Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee metsästyskieltoa Helsingin uloimmille luodoille uhanalaisten vesilintujen ja hylkeiden suojelemiseksi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunnan mielestä aloitteessa esitetty huoli ulkoluodoilla tapahtuvan harmaahylkeen ja uhanalaisten vesilintujen, erityisesti allin ja haahkan, metsästyksen vaikutuksesta lintukantoihin ja niiden talvehtimisolosuhteisiin on perusteltu. Vaikutuksen voimakkuutta on kuitenkin vaikea arvioida, ja riistahallinnon kokoamissa vesilintuja koskevissa saalistilastoissa koko Suomenlahdelta on ilmeisesti tilastointimenetelmien muuttumisen vuoksi vaikeasti tulkittavia virhelähteitä.

Harmaahylkeitä ammutaan Helsingissä melko vähän, kolmena viime metsästysvuonna yhteensä 28 yksilöä. Koko Suomenlahdella pyydettiin viisivuotisjaksolla yhteensä 604 hallia eli keskimäärin 121 yksilöä metsästysvuotta kohden. Lintujen pesimäaikana 16.4.-31.7. ammuttujen osuus koko saaliista (ilman kuluvaa vuotta 2025) oli 475 yksilöä eli 79 %. Hallien kevätmetsästys voi Suomenlahdella olla keskimäärin suurempi ongelma saaristolinnustolle kuin Helsingissä.

Kaupungin toimivalta merellä loppuu kunnanrajaan, jonka ulkopuolella työntekijät (esimerkiksi vesistötutkijat) voivat tehdä havaintoja, mutta eivät valvoa metsästystä tai kalastusta.

Kaupunkiympäristölautakunnan näkemyksen mukaan syksyistä merilinnustusta vahingollisempaa voi olla koirashaahkan kesämetsästys 1–15.6., jos sen harjoittamisessa ei tarkoin noudateta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 263/2025 mukaista haahkanaaraiden ja -poikueiden sekä ruokkilintujen asuttamien saarten kieltoa.

Lautakunta kehottaa ympäristöpalveluja yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaan kuuluvien liikuntapalvelujen kanssa kiinnittämään huomiota ulkomerellä liikkumisen yhteydessä myös syksyn ja kevään aikana tapahtuvaan hylkeenmetsästykseen ja merilinnustukseen. Tämä tarkoittaa havainnointia muun työn ohessa, ei varsinaista metsästyksenvalvontaa, joka olisikin mahdotonta toimialueen ulkopuolella, eikä systemaattista tutkimusta, joka olisi paremminkin riistahallinnon, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen tai muun tutkimuslaitoksen tehtäviin sisältyvä asia.

Lisäksi lautakunta toteaa käsityksenään, että valtion ympäristö- ja metsästyshallinnossa tulisi tarkastella mahdollisuutta uhanalaisten vesilintulajien, etenkin allin, ympärivuotiseen rauhoittamiseen metsästykseltä niin pitkäksi aikaa kuin kantojen epäsuotuisa suojelun taso sitä vaatisi.

Helsingin kaupungin metsästyspolitiikka

Kaupunki on itse järjestänyt joidenkin riistalajien metsästystä ja vieraseläinlajien poistoa lintuvesien ja saariston luonnonsuojelualueillaan sekä tarvittaessa muillakin alueilla. Östersundomissa metsästetään yksityisillä ja kaupungin mailla metsästysseuran organisoimana. Kaupunki ei ole tiettävästi lähivuosina vähentämässä itse järjestämäänsä metsästystä. Kysymys metsäkauriin aiheuttamien liikenne- ja muiden vahinkojen torjunnasta huolellisesti suunnitellun metsästyksen avulla on tullut kaupunkiympäristön toimialalle pohdittavaksi. Päätöksiä suuntaan tai toiseen voidaan tehdä vasta selvitysten jälkeen.

Helsingin uloimmat luodot, kuten aloitteessa erikseen mainittu Halliluoto (Gråsälsbådan) ja Uppoluoto (Sankbådan) sijaitsevat kunnanrajan ja aluevesirajan välisellä valtiolle kuuluvalla yleisellä vesialueella. Siellä on voimassa Suomessa asuvien yleinen metsästysoikeus metsästyslain 2 luvun 7 § mukaisesti. Metsästyksen luvitus, valvonta tai kieltäminen tällä alueella ei kuulu Helsingin kaupungin toimivaltaan.

