Hankintaoikaisuvaatimus ja hankinnan keskeyttäminen koskien Malmin Kampuksen laajennuksen ja perusparannuksen hankintaa ja teknisen johtajan päätöstä 25.6.2025 § 55 projektinjohtourakoitsijan valinnasta

A
Kaupunkiympäristölautakunta päättää keskeyttää Malmin Kampuksen laajennuksen ja perusparannuksen hankinnan sekä kumota teknisen johtajan 25.6.2025 § 55 tekemän hankintapäätöksen projektinjohtourakoitsijan valinnasta.

B
Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää, että hankintapäätökseen kohdistuvan Skanska Talonrakennus Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen enempi käsittely raukeaa hankintamenettelyn keskeyttämisen vuoksi.

Hankintamenettely ja hankintapäätös

Tarjouskilpailu perustuu 12.1.2025 sähköisessä julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa julkaistuun EU-hankintailmoitukseen HEL 2025-000211 Malmin kampus, laajennus ja perusparannus, projektinjohtourakka sekä tarjousaikana jätettyihin kysymysten vastauksiin. Hankinta toteutettiin hankintalain 34 §:n mukaisena neuvottelumenettelynä.

Määräaikaan 12.2.2025 klo 13.00 mennessä saapui yhdeksän (9) osallistumishakemusta: Consti Korjausrakentaminen Oy, Fira Rakennus Oy, Jatke Toimitilat Oy, Lujatalo Oy, NCC Suomi Oy, Peab Oy, Skanska Talonrakennus Oy, SRV Rakennus Oy, YIT Business Premises Oy.

Tilat-palvelun tiimipäällikkö teki päätöksen 20.2.2025 3 § osallistujien valinnasta tarjousvaiheeseen 1. Osallistumishakemusten perusteella tarjousvaiheeseen 1 valittiin kuusi (6) ehdokasta: Fira Rakennus Oy, Jatke Toimitilat Oy, NCC Suomi Oy, Skanska Talonrakennus Oy, SRV Rakennus Oy ja YIT Business Premises Oy.

Ehdokkaiden valinnan jälkeen valituille tarjoajille toimitettiin alustava tarjouspyyntö.

Tarjousvaiheessa 1 alustavat tarjoukset tuli jättää 20.3.2025 klo 13.00 mennessä. Määräaikaan mennessä oli jätetty kuusi (6) tarjousta: Fira Rakennus Oy, Jatke Toimitilat Oy, NCC Suomi Oy, Skanska Talonrakennus Oy, SRV Rakennus Oy ja YIT Business Premises Oy.

Tarjousvaiheessa 1 pidettiin tarjoajille haastattelutilaisuudet 31.3.-2.4.2025. Haastattelussa arvioitiin avainhenkilöiden osaaminen sekä suunnitelmien analyysi ja kehittäminen ”TOP 6 - 8 kehittämiskohdetta”.

Tilat-palvelun tiimipäällikkö teki päätöksen 16.4.2025 6 § osallistujien valinnasta tarjousvaiheeseen 2.

Hankintailmoituksen mukaan tarjousvaiheeseen 2 valitaan 3 - 4 parasta tarjoajaa. Tarjoajat asetetaan paremmuusjärjestykseen alustavan tarjouksen pisteytyksen perusteella.

Alustavien tarjousten pisteytystaulukko on tehty 15.4.2025. Tarjousvaiheen 1 pisteytyksen perusteella tarjousvaiheeseen 2 valittiin seuraavat tarjoajat: Jatke Toimitilat Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja SRV Rakennus Oy.

Työpaja ja sopimusneuvottelut tarjousvaiheen 2 tarjoajien kanssa järjestettiin 5.-9.5.2025. Työpajassa arvioitiin yhteistyö- ja arvontuottokyky.

Lopullinen tarjouspyyntö julkaistiin alustavan tarjouksen jättäneille tarjoajille 13.5.2025. Jatke Toimitilat Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja SRV Rakennus Oy toimittivat lopulliset tarjoukset määräaikaan 10.6.2025 klo 13 mennessä.

Tarjousten avaamisen jälkeen havaittiin vertailuhinnan laskentakaavassa virhe ja tarjoajia pyydettiin toimittamaan uudet hintatarjoukset. Tarjoajat toimittivat määräaikaan 16.6.2025 klo 13 mennessä uuden hintatarjouksen.

Tarjousten vertailuperusteena oli paras hinta-laatusuhde siten, että hinnan painoarvo oli 40 % ja laadun painoarvo oli 60 %. Tarjousten pisteytys arvioitiin seuraavien perusteella:

Tarjouksen vertailupisteet muodostuvat tarjouksen yhteenlasketuista hinnan ja laadun kokonaispisteistä. Korkeimmat vertailupisteet saanut tarjous voittaa tarjouskilpailun.

Vertailun perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki Jatke Toimitilat Oy.

Tekninen johtaja päätti hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisimpana Jatke Toimitilat Oy:n tarjouksen Malmin kampus, laajennus ja perusparannuksen projektinjohtourakan hankinnassa.

Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Hankintalain 133 §:n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Teknisen johtajan 25.6.2025 tekemä hankintapäätös § 55 perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen annettiin tarjoajille tiedoksi 25.6.2025.

Skanska Talonrakennus Oy on tehnyt päätöksestä hankintayksikölle hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisuvaatimus on saapunut 9.7.2025 klo 9.09, joten hankintaoikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Hankintaoikaisuvaatimus on tämän asian liitteenä 1.

