Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa
Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen hallintopäällikön päätöksestä 17.3.2025 (§ 15), koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös, johon vaaditaan oikaisua
Hallintopäällikön päätös 17.3.2025 (§ 15). Hallintopäällikkö on päätöksellään hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen, joka on koskenut oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen koulusta anastettua puhelinta. Hallintopäällikön päätöksessä on todettu, että asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Päätöksen mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä aiheutuneista vahingoista.
Oikaisuvaatimus ja sen liitteet
Oikaisuvaatimuksen tekijä on 17.3.2025 jättämällään oikaisuvaatimuksella uudistanut vaatimuksensa, jonka mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata täysimääräisesti vaadittu 1882,50 euron korvaussumma (liite 1).
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että kyseisen peruskoulun ulko-ovi ja käytävän ovi ovat olleet lukittuina, mutta tästä huolimatta ulkopuolinen henkilö on päässyt sisälle ja anastanut omaisuutta. Tämä osoittaa oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan, että koulun turvatoimet ovat olleet puutteellisia tai epäonnistuneita.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on viitannut siihen, että koulu on velvoittanut oppilaat jättämään puhelimet luokkatilaan ruokailun ajaksi. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kyseinen käytäntö on osaltaan mahdollistanut varkauden tapahtumisen.
Oikaisuvaatimuksessa on viitattu vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 1 §:n 1 momenttiin ja todettu, että Helsingin kaupunki työnantajana on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan koulun henkilökunta on vastuussa koulun turvallisuudesta ja oppilaiden omaisuuden suojaamisesta, joten tästä syystä kaupungilla on korvausvelvollisuus.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on vedonnut kohtuullisuusperiaatteeseen ja todennut, että vahingonkorvausoikeudessa on vakiintuneesti katsottu, että vahingonkärsijän ei tule joutua kohtuuttomaan asemaan vastapuolen virheiden tai laiminlyöntien vuoksi. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan on kohtuullista, että Helsingin kaupunki hyvittää täysimääräisesti aiheutuneet kulut.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on vetänyt oikaisuvaatimuksensa yhteen toteamalla, että koulun turvajärjestelyiden riittämättömyys ja puutteellinen valvonta ovat suoraan johtaneet varkauden tapahtumiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä on katsonut, että Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on asiassa korvausvelvollinen.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on liittänyt oikaisuvaatimukseensa alkuperäisen vahingonkorvausvaatimuksensa (liite 2) sekä laskun vahingosta aiheutuneista kustannuksista (liite 3).
Alkuperäisen vahingonkorvausvaatimuksen (20.1.2025) mukaan lapsen puhelin on hankittu vuonna 2020 ja sen hankintahinta on ollut noin 1000,00 euroa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on arvioinut esineen vahinkohetken arvoksi 500,00 euroa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut korvauksia suojaustoimenpiteisiin käytetystä työajasta ja lukkoseppäpäivystyksestä (ohjelmointityö), koska edellä mainitussa puhelimessa oli myös iLOQ-kotiavain. Edellä mainittujen toimenpiteiden osalta oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut 1382,50 euroa korvausta. Korvausvaatimuksen kokonaissumma onkin täten ollut edellä mainittu 1882,50 euroa.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on toimittanut oman osakeyhtiönsä nimissä kirjoitetun laskun (10.2.2025), joka on osoitettu oikaisuvaatimuksen tekijälle itselleen (liite 3). Laskun työselosteeseen on kirjattu varastetun puhelimen tietojen kuoletus, puhelimen tyhjennys sekä datankeräys ja uudelleen asentaminen. Niin ikään työselosteessa on mainittu varastetun puhelimen iLOQ-avainten poisto ja uudelleen ohjelmointi, korvaavan laitteen toimitus ja hankinta sekä korvaavan laitteen tietojen päivitys, lukkojen ohjelmointi ja avainten sekä kulkujen toiminnan tarkastaminen. Työselosteessa on listattu ylös myös uuden laitteen käytön opastus ja käyttöönotto. Työselosteen mukaan työ on jouduttu toteuttamaan kokonaisuudessaan päivystystyönä. Kaikki työt on kirjattu oikaisuvaatimuksen tekijän itsensä suorittamiksi. Tositteen kokonaissumma on ollut alkuperäisestä vahingonkorvausvaatimuksesta poiketen 1568,76 euroa. Tosite on toimitettu ensimmäisen kerran vahingonkorvausvaatimuksen täydennyksenä.