Metsästyksen ja vieraslajien pyydystämisen reunaehtoja kaupungissa ovat yleinen järjestys ja turvallisuus sekä haitattomuus (muulle) virkistyskäytölle. Harrastusmielessä harjoitetun metsästyksen mahdollisuuksien laajentamista tai kaventamista ei tule pääsääntöisesti tehdä yksittäisten aloitteiden pohjalta, vaan kokonaisvaltaisesti.

Käsiteltävänä olevan aloitteen huoli uhanalaisen allin ruokailurauhasta on kuitenkin lajin globaalin uhanalaisuuden huomioon ottaen aiheellista ottaa tarkasteluun.

Luontevimmin uutta metsästyspolitiikkaa luodaan kaupunkistrategiaan kirjatun tällä valtuustokaudella laadittavan eläinten hyvinvointiohjelman yhteydessä. On huomattava, että esimerkiksi monien saaristo- ja vesilintujen populaatiotason hyvinvointi voidaan ekologisen tarkastelun pohjalta asettaa näitä lajeja saalistavien petoyksilöiden yksilökohtaisen hyvinvoinnin edelle.

Eläinten hyvinvointipolitiikkaa koskevan valmistelun aikana on mahdollista puuttua olemassa olevan metsästyksen selviin epäkohtiin kaupungin toimivallan rajoissa. Muiden toimijoiden päätöksiin voidaan vaikuttaa vain epäsuorasti kaavoituksella ja muulla velvoittavalla suunnittelulla. Uppoluodon-Halliluodon osalta tällainen tilaisuus olisi ollut luonnonsuojelualueohjelmassa 2025-38, josta alue jäi pois maakuntakaavan mahdollistaman Tallinnan tunnelin ilmeisen potentiaalisen pystykuilusijainnin vuoksi. Asema- tai osayleiskaavoitus puolestaan on liian raskas väline pelkästään metsästyskieltojen edistämiseen. Myös ulkoluotojen metsästyksen jokaisenoikeutta muistuttavan luonteen vuoksi asiaan liittyy juridisia ongelmia.

Aloitteen mukaan Helsingissä ei toimisi lähes lainkaan ammattikalastajia. Käsitys ei ole täysin oikea, koska Helsingin kaupungin ammattikalastusluvan on viime vuosina lunastanut 6–9 kalastajaa, pääosin sivutoimisia. Kattavaa arviota hyljevahinkojen merkityksestä ammattikalastukselle ei liene Helsingin alueella ulkomeri mukaan lukien tehty. Metsästyksestä huolimatta hallit ovat nykyisin yleinen näky Helsingin, jopa sen keskustan rannoilla. Rantautuneet kuutit houkuttelevat keväisin ihmisiä liiankin lähelle.

Metsästyksen haitat linnustolle

Hallin eli harmaahylkeen metsästyskausi on vuosittain 16.4.–31.12. eli se kattaa Itämerellä lintujen pesimäkauden alusta lähtien, syysmuuton kertymä- ja levähdysvaiheet sekä vuoden lopun talvehtimisen jäätilanteen salliessa. Itämerennorppa on Suomessa silmälläpidettävä, taantunut ja Suomenlahdella harvinaistunut ja kokonaan rauhoitettu. Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt hallille vuosittaisen saaliskiintiön, jota ei Suomenlahdella ole toistaiseksi minään metsästyskautena käytetty loppuun.

Harmaahylkeitä ammutaan Helsingissä melko vähän, kolmena viime metsästysvuonna yhteensä 28 yksilöä. Koko Suomenlahdella pyydettiin 16.4.2020–31.12.2024 ynnä 16.4.–31.7.2025 yhteensä 680 hallia eli keskimäärin 136 yksilöä metsästysvuotta kohden. Lintujen pesimäaikana 16.4.-31.7. ammuttujen osuus koko saaliista oli 551 yksilöä eli 81 %. Luvuista voi tehdä alustavan päätelmän, jonka mukaan hallien kevätmetsästys voi Suomenlahdella olla keskimäärin suurempi ongelma saaristolinnustolle kuin Helsingissä. Hallin kantaan nähden metsästys näyttää olevan kestävällä tasolla.