Hankintaoikaisuvaatimus

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä Skanska Talonrakennus Oy vaatii, että hankintayksikkö oikaisee hankintapäätöstä siten, että se kumoaa tehdyn hankintapäätöksen ja suorittaa uuden tarjousten vertailun alkuperäisen 10.6.2025 toimitettujen tarjousten perusteella.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja hankintayksikön menettely on ollut hankintalain vastaista. Hankintayksikkö on muuttanut tarjouslomaketta ja vertailtavan hinnan muodostumista tarjousten jättämiselle varatun määräajan ja tarjousten avaamisen jälkeen sekä antanut tarjoajille uuden mahdollisuuden antaa hintatarjouksensa muutetun tarjouslomakkeen mukaisesti. Tämä on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintaoikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin, että hankintayksikkö päätti 2.6.2025 muuttaa alkuperäistä tarjouslomaketta lisäkirjeellä siten, että uusi tarjouslomake mahdollisti hinnoittelustrategian, jossa tarjoajan kannatti hintapisteet maksimoidakseen vähentää ”A-projektinjohtopalkkio” osion suhteellista osuutta ja painottaa osion ”Työmaakustannukset” riviä ”Työmaan johto- ja hallintokorvauksen kiinteä osuus”. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo tämän menettelyn hankintalain mukaiseksi. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että he ovat olleet hankintayksikköön yhteydessä tarjousaikana ja kertoneet strategisen hinnoittelun mahdollisuudesta. Hankintayksikkö ei muuttanut tarjouslomaketta ja hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä käytti hyväkseen hankintalain mukaista mahdollisuutta optimoida tarjouksen hinnoittelu siten, että se johtaa mahdollisimman hyvään pistemäärään. Vasta tarjousten avaamisen jälkeen hankintayksikkö päätti muuttaa tarjouslomaketta ja uusi tarjouslomake toimitettiin tarjoajille 12.6.2025. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että menettely, jossa tarjoajille annettiin vasta tarjousten avaamisen ja mahdollisesti myös tarjousten vertailun jälkeen uusi tarjouslomake, on hankintalain vastainen. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että kyseinen menettely rinnastuu vakiintuneessa oikeuskäytännössä kiellettyyn ns. jälkitinkimiseen ja menettely rikkoo räikeästi tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta (mm. MAO 270/15). Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin myös sen, ettei tarjouslomakkeen voida katsoa olleen virheellinen ja mikäli hankintayksikkö olisi näin katsonut, olisi hankintamenettely tullut keskeyttää. Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin myös sen, että menettely on ristiriidassa myös hankintalain 35 §:n mukaisen neuvottelumenettelyn kulun kanssa, joka ei mahdollista useampien lopullisten tarjousten pyytämistä.

Asianosaisten kuuleminen

Hallintolain 34.1 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Kuulemispyyntö hankintaoikaisuvaatimuksen ja hankinnan keskeyttämistä koskevan harkinnan johdosta on lähetetty 15.7.2025 asianosaisille eli Jatke Toimitilat Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle. Lisäksi kuulemispyyntö hankinnan keskeyttämistä koskevan harkinnan johdosta on lähetetty 15.7.2025 hankintaoikaisuvaatimuksen tehneelle Skanska Talonrakennus Oy:lle. Hankintayksikkö on 21.7.2025 täydentänyt kuulemispyyntöjä tarkentamalla, että hankinnan keskeyttämisen harkinta liittyy asian kokonaisvaltaiseen tilanteeseen ja hankintayksikön tilatarve on muuttunut laajuuden osalta hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen, sillä monitoimisali on tarjouspyynnön liitteenä olleissa suunnitelmissa määritelty liian pieneksi ja tämä vaikuttaa koko rakennuksen kokoon.

Skanska Talonrakennus Oy lausui 18.7.2025 ja totesi lausumassaan, että julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 125 §:n mukaisesti hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Skanska katsoo lausumassaan, että hankintayksikön keskeyttämisharkinnan perusteeksi ilmoittamat tiedot ovat yleisluontoisia. Skanskan näkemyksen mukaan tietojen perusteella ei ole arvioitavissa, onko esitetyssä perusteessa kyse hankintalaissa tarkoitetusta todellisesta ja perustellusta syystä vai olisiko hankinta toteutettavissa esimerkiksi hankinnan suunnitelmia muuttaen. Skanskan mukaan ilmoitettujen tietojen perusteella sillä ei ole edellytyksiä lausua asiasta yksityiskohtaisemmin. Skanska Talonrakennus Oy täydensi lausumaansa 24.7.2025 viittaamalla aiempaan lausumaansa ja totesi, että vaikka tiedot ovat tarkentuneet, ilmoitetut tiedot ovat yhä yleisellä tasolla eikä Skanskan tiedossa ole esimerkiksi, kuinka suurta monitoimisalia hankintayksikkö pitää tarpeellisena. Skanskan mukaan sillä ei edelleenkään ole edellytyksiä lausua asiasta yksityiskohtaisemmin. Skanska toteaa kuitenkin, että ottaen huomioon hankkeen kokoluokka, urakkamuoto ja monitoimisaliin jo määritetyt työt samankaltaisissa tilanteissa on muutoksia yleensä toteutettavissa hankintaa keskeyttämättä. Skanska Talonrakennus Oy:n lausuma on tämän asian liitteenä 2.

