Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite ravintola-alan toimintaedellytysten tukemisesta Helsingissä

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ja 21 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä tulee selvittää tapoja edesauttaa ravintoloiden toimintaedellytysten parantamista tutkimalla muissa Pohjoismaissa käytössä olevia toimintatapoja. Lisäksi tulee selvittää yhteistyössä ravintola-alan toimijoiden kanssa uusien alan menestymistä edistävien kestävien käytäntöjen ja palveluiden käyttöönottoa Helsingissä.

Vuonna 2024 toteutettiin Syötävä Helsinki -ruokavuosi, jolla edistettiin kaupunkistrategian 2021-2025 tavoitteita parantaa elinkeinoelämän yhteistyötä, vahvistaa yritysmyönteistä kokeilukulttuuria ja ratkaisukeskeisyyttä, tukea koronapalautumisessa kulttuuri- ja tapahtuma-alaa, jossa isossa roolissa ovat myös ravintola- ja kahvilapalvelut sekä luoda vetovoimainen kaupunki, joka houkuttelee myös matkailijoita. Lisäksi ruokavuosi edisti Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelman 2022-2026 tavoitteita lisätä Helsingin tunnettuutta ja vahvistaa mielikuvaa erottuvana ruokamatkailukaupunkina. Ruokavuoden tekemisen pääkokonaisuuksina toteutettiin MICHELIN Guide Ceremony Nordic Countries -kumppanuustapahtuma ja siihen liittyvät oheistapahtumat. Lisäksi viime vuonna kirkastettiin Helsingin ruokatarinaa, koottiin kaupungin ruokatarjoama houkuttelevaksi kokonaisuudeksi sekä kehitettiin ja pilotoitiin ruokateemaisia tapahtuma- ja sisältökonsepteja. Vuoden tärkeänä toimenpiteenä vahvistettiin myös Helsingin ruoka- ja ravintola-alan toimijoiden välistä yhteistyötä.

Syötävä Helsinki -ruokavuoden raportti kokonaisuudessaan tavoitteineen ja toteutumineen on liitteenä (liite 1).

Oppeja muista Pohjoismaista

Keväällä 2025 on toteutettu aloitteen mukainen selvitys, jossa tarkasteltiin Helsinkiä kestävänä ja vetovoimaisena ruokakaupunkina, mutta myös Ruotsin ja Tanskan malleja ruokakulttuurin kehittämiseksi. Molemmissa maissa ja niiden pääkaupungeissa on luotu selkeä yhteinen tarina ja brändi paikalliselle ruokakulttuurille. Kööpenhaminan ja Tukholman ruokatoimijat ovat myös vahvasti mukana kansainvälisissä verkostoissa ja tekevät omaa ruokakulttuuriaan niiden kautta tunnetuksi. Globaali verkostoituminen vaatii yrityksiltä resursseja, mutta yhteyksien hyödyntäminen on erinomainen tapa kehittää myös omaa toimintaa. Näissä kaupungeissa sijoittajat tukevat ravintola-alaa vahvemmin, ja useimmilla ravintoloilla on oma markkinointihenkilö tai -tiimi. Helsinki jää näiden kaupunkien varjoon viestinnällisissä panostuksissaan, ja sitä kautta ylpeyden osoittamisessa omasta korkeasta laatutasostaan ja tarjonnastaan. Nykyistä tiiviimpi ja resursoidumpi yhteistyö ruoka-alan median kanssa olisi tärkeä panostus tunnettuuden kasvattamiseen.

Selkeä ruokakulttuurin kehittymisen ajuri Kööpenhaminassa ja Tukholmassa on johdonmukainen ruokapolitiikka, joka edistää kestävyyttä, ilmastovastuullisuutta, kansanterveyttä ja paikallistaloutta. Kaupungin ja julkisen sektorin roolina on ollut luoda ideologia, joka ohjaa koko ruokaekosysteemiä. Kaupungeissa käydään avointa dialogia alan ja kaupungin välillä ruokakulttuurin kehittämiseksi perustetun yhteistyöelimen koordinoimana. Kööpenhaminassa yhteistyöelin on voittoa tavoittelematon Food Organisation of Denmark (Food). Tukholmassa ruokakulttuurin kehitystä ohjaa Ruotsin ruokastrategia ja Vinnova Ruotsin valtion innovaatiorahoitusvirasto. Ruokamatkailu on keskeinen osa Tukholman matkailustrategiaa. Molempien kaupunkien ruokapolitiikan kehityksessä on tähdätty myös sääntelyn vähentämiseen.

Aloitteen mukaisen selvityksen lisäksi Kaupunkitilat on tiivistänyt viestinnällistä ja kaupunkikuvallista yhteistyötä ruokapääkaupungit yhteen kokoavan kansainvälisen Delicé-verkoston kanssa, johon myös ravintolat voivat kiinnittyä ja kasvattaa omaa kansainvälistä verkostoaan.

Elinkeino-osaston matkailu ja kohdepalvelut -yksikkö otti käyttöön yhtenä tiedolla johtamisen työkaluna DataAppeal -datapalvelun, jossa yhdistetään paikkatietoa, asiakastuntemusta ja markkinatrendejä. DataAppealin kokoamissa julkisissa asiakasarvioissa ruoan ja juoman osalta, Helsinki on jo ohittanut Kööpenhaminan ja Tukholman.