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut tositetta, josta ilmenisi anastetun omaisuuden ostohetki ja hankintahinta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyn yhteydessä 11.2.2025 todennut, että varkaus on aiheutunut perheestä riippumattomista syistä ja johtunut "kouluhenkilökunnan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta", joten perhe vaatii korvattavaksi koko edellä mainittua 1882,50 euron summaa, eikä vain vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaista tuhoutuneen (anastetun) esineen arvoa.
Tarkemmat perustelut ilmenevät oikaisuvaatimuksesta ja sen liitteistä.
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.
Perustelut
Sovellettava lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.
Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.
Saman lain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Kyseisen pykälän toisen momentin nojalla vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Saman lain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Asian selvittäminen
Asiassa on saatu kyseisen peruskoulun rehtorin selvitys 28.3.2025 (liite 4).
Peruskoulun rehtori toteaa selvityksessään, että ulkopuolinen henkilö on 17.1.2025 tunkeutunut kyseisen peruskoulun koulurakennukseen ja anastanut oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen puhelimen. Tilanne on tapahtunut lounasaikaan eli noin klo 10.45–11.30 välisenä aikana. Henkilökunnan jäsen on nähnyt tuntemattoman mieshenkilön poistuvan koululta kyseisenä päivänä.
Oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen luokan koulupäivä on alkanut klo 8.15. Ensimmäiset kaksi tuntia oli kielten opetusta (englanti tai saksa), jolloin osa oppilaista oli omassa luokassaan ja osa ”alatalon” luokassa. Luokan yhteiset tunnit alkoivat klo 10.00. Luokan oma opettaja oli tapahtumapäivänä pois ja luokassa oli paljon koulussa sijaisuuksia tehnyt tuttu sijainen.
Lapsen luokka oli lähtenyt syömään klo 10.45 ja myös kaksi muuta samalla käytävällä olevaa luokkaa olivat syöneet samaan aikaan. Kyseinen alue onkin siis ollut tyhjillään noin klo 10.45–11.30 välisen ajan, kunnes oppilaat tulivat välitunnilta takaisin luokkaan ja huomasivat kännyköiden hävinneen. Sijainen oli heti tämän jälkeen ilmoittanut koulun rehtorille asiasta.
Kyseisen peruskoulun käytäntönä on ollut, että ala-asteen oppilaat eivät käytä matkapuhelinta koulupäivän aikana, vaan he jättävät matkapuhelimet luokkaan ja reppuihin, kun he siirtyvät esimerkiksi ruokailuun. Tämä ohjeistus perustuu koulun järjestysääntöihin ja käytäntö on ollut voimassa vuosia. Kyseisen peruskoulun järjestyssäännöissä todetaankin muun ohella seuraavaa: "En käytä mobiililaitteita oppitunneilla enkä muissa opetustilanteissa ilman opettajan lupaa. Lisäksi käytän koulupäivän aikana puhelinta vain opettajan luvalla".
Oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen luokassa ei ole erillistä ovea. Ennen kyseistä luokkatilaa on kuitenkin kaksi erillistä lukossa olevaa ovea: koulun ulko-ovi on jatkuvasti lukossa ja lisäksi luokkatila on eristetty aulasta käytävän ovella, joka on niin ikään jatkuvasti lukittuna. Omaisuus on siispä ollut turvassa kahden lukitun oven takana. Muutkin koulun väliovet ovat jatkuvasti lukittuna.
Ennen 17.1.2025 tapahtunutta anastusta koulun ulko-ovessa tai edellä mainitussa käytävän ovessa ei ole havaittu poikkeamia tai toiminnallista ongelmallisuutta. Ovet ovatkin olleet lukossa tavanomaisesti. Ei ole myöskään ilmennyt, että ovien lukitsemisen suhteen olisi tapahtumapäivänä menetelty jotenkin poikkeuksellisella tavalla. Koulun henkilökunnan jäsen on anastuksen jälkeen huomannut käytävän oven lukkopesässä teipin. Tämän myötä on herännyt epäilys, että kolmas osapuoli olisi pyrkinyt vaikuttamaan oveen, jotta ovi ei menisi lukkoon. Ovien lukkojen toimivuudessa ja henkilökunnan toteuttamissa lukitsemisissa ei kuitenkaan ole havaittu poikkeavuutta. Ulkopuolisen henkilön sisälle pääsystä tai liikkeistä koulussa ei ole varmaa tietoa.