Jatke Toimitilat Oy toimitti lausuman 23.7.2025 ja lausui erikseen keskeyttämisen harkinnasta sekä hankintaoikaisuvaatimuksesta. Keskeyttämisen harkintaa koskien Jatke Toimitilat Oy toteaa lausumassaan, että hankintayksikkö on tuonut Jatkeen tietoon 15.7.2025 lähetetyllä sähköpostilla, että hankintayksikön näkemyksen mukaan hankintamenettely tulisi keskeyttää. Keskeyttämisen syyksi on esitetty, että hankintayksikön tilatarve on muuttunut laajuuden osalta hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on hankintayksikön mukaan selvinnyt, että hankintaa ei voida toteuttaa tarjouspyynnön liitteenä olevien suunnitelmien mukaisesti. Tilatarpeen muutoksen sisältöä ei ole perusteltu tämän laajemmin.

Lausuman mukaan hankintamenettelyä hoitanut konsultti on tuonut Jatkeen tietoon tarjouskilpailun aikana, että hankkeeseen sisältyvän liikuntasalin tilatarve on suurempi kuin viitesuunnitelmissa. Jatke vastasi konsultille, että Jatkeen näkemyksen mukaan liikuntasalin tilatarpeen muutos ei ole merkittävä asia ja se voidaan käsitellä syksyn 2025 aikana, kun hankkeen projektinjohtourakoitsija on valittu ja jolloin hankkeen kehitysvaihe on ollut tarkoitus määrittää. Hankkeen tarkentuminen kehitysvaiheessa, esimerkiksi laajuuden tai sisällön muutosten kautta, on täysin tavanomaista. Hankintayksikkö on 21.7.2025 lähetetyllä sähköpostilla täsmentänyt tarjoajan tiedustelun myötä tilatarpeen muutoksen koskevan monitoimisalia.

Lausuman mukaan hankintayksikkö ei ole käynyt Jatkeen kanssa neuvotteluja tai tuonut tilatarpeen muutoksen suuruutta Jatkeen tietoon esimerkiksi tilamuutoksen sisältäviä suunnitelmia esittämällä. Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva lausuntopyyntö oli ensimmäinen kerta, kun Jatke kuuli hankintamenettelyn keskeyttämisen harkinnasta. Jatke ei ole päässyt antamaan näkemystään siitä, että mikä tilatarpeen muutoksen kustannusvaikutus on. Koska hankintayksikkö ei ole esittänyt Jatkeelle muuttuneita suunnitelmia, Jatke olettaa, että keskeyttämisen harkinta kohdistuu nimenomaan kustannusvaikutukseen. Monitoimisalin tilatarvemuutos ei ole rakennusteknisesti sellainen asia, joka lähtökohtaisesti vaikuttaisi hankintamenettelyyn osallistuneiden toimijoiden soveltuvuuden arviointiin. Hankintalain 125 §:n mukaan hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn hankintaa tekemättä vain todellisesta ja perustellusta syystä. Keskeyttämisen edellytyksenä on, että ehdokkaita kohdellaan tällöinkin tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Jatkeen näkemyksen mukaan hankintayksikkö ei voi keskeyttää hankintamenettelyä hyväksyttävin syin välittömästi sen jälkeen, kun toinen hankintamenettelyyn osallistunut toimija on tuonut hankintayksikön tietoon jättäneensä hankintapäätöksestä valituksen markkinaoikeuteen ja käynnistäneensä valitusprosessin. Asiallisena syynä Jatke voisi hyväksyä esimerkiksi kustannusten merkittävän nousun tilatarpeen muutoksen myötä, mutta hankintayksiköllä ei ole tietoa siitä mikä kustannusvaikutus tilatarpeen muutoksella todellisuudessa on Jatkeen tarjouksessa esitettyyn verrattuna, koska asiasta ei ole käyty edes alustavia keskusteluja.

Lausumassaan Jatke huomauttaa, että teknisen johtajan päätös 55 § Jatkeen tarjouksen hyväksymisestä on annettu 25.6.2025. Hankintamenettelyä hoitanut konsultti on tuonut tilatarpeen muutoksen Jatkeen tietoon jo ennen em. päivämäärää. Tästä syystä Jatke ei voi hyväksyä hankintamenettelyn keskeyttämistä tilatarvemuutokseen vetoamalla, koska tilatarvemuutos on ollut hankintayksikön tiedossa tarjouskilpailun aikana jo ennen hankintapäätöksen tekemistä. Jatkeen näkemyksen mukaan myöskään hankintayksikkö itse ei ole pitänyt tilatarvemuutosta merkittävänä asiana, koska se on edennyt hankintamenettelyn kanssa ja tehnyt hankintapäätöksen, vaikka tilatarvemuutos on ollut sen tiedossa. Vasta hankintapäätöksen tekemisen ja sitä koskevan oikaisuvaatimuksen ja valituksen jälkeen tilatarvemuutos on muodostunut seikaksi, joka hankintayksikön mukaan keskeyttäisi hankintamenettelyn. Koska tarjouskilpailun voittanut Jatke saa tietoonsa mahdollisen hankintamenettelyn keskeytymisen vasta lausuntopyynnön muodossa, Jatke kokee, että kyseessä on hankintayksikön keinotekoinen pyrkimys välttää valituksen käynnistämä oikeusprosessi Jatkeen kustannuksella, jonka jälkeen hankintayksikkö voisi aloittaa hankintamenettelyn alusta pienin muutoksin. On selvää, että hankintamenettely käynnistettäisiin uudelleen, sillä hankintayksikön hankintatarve ei ole poistunut. Jatke huomauttaa lisäksi, että Jatkeen voittavan tarjouksen urakkahinta on tuotu teknisen johtajan päätöksessä julkiseksi, jonka myötä hankintamenettelyn keskeyttäminen ja uudelleen aloittaminen tulisi katsoa kielletyksi tinkimiseksi ja hankintamenettelyn käynnistäminen uudelleen asettaa Jatkeen epäedulliseen asemaan muihin tarjoajiin nähden.