Yhteistyö kestävien käytäntöjen ja palvelujen käyttöönotossa

Ruokavuoden 2024 toimenpiteillä toteutettiin aloitteessa ehdotettua ravintola-alan toimijoiden kanssa yhdessä selvitettäviä uusia alan menestymistä edistäviä kestäviä käytäntöjä ja palveluja sekä niiden käyttöönottoa. Ravintolaelinkeinon harjoittajille järjestettiin vuoden aikana, tammikuussa ja marraskuussa, kaksi isompaa yhteistyötilaisuutta, joissa kuultiin ja keskusteltiin alan haasteista ja tulevaisuuden toiveista. Molempiin tilaisuuksiin osallistui yli 100 toimijaa. Tämän lisäksi järjestettiin Food for Thought-seminaari, johon osallistui 176 toimijaa. Tilaisuuden aiheina olivat kestävyys ja alan tulevaisuus. Ruokavuoden aikana tehty laajamittainen yhteistyö ravintolaelinkeinon kanssa osoitti, että yhteinen halu kehittää Helsingistä ruokamatkailun huippukohde on selkeästi olemassa ja lähtökohdat kehittämiselle ovat erinomaiset. Syötävä Helsinki -ruokavuoden perintönä kirjattiin Ruokakulttuurin tekijät -tilaisuuden työpajoissa työstetty Helsingin ravintola- ja ruokakulttuurin visioluonnos vuoteen 2029, jonka pohjalta yhteistyötä ravintolatoimijoiden kanssa jatketaan. Visioluonnos: Helsingin ravintola- ja ruokakulttuuri rikastaa kaupunkikuvaa monipuolisella ja innovatiivisella tarjonnallaan yhteisesti tunnetun ja tunnetta luovan tarinan avulla. Helsinkiläisessä ruokakulttuurissa korostuvat paikallisuus, kestävyys ja sesongit, ja se on vahva osa kaupungin identiteettiä ja vetovoimaa. Alan yritysten toimintaedellytykset Helsingissä ovat parantuneet merkittävästi.

Aloitteen ehdotusta tukemaan on Helsingin tekijät -kumppanuusverkoston, joka on matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alan yhteinen verkosto, alaiseksi teemaryhmäksi perustettu Helsingin ruokakulttuurin tekijät -ryhmä. Teemaryhmässä on mukana 14 toimijaa, ja se aloitti toimintansa toukokuussa 2025. Kaupunkitilat on puolestaan käynnistänyt innovoivan vuoropuhelun ravintola- ja tapahtuma-alan toimijoiden kanssa Table of Foodies -verkostokonseptin sekä ravintola- ja tapahtumapalveluita yhdistävien terassikonseptikokeilujen kautta.

Aloitteessa esitettyjen kestävien toimintatapojen ja palvelujen käyttöönoton edistämiseksi on Helsingin ravintolatoimijoita aktiivisesti kannustettu ja tuettu lähtemään mukaan valtakunnalliseen Sustainable Travel Finland -ohjelmaan ja hankkimaan kestävän toiminnan sertifioinnin. Muun muassa Visit Finlandin Kestävän ruokamatkailun opas ja Hungry for Finland Ruokamatkailustrategia 2024–2028 tarjoavat suuntaviivoja kestävän ruokamatkailun kehittämiseksi. Viestinnällisesti ravintolatoimijat voivat hyödyntää myös Helsingin kärkisijaa kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä, joka julkaistiin 16. lokakuuta 2024. Samoin he voivat hyödyntää keväällä 2025 kaupungille ensimmäisenä yli puolen miljoonan kaupunkina myönnettyä Green Destinations GSTC -sertifiointia. Näiden saavutusten esilletuomiseksi on yritysten hyödynnettäväksi laadittu opas siitä, miten he selvästi ja helposti voivat nostaa asiat esille omille nettisivuilleen ja muihin myynti- ja markkinointimateriaaleihin.

Ruoan ekosysteemi on laaja kokonaisuus ja vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Ekosysteemiin kuuluvat muun muassa ravintolat, matkailutoimijat, ohjelmapalveluyritykset, palvelukeittiöt, elintarviketeollisuus, urbaanit viljelijät, startupit sekä koulutus ja tutkimusorganisaatiot. Lisäksi ruoan ekosysteemiin liittyvät tukkukauppa, logistiikka ja ympärivuotinen tapahtumatuotanto. Ekosysteemin kehitys ja kasvu riippuvat laajemmista rakenteellisista tekijöistä kuten infrastruktuurista, sääntelystä ja kaupungin elinkeinopolitiikasta, jotka muovaavat alan toimintaympäristöä. Ruuan innovaatioekosysteemiä on kehitetty muun muassa eri hankkeissa, joita ovat Urban & Local, Food Design Factory ja Food Waste Ecosystem.

Helsingin erinomaisia lähtökohtia ruokaekosysteemin ja ruokakulttuurin kehittämisessä sekä tunnettuuden kasvattamista erinomaisena ruokamatkailukohteena tulee jatkaa. Muista Pohjoismaista voisimme ottaa mallia itsevarmuudesta ja myyntitaidoista. Ruokaekosysteemin tulisi olla Helsingille nykyistä huomattavasti merkittävämpi vetovoima- ja elinvoimatekijä, ja sen kehittäminen strateginen valinta.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.