Poliisit on soitettu paikalle tapahtumapäivänä ja poliisi on myös käynyt koulussa kyseisenä päivänä. Muun ohella koulun rehtori on itse antanut poliisille tarkempia tietoja asiaan liittyen. Poliisille on myös toimitettu ulkopuolisen henkilön tuntomerkit sekä valvontakameratallenteet. Huoltajille on tapahtuneen myötä kerrottu, että kaupungilta voi hakea vahingonkorvauksia, mutta huoltajille ei kuitenkaan ole luvattu, että korvausta myönnettäisiin.
Oikaisuvaatimuksen tekijän lausuma
Oikaisuvaatimuksen tekijälle on varattu tilaisuus lausua peruskoulun rehtorin selvityksen johdosta. Lausumapyynnössä oikaisuvaatimuksen tekijälle on varattu tilaisuus lausua erityisesti siitä, mitkä konkreettiset koulun turvatoimet ovat oikaisuvaatimuksen tekijän näkemyksen mukaan epäonnistuneet sekä millä tavalla ja milloin tällaisiin turvatoimenpiteisiin olisi oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan tullut ryhtyä. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on toimitettu rehtorin selvitys ja häntä on pyydetty ottamaan kantaa kaikkiin tarpeelliseksi katsomiinsa selvityksen seikkoihin.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on antanut asiassa lausumansa sähköpostiviestinnän yhteydessä 1.4.2025 (liite 5).
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa lausumassaan, että koulun turvatoimet ovat epäonnistuneet siinä, että ulkopuolinen henkilö on onnistunut pääsemään koulurakennukseen ja anastamaan oppilailta omaisuutta. Vaikka selvityksen mukaan ulko-ovi ja käytävän ovi ovat olleet lukossa, on oikaisuvatimuksen tekijän mukaan ilmeistä, että joku on pystynyt ohittamaan nämä esteet. Käytävän oven lukkopesästä löytynyt teippi viittaa siihen, että turvallisuutta on pyritty manipuloimaan, eikä tällaista seikkaa ole havaittu ennen tapahtumaa, vaikka olisi pitänyt.
Lausumassa todetaan, että luokkatila tulisi varustaa lukittavalla ovella, jolloin omaisuus ei olisi pelkästään rakennuksen yleisten ovien suojassa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan nykykäytäntö, jossa arvokkaita laitteita, kuten puhelimia, jätetään ilman erillistä lukittua säilytystilaa tai valvontaa, altistaa ne varkauksille.
Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että ovien lukitus tulisi varmistaa päivittäin konkreettisesti kokeilemalla. Teippi avainpesässä ei estä lukittumista, jos lukko tarkistetaan kunnolla. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan herää kysymys, onko ovien lukitus todella tarkistettu asianmukaisesti tapahtumapäivänä. Lausumassa viitataan rehtorin selvitykseen, jonka mukaan koulun henkilökuntaan kuuluva on nähnyt tuntemattoman mieshenkilön poistuvan koululta. Oikaisuvaatimuksen tekijä pohtii, miksi kyseistä henkilöä ei pysäytetty, saatettu pois koulun alueelta tai hälytetty virkavaltaa välittömästi paikan päälle. Oikaisuvaatimuksen tekijä pohtii, miten henkilökuntaa on ohjeistettu toimimaan tilanteessa, jossa havaitaan koulun tiloissa asiaankuulumaton henkilö.
Lausumassa on lisäksi esitetty yleisiä kommentteja koulun turvallisuuden parantamiseksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että on valmis tekemään yrityksensä kautta tarjouksen palveluista koulun turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt yleisen tason tiedusteluja liittyen koulun turvallisuussuunnitelmaan ja kameravalvontaan.