Lausumassaan Jatke katsoo, että jo se, että hankintayksikkö on pyytänyt lausuntoa samanaikaisesti sekä hankintamenettelyn keskeyttämisestä että hankintaoikaisuvaatimusta koskien, on omiaan herättämään kysymyksiä menettelyn asianmukaisuudesta. Hankintamenettelyn keskeyttäminen olisi hankintayksikön näkökulmasta nopeampi ja edullisempi ratkaisu valitusprosessiin verrattuna. Käsiteltävät asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa hankintayksikön intressien valossa ja niiden rinnakkainen käsittely samassa yhteydessä, tai ajallisesti edes lähellä toisiaan, vaikuttaa epäasialliselta ja hallintomenettely puolueettomuutta heikentävältä.

Edellä lausutun perusteella Jatke katsoo, että hankintayksiköllä ei ole todellista ja perusteltua syytä keskeyttää hankintamenettelyä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen käymättä neuvotteluja tai keskusteluja Jatkeen kanssa tilatarpeen muutokseen liittyen. Lisäksi jos tilatarvemuutos katsottaisiin perustelluksi syyksi keskeyttää hankintamenettely, olisi tilatarvemuutos tullut ottaa huomioon tarjouspyynnössä, tai hankintamenettely olisi tullut keskeyttää jo ennen hankintapäätöksen tekemistä, sillä tilatarvemuutos on ollut hankintayksikön tiedossa jo tarjousaikana, jolloin hintatarjouslomakkeisiin on tehty muutoinkin muutoksia.

Lausumassaan Jatke pyytää, että hankintayksikkö pysyy hankintapäätöksessään ja käy asianmukaiset neuvottelut tilatarpeen muutoksesta aiheutuvista kustannusvaikutuksista tarjouskilpailun voittaneen Jatkeen kanssa urakan kehitysvaiheessa. Mikäli hankintamenettely keskeytetään ennen hankintaoikaisuvaatimusta koskevan päätöksen antamista tai hankintamenettelyä koskevan valituksen ratkaisemista, sillä seurauksella, että valitusta ei käsitellä markkinaoikeudessa, Jatke katsoo, että hankintamenettely on keskeytetty epäasiallisista syistä.

Hankintaoikaisuvaatimusta koskien Jatke Toimitilat Oy toteaa lausumassaan, että Hankintamenettely Malmin kampuksen laajennus- ja perusparannushankkeen projektinjohtourakasta käynnistyi 13.5.2025, jolloin hankintayksikkö julkaisi ensimmäisen hintatarjouslomakkeen (”Alkuperäinen Lomake”). Alkuperäiseen Lomakkeeseen tehtiin 2.6.2025 muutos ja tarjousten jättämisen määräajaksi asetettiin 10.6.2025 klo 13 (”Muutoslomake”). Hankintayksikkö ilmoitti 12.6.2025, että Muutoslomakkeessa oli havaittu virhe, minkä johdosta tarjouskilpailua päätettiin jatkaa. Samana päivänä julkaistiin korjattu tarjouslomake ja uusien tarjousten jättämiselle asetettiin uusi määräaika, joka oli 16.6.2025 klo 13 (”Lopullinen Lomake”). Alkuperäisessä Lomakkeessa projektinjohtopalkkio, sekä työmaan johdon- ja hallintokorvauksen kiinteä osuus ovat olleet hintatarjouslomakkeen osiossa A. Muutoslomakkeessa työmaan johto- ja hallintokorvauksen kiinteä osuus oli siirretty jostain syystä osioon B. Tämä on ilmeisesti ollut se virhe, jonka hankintayksikkö on itsekin huomannut ja korjannut lomakkeen. Lopullisessa Lomakkeessa työmaan johto- ja hallintokorvauksen kiinteä osuus on viety takaisin osioon A. Jatke pyytää, että hankintayksikkö hylkää hankintaoikaisuvaatimuksessa esitetyn vaatimuksen hankintapäätöksen kumoamisesta eikä ota tarjousten vertailussa käyttöön 2.6.2025 julkaistua Muutoslomaketta, jonka hankintayksikkö on aiemmin todennut virheelliseksi. Jatke Toimitilat Oy:n lausuma on tämän asian liitteenä 3.

SRV Rakennus Oy ilmoitti 16.7.2025, ettei sillä ole tarvetta lausua hankintayksikön harkinnasta keskeyttää hankinta.

Sovellettavat säännökset

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltavahankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 35 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä neuvotteluihin valituilta ehdokkailta alustavat tarjoukset, joiden pohjalta neuvottelut käydään. Hankintayksikkö voi vertailla ja valita alustavan tarjouksen ilman neuvotteluja, jos tästä mahdollisuudesta on ilmoitettu etukäteen hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö voi menettelyn aikana pyytää tarjoajilta uusia neuvottelujen perusteella mukautettuja tarjouksia. Hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa niiden jättämien alustavien ja mahdollisesti myöhemmin annettujen tarjousten perusteella tarjousten parantamiseksi. Neuvottelujen kuluessa hankintayksikkö voi myös muuttaa tarjouspyyntöä tai neuvottelukutsua. Hankintailmoituksessa, ilmoituksen julkaisuhetkellä saataville asetetussa tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa esitetyistä vähimmäisvaatimuksista ja 93 §:ssä tarkoitetuista kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteista ei saa neuvotella.

