Vahingonkorvaus, esinevahinko, 17.1.2025, Taivallahden peruskoulu

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt hakijan lapsen koulusta anastettuun puhelimeen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Hakemus

Hakija on esittänyt 30.1.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa ja sen täydennyksessä 113,90 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimus on koskenut hakijan lapsen puhelinta ja puhelimen suojakuorta, jotka on anastettu koulusta. Hakija on pyynnöstä täydentänyt hakemustaan 9.2.2025.

Hakemuksessa kerrotaan koululla 17.1.2025 sattuneesta tilanteesta. Hakija kertoo, että hänen lapsensa puhelin ja puhelimen suojakuori on varastettu ruokavälitunnin aikana luokasta (lapsen repusta). Hakija toteaa, että asiasta on tehty rikosilmoitus.

Hakemuksen ja hakemuksen täydennyksen mukaan lapsen Samsung Galaxy A14 -mallin puhelin on hankittu 11.8.2023 ja sen hankintahinta on ollut 99,00 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut vahingonkorvausta myös 11.8.2023 ostetuista matkapuhelimen kuorista 14,90 euroa. Korvausvaatimuksen kokonaissumma onkin täten ollut edellä mainittu 113,90 euroa. Hakija on toimittanut tositteen, joka vahvistaa edellä esitetyn ostohetken sekä hankintahinnat.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Rehtorin selvitys

Koulun rehtori on 4.2.2025 antanut asiassa selvityksen. Lisäksi rehtori on antanut tarkentavaa lisäselvitystä 7.2.2025 ja 12.2.2025. Selvityksen mukaan ulkopuolinen henkilö on 17.1.2025 tunkeutunut koulurakennukseen ja anastanut hakemuksessa mainitun omaisuuden lounasaikaan eli noin klo 10.45–11.30 välisenä aikana. Selvityksessä korostetaan, että henkilökunnan jäsen on nähnyt tuntemattoman mieshenkilön poistuvan koululta.

Rehtori on selvityksessään kuvannut tarkemmin koulupäivän kulkua. Hakijan lapsen luokan koulupäivä on alkanut klo 8.15. Ensimmäiset kaksi tuntia oli kielten opetusta (englanti tai saksa), jolloin osa oppilaista oli omassa luokassaan ja osa alatalon luokassa. Luokan yhteiset tunnit alkoivat klo 10.00. Luokan oma opettaja oli tapahtumapäivänä pois ja luokassa oli paljon koulussa sijaisuuksia tehnyt tuttu sijainen. Luokka oli lähtenyt syömään klo 10.45 ja myös kaksi muuta samalla käytävällä olevaa luokkaa olivat syöneet samaan aikaan. Kyseinen alue onkin siis ollut tyhjillään noin klo 10.45–11.30 välisen ajan, kunnes oppilaat tulivat välitunnilta takaisin luokkaan ja huomasivat kännyköiden hävinneen. Sijainen oli heti tämän jälkeen ilmoittanut rehtorille asiasta.

Käytäntönä on rehtorin mukaan ollut se, että ala-asteen oppilaat eivät käytä matkapuhelinta koulupäivän aikana, vaan he jättävät matkapuhelimet luokkaan ja reppuihin, kun he siirtyvät esimerkiksi ruokailuun. Rehtori kertoo, että ohjeistus perustuu koulun järjestysääntöihin ja käytäntö on ollut voimassa vuosia. Kyseisen koulun järjestyssäännöissä todetaankin muun ohella seuraavaa: "En käytä mobiililaitteita oppitunneilla enkä muissa opetustilanteissa ilman opettajan lupaa. Lisäksi käytän koulupäivän aikana puhelinta vain opettajan luvalla".