Yhteenveto
Toisin kuin oikaisuvaatimuskirjelmässä on lausuttu, lähtökohtaisesti jokainen oppilas vastaa itse koulussa omasta omaisuudestaan. Oppilaan tuodessa kouluun muita kuin kyseisenä päivänä oppitunneilla tarvittavia esineitä, niiden tuominen tapahtuu omalla vastuulla. Vahingonkorvauslain mukaisesti korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii selkeän vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä aiheutuneesta vahingosta. Käsillä olevassa asiassa kolmas osapuoli on tahallisesti toteuttamallaan anastusrikoksella aiheuttanut oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen kärsimän vahingon. Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen kärsimä vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Saadun selvityksen mukaan kolmannen osapuolen aiheuttama anastusrikos on siirretty poliisin käsiteltäväksi välittömästi tapahtumapäivänä eli 17.1.2025.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on yleisellä tasolla todennut, että koulu ei ole tehnyt riittäviä toimenpiteitä estääkseen anastusrikoksen. Lausumapyynnössä oikaisuvaatimuksen tekijää on pyydetty nimenomaisesti lausumaan siitä, mitkä konkreettiset koulun turvatoimet oikaisuvaatimuksen tekijän näkemyksen mukaan ovat epäonnistuneet sekä millä tavalla ja milloin tällaisiin turvatoimenpiteisiin olisi tullut hänen mukaansa ryhtyä.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on lausumassaan toistanut yleisellä tasolla, että turvatoimet ovat epäonnistuneet, koska ulkopuolinen henkilö on onnistunut pääsemään koulurakennukseen ja anastamaan omaisuutta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on viitannut siihen, että joku on pystynyt ohittamaan lukitun ulko-oven sekä käytävän oven. Oikaisuvaatimuksen tekijä on viitannut, että luokkatila tulisi varustaa vielä omalla lukittavalla ovella ja ovien lukitus tulisi varmistaa päivittäin konkreettisesti kokeilemalla. Oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt yleisen tason spekulaation siitä, onko ovien lukitus todella tarkistettu asianmukaisesti tapahtumapäivänä.
Oikaisuvaatimuksen tekijän lapsen omaisuus on ollut saadun selvityksen perusteella asianmukaisesti suojattuna kahden lukitun oven takana. Koulun ulko-ovi sekä käytävän ovi, joka on johtanut kohti luokkatilaa ovat olleet asianmukaisesti lukittuina tapahtumapäivänä, joten oppilaiden omaisuus on lähtökohtaisesti ollut suojattuna kolmansien osapuolten epäasialliselta toiminnalta. Oikaisuvaatimuksen tekijän esittämä kolmas lisäovi ennen luokkatilaa ei merkittävästi olisi muuttanut nykyistä suojaustilannetta, sillä omaisuus on jo ollut useamman lukitun oven takana.
Saadun selvityksen perusteella kahdessa lukitussa ovessa ei ole ilmennyt toiminnallisia tai henkilökuntaan liittyviä poikkeamia, jotka olisivat vaikuttaneet ovien lukitsemiseen. Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että koulun henkilökunta olisi jättänyt ovien lukituksen tarkistamatta tapahtumapäivänä. Koulun ja sen viranhaltijoiden sekä työntekijöiden toiminta on ollut huolellista ja asianmukaista niin ovien lukitsemisessa ja ennakkovarautumisessa kuin myöskin jälkitoimien (muun muassa poliisin kontaktointi) osalta. Koulun henkilökunta onkin tehnyt asiassa voitavansa ja pyrkinyt riittävässä määrin varmistamaan, että oppilaiden omaisuus tulee turvatuksi. Vahinkotapahtuma on ollut odottamaton ja se ei ole ollut ennakoitavissa tai estettävissä koulun tai Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnalla. Saadun selvityksen perusteella koulu ja sen viranhaltijat ovat toimineen huolellisesti sekä tehneet voitavansa anastusrikoksen estämiseksi.
Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt konkreettisesti yksilöityä syy-yhteyttä kyseisen peruskoulun ja sen työntekijöiden sekä viranhaltijoiden tekemien toimenpiteiden tai laiminlyöntien sekä aiheutuneen vahingon välillä. Vahinko on aiheutunut yksinomaan kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä eli anastusrikoksesta. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä aiheutuneista vahingoista.
Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 17.03.2025 § 15
This decision was published on 23.06.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Viljami Sainio, juristi, puhelin: 09 310 86350