Hankintalain 35 § 3 momentin mukaan neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien tarjousten määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita ja mahdollisia vertailuperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheittaisuudesta on ilmoitettu hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Hankintalain 35 § 4 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti neuvotteluissa. Hankintayksikkö ei saa antaa tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 125 § mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään hankintalain 123 §:ssä.

Hankintaoikaisuvaatimuksessa esitettyjen väitteiden arviointi ja hankinnan keskeyttäminen

Vertailuhinnan muodostuminen

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että hankintayksikkö on muuttanut lopullisen tarjouspyynnön tarjouslomaketta ja vertailtavan hinnan muodostumista lopullisten tarjousten jättämiselle varatun määräajan ja tarjousten avaamisen jälkeen sekä antanut tarjoajille uuden mahdollisuuden antaa hintatarjouksensa muutetun tarjouslomakkeen mukaisesti.

Hankintayksikkö toteaa, että kyseessä on neuvottelumenettely, jossa lopullisten tarjousten avaamisen jälkeen havaittiin vertailuhinnan laskentakaavassa virhe ja tarjoajia pyydettiin toimittamaan uudet hintatarjoukset. Tarjoajat toimittivat määräaikaan 16.6.2025 klo 13 mennessä uuden hintatarjouksen. Tämä käy ilmi myös hankintaoikaisuvaatimuksen kohteena olevan hankintapäätöksen perusteluissa. Hankintayksikkö on päätöstä tehdessään katsonut, että tarjouslomakkeessa on ollut virhe, joka johtaa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Hankintayksikön konsultille tehdystä yhteydenotosta huolimatta hankintayksikkö ei ole ymmärtänyt vertailuhintaan liittyvää epäselvyyttä ennen lopullisten tarjousten vastaanottamista. Hankintayksikkö on 10.6.2025 mennessä saatujen tarjousten perusteella tulkinnut 2.6.2025 tarjouspyynnön ehtojen ja hintojen vertailumallin olleen sellainen, että tarjouspyyntö ei olisi johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Hankintayksikkö on 12.6.2025 päivitetyllä tarjouspyynnöllä ja hintojen vertailumallilla pyrkinyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden kannalta oikeudenmukaisempaan lopputulokseen samalla, kun se on pyrkinyt mahdollistamaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnan. Hankintayksikkö arvioi päätöstä tehdessään, että uusien tarjousten pyytäminen ei riko hankintalakia ja se johtaa hankintalain tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden kannalta oikeudenmukaisempaan lopputulokseen.

Selvyyden vuoksi hankintayksikkö huomauttaa, että alustavaan tarjouspyyntöön sisältynyt hintalomake ja 12.6.2025 päivitetyn tarjouspyynnön hintalomake olivat sisällöltään samanlaiset. Eli virheelliseksi katsottava hintalomake erosi sekä alkuperäisestä että viimeisimmästä hintalomakkeesta, jotka olivat keskenään saman sisältöiset.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut hankintayksikön menettelyn olevan hankintalain vastaista ja asiassa on vedottu muun muassa markkinaoikeuden ratkaisuun MAO 270/15. Ratkaisussaan markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Markkinaoikeuden ratkaisussa on viitattu myös Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan C-599/10, SAG ELV Slovensko ym., jota koskevassa tuomiossa (EU:C:2012:191) unionin tuomioistuin on todennut muun ohella, että hankintaviranomaisen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintayksikön menettelyn tarkoituksena ei olisikaan ollut tarjoushintojen tinkiminen, tarjouspyynnön muuttaminen sitovien tarjousten jättämisen jälkeen on tosiasiassa johtanut siihen, että kilpailuttamisen tavoitteet eivät ole enää riittävässä määrin toteutuneet.

Edellä mainitusta markkinaoikeuden ratkaisusta (MAO 270/15) on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan KHO 6687/2017, että tarjouspyynnön muuttaminen vasta tarjousten avaamisen jälkeen on lähtökohtaisesti omiaan vaarantamaan tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen. Kyseisessä ratkaisussa Korkein hallinto-oikeus toteaa, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä avoimuusvelvollisuus käyvät ilmi hankintalain 2 §:n 1 momentista ja kyseisessä tapauksessa ne toteutuvat paremmin todellisen kilpailun olosuhteisiin johtavassa menettelytavassa kuin markkinaoikeuden valituksenalaisen päätöksen mukaisessa ratkaisussa. Näin ollen Korkein hallinto-oikeus tulkitsi menettelyä siten, että vertailuhinnan muuttaminen tarjousten vastaanottamisen jälkeen ei kyseisessä rajoitetussa menettelyssä rikkonut hankintalain säännöksiä. Asian käsittely kuitenkin raukesi em. asian käsittelyn osalta.

Hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta hankintayksikkö on arvioinut omaa hankintamenettelyään uudestaan. Hankintayksikkö arvioi edellä mainittuun KHO ratkaisuun (KHO 6687/2017) vedoten, että neuvottelumenettelyssäkin tiettyjen olosuhteiden vallitessa virheellisen tarjouslomakkeen muuttaminen vasta tarjousten vastaanottamisen jälkeen voisi poikkeuksellisesti olla hankintalain mukaista. Hankintalain mukaisuutta hankintaoikaisuvaatimuksen kohteena olevassa tapauksessa tukee hankintayksikön käsityksen mukaan se, että hankintayksikön menettelyn tarkoituksena ei ole ollut tarjoushintojen tinkiminen ja tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Menettely on ollut avointa ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Saatujen tarjousten tietoja ei ole toimitettu muille tarjoajille, eikä kenenkään tarjoajan kanssa ole käyty neuvotteluja, joiden tarkoituksena olisi ollut tinkiä hinnoista. Tarjouspyyntöön tehdyt täsmennykset ovat koskeneet kaikkia tarjoajia, ja uusi tarjouspyyntö on ollut kaikille tarjoajille sama. Uuden tarjouspyynnön toimittaminen ei ole siten ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikkö katsoo, että on selvää, että tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi eikä kyseessä ole ollut hintojen tinkiminen. Toteutettu menettely ei kuitenkaan ole yleisesti hankintalain ja sen periaatteiden mukainen toimintatapa. Lähtökohtaisesti menettelyn, jolla tarjouslomake ja vertailuhinta muutetaan vasta tarjousten vastaanottamisen jälkeen, voidaan nähdä olevan hankintalain vastaista. Hankintayksikkö toteaa, että hankintaoikaisuvaatimuksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä on toimittu yleisestä toimintamallista poikkeavasti puhtaasti tarjouspyyntölomakkeessa havaitun virheen johdosta. Julkisissa hankinnoissa on lähtökohtana tarjousten lopullisuus. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä eikä yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta saattaa tarjouspyyntöä vastaamatonta tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi tai muulla tavalla parantaa tarjoustaan. Hankintayksikkö katsoo, että oikeustilan epäselvyydestä sekä tarjousten sitovuudesta ja pysyvyydestä johtuen hankinta olisi tullut keskeyttää lopullisten tarjousten avaamisen jälkeen heti kun vertailuhinnan laskentakaavan virhe havaittiin ja ymmärrettiin.

Tilatarpeen muutokset

Hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä hankintayksikölle on käynyt selväksi, että kyseistä hankintaa ei pystytä tilatarpeen muuttumisen vuoksi toteuttamaan tarjouspyynnössä olevien suunnitelmien mukaisesti.

Hankintaoikaisuvaatimuksen ja keskeyttämisharkintaan liittyvässä lausumassaan Jatke Toimitilat Oy tuo esiin sen, että hankintayksikön hankintamenettelyä hoitanut konsultti on tuonut tilatarpeen muutoksen heidän tietoon jo ennen hankintapäätöksen tekemistä. Näin ollen Jatke Toimitila Oy ei voi hyväksyä hankintamenettelyn keskeyttämistä tilatarvemuutokseen vetoamalla. Jatke Toimitilat Oy katsoo, että hankintayksikkö ei itse ole pitänyt tilatarvemuutosta merkittävänä asiana, koska se on edennyt hankintamenettelyn kanssa ja tehnyt hankintapäätöksen, vaikka tilatarvemuutos on ollut sen tiedossa.

Kyseistä hankintaa koskien hankintayksikön tilatarve on muuttunut laajuuden ja toiminnan vaatimusten osalta hankintamenettelyn aloittamisen jälkeen. Monitoimisali on tarjouspyynnön liitteenä olleissa suunnitelmissa määritelty liian pieneksi ja muodoltaan, mitoiltaan sekä järjestelyiltään epäoptimaalisesti ja epätarkoituksenmukaisesti, mikä vaikuttaa rakennuksen laajuuteen ja kauttaaltaan monitoimisalisiiven tilaratkaisuihin. Esitetyn monitoimisalin pelikenttien järjestelyt ja mitat turva-alueineen eivät ole koulu-, ilta- ja vapaa-ajankäytön uudistuneiden vaatimusten mukaisia. Muutokset monitoimisaliin vaikuttavat laajasti sitä ympäröivien tilojen järjestelyihin jokaisessa kerroksessa. Uudelleen suunniteltavaa tilaa on noin 2 100 m². Muutokset on suunniteltava yhteistyössä käyttäjän edustajien kanssa ja suunnitelmia on muutettava kaikkien erityissuunnittelualojen osalta. Rakennuksen muutoksille tarvitaan uudet viranomaisluvat ja -lausunnot (asemakaavoitus, kaupunginmuseo, kaupunkikuvatyöryhmä ja rakennusvalvonta). Tämä osaltaan vaikuttaa asian käsittelyyn. Aikatauluvaikutukset ovat merkittävät ja rakentamisen aloitus viivästyy arviolta kuusi (6) kuukautta. Muutokset vaikuttavat rakennustöiden aloitukseen ja toimihenkilöiden tarpeen ajankohtaan sekä sitä kautta yritysten tarjoushalukkuuteen. Rakennustöiden aloituksen siirto saattaa myös vaikuttaa toteutusmuodon valintaan.

Hankintayksikkö on saanut tiedon toiveesta monitoimisalin muutoksiin hankintamenettelyn aikana ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikön konsultti on tuonut mahdollisen tilatarpeen muutoksen tarjoajan tietoon ennen hankintapäätöstä, mutta tällöin on korostettu sitä, että hankintayksikkö ei vielä tiedä lopullista tarvetta, hankintayksikön tahtotilaa muutosten toteuttamiseen taikka muutosten kokonaisvaikutuksia. Hankintayksikkö ei ole ollut tietoinen, että monitoimisalin muutokset ovat välttämättömiä ja tila sellaisenaan riittämätön. Tilamuutosten välttämättömyys, laajuus ja tilamuutosten vaikutusten laaja-alaisuus on tullut hankintayksikön tietoon vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Tilamuutosten vaikutuksiin ja laaja-alaisuuteen liittyvä selvitys on saatu valmiiksi vasta elokuussa 2025.

