grupp i skolan där elever och studerande, personalen för måltidstjänsten och skolans övriga personal tillsammans kan diskutera och utveckla det egna verksamhetsställets bespisning. I restaurangkommittén kan man ställa frågor och ge respons på skolmaten. Där kan man också utveckla måltidssituationen och måltidsmiljön, till exempel restaurangens gemensamma regler, köandet eller ljudmiljön. I smakpaneler, som ordnas av matserviceproducenterna som stickprov i skolor cirka en gång per år, får elever och studerande smaka på och utvärdera nya maträtter i planeringsskedet.

Utbildningsverket har 25.5.2024 anvisat skolor och läroanstalter på andra stadiet att tillsätta restaurangkommittéer eller att integrera deras verksamhet i redan befintliga strukturer. En modell för att starta restaurangkommittéverksamheten har skapats. Fostrans- och utbildningssektorn beslutade 2018 att sektorns servicehelheter ska uppmuntra skolor och läroanstalter på andra stadiet att tillsätta restaurangkommittéer under läsåret, om verksamheten ännu inte har inletts.

Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.

Kaupunginhallitus 12.05.2025 § 307

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula
Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36256

katja.rimpila@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 08.04.2025 § 117

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon liitteenä olevaan Johanna Laisaaren ja 32 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta, jossa esitetään ravintolatoimikunnan toiminnan laajentamista kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin:

Kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017 ja Suomalaiset ravitsemussuositukset VRN 2024). Ne antavat suuntaviivat kouluruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa. Ruokailusuositusten mukaan oppilaiden monimuotoista osallisuutta kouluruokailun järjestämiseen on tuettava ja heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen oman kehitysvaiheen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuudet ruokailun toteuttamiseen sitouttaa syömään kouluruokaa.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin kouluissa keskimäärin 64,4 % 4–5-luokkalaisista syö pääruokaa koululounaalla kaikkina koulupäivinä. Helsingissä 44,8 % 8–9-luokkalaisista, 39,6 % lukiolaisista ja 52,6 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ei syö päivittäin koululounasta. Toimialan ateriaseurannan mukaan alakouluissa noin 90 %, peruskouluissa noin 80 % ja yläkouluissa noin 70 % oppilaista syö koululounaan. Lukioissa ja Stadin ammatti- ja aikuisopistossa lounaan syö noin 45–75 % opiskelijoista.

Kouluruoka voidaan jättää syömättä monesta syystä. Tarjolla olevaa ruokaa ei välttämättä koeta hyväksi ja maistuvaksi tai ruokailutilannetta viihtyisäksi. Ruoka-aikana voidaan tehdä muuta itselle mieluisampaa asiaa. Koululounaalle osallistumista lisää ruokailutilanteen valvominen tai saapuminen ruokailuun yhdessä oman opettajan kanssa.

Osallistamisella ravintolatoimikunta- ja makuraatitoimintaan varmistetaan ruoan mieluisuus ja houkuttelevuus. Tavoitteena on myös kiinnostuksen lisääminen kouluruokailua kohtaan ja ruokailun käyttöasteen nostaminen.

Ravintolatoimikunta on koulun oma ryhmä, jossa oppilaat ja opiskelijat, ruokapalvelun henkilökunta ja koulun muu henkilökunta voivat yhdessä keskustella ja kehittää oman toimipisteen ruokailua. Ravintolatoimikunnassa voidaan esittää kysymyksiä ja antaa palautetta kouluruoasta. Siellä voidaan kehittää myös ruokailutilannetta ja -ympäristöä, esim. ravintolan yhteisiä sääntöjä, jonottamista tai äänimaailmaa. Makuraadeissa, joita ruokapalveluntuottajat järjestävät kouluissa otantana noin kerran vuodessa, oppilaat ja opiskelijat saavat maistella ja arvioida uusia ruokalajeja suunnitteluvaiheessa.

Opetusvirasto on ohjeistanut 25.5.2014 kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia perustamaan ravintolatoimikuntia tai integroimaan niiden toiminnan osaksi olemassa olevia rakenteita. Toiminnan käynnistämistä varten ravintolatoimikuntatoiminta mallitettiin. Vuonna 2018 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on päätetty, että toimialan palvelukokonaisuudet kannustavat kouluja ja toisen asteen oppilaitoksia ravintolatoimikuntien perustamiseen lukuvuoden aikana, jos toimintaa ei vielä ole käynnistetty.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että kouluruoka on oppilaille ja opiskelijoille maistuvaa ja tukee oppimista ja hyvinvointia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen on tärkeää ja on tunnistettu sen lisäävän kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Palvelukokonaisuudet muistuttavat ravintolatoimikuntien järjestämisestä kouluja ja oppilaitoksia. Vastuu ravintolatoiminnan käynnistämisestä on kouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla.

Yhteenveto

Kasvatus ja koulutuslautakunta kannattaa oppilaita ja opiskelijoita osallistavan toiminnan järjestämistä ravintolatoimikunnissa jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa. Osallistuminen kouluruokailun kehittämiseen lisää kiinnostusta kouluruokailua kohtaan ja kannustaa syömään koululounasta päivittäin.

Käsittely

Vastaehdotus:
Sami Säynevirta: Toisen kappaleen toisen lauseen jälkeen lisäys:

Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa.

Kannattaja: Sini Korpinen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Toisen kappaleen toisen lauseen jälkeen lisäys: Ruokasuosituksissa painotetaan kasviperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa.

Jaa-äänet: 2
Pia Kopra, Mirita Saxberg

Ei-äänet: 11
Ted Apter, Veli-Pekka Dufva, Mari Holopainen, Sini Korpinen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Bicca Olin, Markku Rantahalvari, Sami Säynevirta, Kristian Wahlbeck, Ozan Yanar

Äänestyksessä Sami Säynevirran vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-2.

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas
Lisätiedot

Katja Peränen, ruokapalveluasiantuntija, puhelin: 310 22596

katja.peranen@hel.fi

This decision was published on 29.05.2025

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Presenter information

Stadsstyrelsen

Ask for more info

Katja Rimpilä, stadssekreterare, telefon: 09 310 36256

katja.rimpila@hel.fi