Rehtorin selvityksessä todetaan, että hakijan lapsen luokassa ei ole erillistä ovea. Rehtori korostaa kuitenkin, että ennen kyseistä luokkatilaa on kaksi erillistä lukossa olevaa ovea: koulun ulko-ovi on jatkuvasti lukossa ja lisäksi luokkatila on eristetty aulasta käytävän ovella, joka on niin ikään jatkuvasti lukittuna. Omaisuus on siispä ollut turvassa kahden lukitun oven takana. Selvityksessä korostetaan, että muutkin koulun väliovet ovat koko ajan lukossa.

Selvityksessä todetaan, että ovien lukoissa ei ennen anastusta ole havaittu poikkeamia tai toiminnallista ongelmallisuutta. Ovet ovatkin olleet lukossa tavanomaisesti. Selvityksen mukaan ei ole ilmennyt, että ovien lukitsemisen suhteen olisi tapahtumapäivänä menetelty jotenkin poikkeuksellisella tavalla. Selvityksessä kerrotaan, että koulun henkilökunnan jäsen on anastuksen jälkeen huomannut käytävän oven lukkopesässä teipin. Tämän myötä on herännyt epäilys, että kolmas osapuoli olisi pyrkinyt vaikuttamaan oveen, jotta ovi ei menisi lukkoon. Ovien lukkojen toimivuudessa ja henkilökunnan toteuttamissa lukitsemisissa ei kuitenkaan ole havaittu poikkeavuutta. Selvityksessä korostetaankin, että ulkopuolisen henkilön sisälle pääsystä tai liikkeistä koulussa ei ole varmaa tietoa.

Rehtorin selvityksessä korostetaan, että poliisit soitettiin paikalle tapahtumapäivänä. Poliisi onkin käynyt koulussa ja muun ohella rehtori itse on antanut poliisille tarkempia tietoja asiaan liittyen. Poliisille on myös toimitettu ulkopuolisen henkilön tuntomerkit sekä valvontakameratallenteet. Rehtorin selvityksessä todetaan, että huoltajille on tapahtuneen myötä kerrottu, että kaupungilta voi hakea vahingonkorvauksia, mutta huoltajille ei ole kuitenkaan luvattu, että korvausta myönnettäisiin.

Sovellettava lainsäädäntö

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Asian ratkaisu

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Hakemuksen ja saadun selvityksen perusteella ilmenee, että vahinkotapahtuma on aiheutunut kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä (tahallinen toiminta). Asia on asianmukaisesti siirretty poliisin käsittelyyn 17.1.2025.

Hakemuksessa on ainakin epäsuorasti viitattu siihen, että koulun käytäntö, jossa puhelimet on jätetty luokkaan ruokavälitunnin ajaksi, on mahdollistanut vahingon syntymisen. Tältä osin todetaan, että vahinko on ensisijaisesti aiheutunut kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä. Koulun ulko-ovi sekä käytävän ovi, joka on johtanut kohti luokkatilaa, ovat olleet saadun tiedon valossa asianmukaisesti lukittuina tapahtumapäivänä, joten oppilaiden omaisuus on lähtökohtaisesti ollut kahden oven takana suojattuna kolmansien osapuolten epäasialliselta toiminnalta. Saadun selvityksen perusteella edellä mainituissa ovissa ei ole ilmennyt toiminnallisia tai henkilökuntaan liittyviä poikkeamia, jotka olisivat vaikuttaneet ovien lukitsemiseen. Koulun ja sen viranhaltijoiden sekä työntekijöiden toiminta onkin ollut huolellista ja asianmukaista niin ovien lukitsemisessa ja ennakkovarautumisessa kuin myöskin jälkitoimien (muun muassa poliisin kontaktointi) osalta. Koulun henkilökunta onkin tehnyt asiassa voitavansa ja pyrkinyt riittävässä määrin varmistamaan, että oppilaiden omaisuus tulee turvatuksi. Vahinkotapahtuma on ollut odottamaton ja sitä ei ole pystytty asianmukaisista toimista huolimatta estämään.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen moitittavasta menettelystä aiheutuneista vahingoista. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.