Lausunnossaan Skanska Talonrakennus Oy toteaa Jatke Toimitilat Oy:n tavoin, että ottaen huomioon hankkeen kokoluokka, urakkamuoto ja monitoimisaliin jo määritetyt työt samankaltaisissa tilanteissa, on muutoksia yleensä toteutettavissa hankintaa keskeyttämättä.

Hankintayksikkö toteaa, että tilatarpeen muutoksen liittyvä toive oli hankintayksikön tiedossa ennen hankintapäätöksen tekemistä, mutta muutosten välttämättömyys, laajuus ja vaikutukset eivät olleet tiedossa. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on selvinnyt, että hankintaa ei voida toteuttaa tarjouspyynnön liitteenä olevien suunnitelmien mukaisesti ja muutostarpeet vaikuttavat laaja-alaisesti tilajärjestelyihin sekä hankkeen aikatauluun. Tehtävät tilamuutokset vaikuttavat myös hankkeen kustannuksiin ja saattavat aiheuttaa hankkeelle varatun määrärahan ylittymisen.

Hankinnan keskeyttäminen

Hankintalain (1397/2016) 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään (699/2011) nähden. Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Ko. säännöksen esitöiden mukaan (HE 182/2010 vp s. 22) keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Talousvaliokunnan mietinnössä on nimenomaisesti todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa (TaVM 48/2010 vp s. 4). Ainoa edellytys keskeyttämisen hyväksyttävyydelle on, että kaikkia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö voi aina todellisesta ja perustellusta syystä keskeyttää hankintamenettelyn eikä menettelyn keskeyttäminen edellytä esimerkiksi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Oikeuskäytännön mukaan hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä, tai tulla esille esimerkiksi hankintaoikaisun yhteydessä. Oikeuskäytännössä keskeyttämisen hyväksytyksi ja perustelluksi syyksi on katsottu se, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. (mm. KHO: 2017:110 ja MAO 29/21). Hyväksyttäväksi syyksi on katsottu myös se seikka, että hankinnan kohde tai tarve on muuttunut hankintamenettelyn aikana. (mm. MAO 746/15).

Ratkaisussa MAO 746/15 markkinaoikeus on todennut, että edellytyksenä hankinnan keskeyttämispäätöksen tekemiselle ei ole poikkeuksellisten seikkojen olemassaolo, vaan oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on pidetty muun muassa hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta sekä hankinnan kohteen tai tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Hankintalaki ei myöskään edellytä hankintayksikköä tekemään hankintapäätöstä, jos hankintamenettelyn aikana hankinnan toteuttaminen osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi. Näin ollen hankinta on voitu hankintalain mukaisesti keskeyttää, kun hankintamenettelyn keskeyttäminen on johtunut hankintayksikön hankinnan tarpeen muuttumisesta eli käytännössä tarkoituksenmukaisemman ratkaisun löytymisestä.

Ratkaisussa MAO 321/20 markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksiköllä on todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle, kun hankintatarpeen muuttumisen havahtumisen johdosta hankintayksikölle olisi muodostunut hankintasopimukset tekemällä vähintään riski siitä, etteivät kilpailutuksen yhteydessä saadut tarjoukset kattaisi lopullista suunnittelu- ja konsulttipalveluiden tarvetta. Markkinaoikeus totesi, että hankintayksikön saattaa olla tarkoituksenmukisempaa hankkia palvelut laajempana kokonaisuutena lopullista hankinnan laajuutta vastaavasti. Markkinaoikeus totesi, että keskeyttäminen ei ollut tällaisessa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Hankintalaissa ei säännöksiä siitä, missä vaiheessa hankintamenettelyä hankinta voidaan keskeyttää. Oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan myös lainvoimaisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen (MAO 250/16 ja MAO671/15).

Kuten edellä on todettu, hankinta voidaan keskeyttää vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ja hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta. Hankintayksikön tilatarve on muuttunut edellä kuvatun mukaisesti. Lisäksi hankinnasta on tehty hankintaoikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen, jossa katsotaan hankintayksikön syyllistyneen menettelyvirheeseen hankintamenettelyssä.

Lausumassaan Jatke Toimitilat Oy tuo esiin sen, että tilatarpeen muuttumisen ja hankintaoikaisuvaatimuksen käsittely samassa yhteydessä tai ajallisesti lähellä toisiaan vaikuttaa epäasialliselta ja hallintomenettely puolueettomuutta heikentävältä. Hankintayksikkö katsoo, että tilannetta on arvioitava kokonaisvaltaisesti. Lausumassaan Jatke Toimitilat Oy tuo esiin sen, että hankintayksikkö ei voi keskeyttää hankintamenettelyä hyväksyttävin syin välittömästi sen jälkeen, kun toinen hankintamenettelyyn osallistunut toimija on tuonut hankintayksikön tietoon jättäneensä hankintapäätöksestä valituksen markkinaoikeuteen ja käynnistäneensä valitusprosessin. Hankintayksikkö toteaa, että hankintaoikaisuvaatimus tai valitus eivät itsessään johda hankinnan keskeyttämiseen, mutta mikäli niiden johdosta havaitaan virhe, jota ei voida korjata keskeyttämättä hankintaa on keskeyttäminen mahdollista. Oikeuskäytännössä on nimenomaan vahvistettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuuden arvioinnin kannalta ei ole oikeudellista merkitystä sillä, että hankintayksikkö on vasta valittajan tehtyä hankintaoikaisun hankintayksikölle ja valituksen markkinaoikeudelle päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn. Merkitystä ei ole katsottu olevan myöskään sillä, onko keskeyttämispäätöstä perusteltu joiltakin osin valittajan hankintaoikaisussaan tai valituksessaan esittämillä seikoilla(KHO 862/2015, MAO 671/15).

Hankintayksikkö katsoo, että huomioiden tilatarpeen muutokset sekä se seikka, että hankintamenettelyssä on toimittu sen lähtökohdan vastaisesti, ettei tarjouspyyntöä tule muuttaa lopullisten tarjousten pyytämisen jälkeen, on keskeyttämiselle todellinen ja perusteltu syy. Hankinta olisi tullut keskeyttää jo silloin kun tarjouslomakkeen ymmärrettiin olevan virheellinen ja johtavan hankintayksikön kannalta epätarkoituksenmukaisiin tarjouksiin, jotka eivät turvaa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaa.

Jatke Toimitilat Oy katsoo, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ja uudelleen aloittaminen tulisi katsoa kielletyksi tinkimiseksi ja hankintamenettelyn käynnistäminen uudelleen asettaa Jatkeen epäedulliseen asemaan muihin tarjoajiin nähden, koska heidän tarjouksen urakkahinta on tuotu teknisen johtajan päätöksessä julkiseksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että keskeyttämispäätös on mahdollista tehdä myös vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen (KHO 862/2015, MAO 671/15). Hankintalain 123 § 2 momentin mukaan hankintaa koskevassa päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikkö katsoo, että se seikka, että päätöksessä on mainittu vertailuun liittyvät hinnat ei estä hankinnan keskeyttämistä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen eikä keskeyttäminen vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Näin ollen hankintayksikkö katsoo kaiken edellä todetun perusteella, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle on hankintalain tarkoittama todellinen ja perusteltu syy, ja että keskeyttäminen ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole estää tarjoajan mahdollisuutta saada oikeussuojaa. Hankintayksikkö tulee kilpailuttamaan hankinnan uudelleen.

Hankintaoikaisuvaatimuksen raukeaminen hankinnan keskeyttämisen johdosta

Hankinnan keskeyttämisen johdosta hankintapäätöksestä 25.6.2025 § 55 tehdylle oikaisuvaatimuksen käsittelylle ei ole enää perustetta. Hankintaa ei toteuteta hankintaoikaisuvaatimusten kohteena olevan 25.6.2025 § 55 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Skanska Talonrakennus Oy:llä ei näin ollen ole enää hankintaoikaisuvaatimuksen osalta oikeussuojan tarvetta asiassa. Näin ollen myös päätöksestä tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen käsittely raukeaa.

Johtopäätökset

Hankintayksikön tilatarve on muuttunut hankintamenettelyn aikana ja hankintamenettelyssä lopullisten tarjousten avaamisen jälkeen havaittiin vertailuhinnan laskentakaavassa virhe ja tarjoajia pyydettiin toimittamaan uudet hintatarjoukset. Huomioiden tilatarpeen muutokset sekä se seikka, että hankintamenettelyssä on toimittu sen lähtökohdan vastaisesti, ettei tarjouspyyntöä tule muuttaa lopullisten tarjousten pyytämisen jälkeen, hankintayksikkö katsoo, että hankinta tulee keskeyttää ja keskeyttämiselle on todellinen ja perusteltu syy.

Suunnitelmien laaja muuttaminen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei turvaa tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua eikä johda kokonaistaloudellisesti edullisimman ja hankintayksikön kannalta tarkoituksenmukaisimman ratkaisun valintaan. Tarjouslomakkeen ja vertailuhinnan muuttaminen lopullisten tarjousten vastaanottamisen jälkeen ei lähtökohtaisesti ole hankintalain mukaista. Hankintayksikkö katsoo, että vertailuhinnan laskentakaavassa oleva virhe olisi tullut korjata keskeyttämällä hankinta.

Hankintayksikkö katsoo, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle on hankintalain tarkoittama todellinen ja perusteltu syy, ja että keskeyttäminen ei vaaranna tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintalaki ei velvoita hankintayksikköä tekemään hankintaa virheellisten tai epätarkoituksenmukaisin ehdoin. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole kiertää hankintalain sääntelyä tai estää tarjoajan mahdollisuutta saada oikeussuojaa. Hankinnan keskeyttäminen ei ole hankintalain suhteellisuusperiaatteen vastaista ja uudelleen kilpailuttaminen on tarkoituksenmukaista.

Hankinnan keskeyttämisen johdosta hankintapäätöksestä 25.6.2025 § 55 tehdylle oikaisuvaatimuksen käsittelylle ei ole enää perustetta. Hankintaa ei toteuteta hankintaoikaisuvaatimusten kohteena olevan 26.6.20245 § 55 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Skanska Talonrakennus Oy:llä ei näin ollen ole enää hankintaoikaisuvaatimuksen osalta oikeussuojan tarvetta asiassa. Näin ollen myös päätöksestä tehdyn hankintaoikaisuvaatimuksen käsittely raukeaa.

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 4 §n mukaan lautakunnan, sen jaoston ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdyn hankintaoikaisun käsittelee lautakunta. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunta on toimivaltainen käsittelemään hankintaoikaisuvaatimuksen.