Aloitteessa mainittuja hallien metsästyksen haittoja linnustolle ja muita aloitteen perusteluja voi tarkastella osissa seuraavasti: 1) pesimäaikaisen metsästyksen aiheuttamat haitat ja 2) syysmuuton ja talvehtimisen aikaisen metsästyksen aiheuttamat haitat

1) pesimäaikaisen metsästyksen aiheuttamat haitat

Metsästyslaki mahdollistaa koirashaahkan eli kalkkaan metsästyksen valtion yleisellä vesialueella 1.-15.6. Tämä ei vaikuta merkittävästi haahkan itsensä pesimämenestykseen, koska naaraat ovat tuolloin jo saaneet – ilman koiraiden apua – poikasensa vesille tai ainakin hautoneet pitkään. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 263/2025 kieltää kesämetsästyksen niillä saarilla ja luodoilla, joilla on myös naarashaahkoja ja niiden poikasia tai ruokkilintujen (Helsingissä riskilän) yhdyskuntia. Tämä määritelmä sulkee pois metsästyksen Halliluodon-Uppoluodon alueella ja valtaosalla muitakin saaria ja luotoja. Tämä sääntö kieltää myös kesämetsästyksen Matalakarilla, jossa se on vanhojen säädösten mukaan voinut olla mahdollista.

Pesimäaikainen metsästys on varmuudella vahingollista, jos sitä harjoitetaan hyvällä lintuluodolla eli sellaisella, jossa on runsaasti pesiviä lajeja ja pareja. Haahkan vähetessä ulkosaaristossa MMM:n asetuksen sanamuoto saattaa johtaa tilanteeseen, jossa metsästys on metsästyslainsäädännön kirjaimen mukaan sallittua mutta luonnonsuojelulain yleisen rauhoitettujen eläinten lisääntymisaikaisen tahallisen häiritsemiskiellon (LsL 70 § 1 mom 3 kohdan) vastaista haitan kohdistuessa muihin vesi- ja rantalintulajeihin kuin vähenevään haahkaan ja alueella harvinaisiin ruokkilintuihin.

2) syysmuuton ja talvehtimisen aikaisen metsästyksen aiheuttamat haitat

Aloitteen mukaan harmaahylkeiden metsästys pesimäkauden jälkeen vuoden loppuun ja allin metsästys 1.9. alkaen vuoden loppuun häiritsee alleja ja muita muuttavia ja talvehtivia vesilintuja. Siinä pyydetään Halliluodon-Uppoluodon alueelle täydellistä metsästyskieltoa. Sama asia esitetään yksityiskohtaisemmin Tringa ry:n mielipiteessä 4.11.2024, joka koskee Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa. Kuten edellä on kerrottu, tämä alue jäi pois suojelusta kaavallisista syistä.

Aloitteen mukaan laukaukset häiritsevät ja keskeyttävät lintujen ruokailua. Helsingin edustalta on kuitenkin rajattu kansainvälisesti arvokkaina lintualueina (IBA) ja Suomen tärkeinä lintualueina (FINIBA) noin 78 neliökilometriä ulkomereksi tulkittavaa vesialuetta. Siitä on rajattu noin 33 neliökilometriä (42 %) todennäköisesti alleille, haahkoille ja muille merieläimille arvokkainta osaa luonnonsuojeluohjelmaan vuosille 2025–38. Ulkomeren kohtuullinen metsästyspaine suhteessa mahdollisiin väistöalueisiin mahdollistanee siirtymät toiselle alueelle hylkeenpyynti- tai merilinnustushäiriön tieltä. Varsinkaan jälkimmäisen intensiteetistä ei kuitenkaan ole riittävää käsitystä: vuonna 2016 koko Suomenlahdelta tilastoitiin saaliiksi 14 000 allia, jonka jälkeen määrä vuosittain suunnilleen puolittui ja oli vuonna 2021 enää 441. Tämä luku perustui metsästäjien saalisilmoitukseen ja on aivan ilmeisesti liian pieni. Vuoden 2016 suuri luku puolestaan perustuu otantatutkimukseen ja siihen on voinut sattumalta vaikuttaa yksittäiset suuret metsästäjäkohtaiset saaliit.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan merellisten liikuntapalvelujen kanssa.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 5.2.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Metsästyskielto Helsingin uloimmille luodoille uhanalaisten vesilintujen ja hylkeiden
suojelemiseksi

Helsingin ulkoluodoilla tapahtuva merilintujen sekä hylkeiden metsästys uhkaa monien uhanalaisten lintulajien, kuten allien elinoloja. Hylkeiden pyynnille ei Helsingin vesillä ole pitäviä asiaperusteita.

Allin talvikanta Itämerellä on kutistunut jopa 75 % 1990-luvun alun jälkeen ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on luokitellut lajin globaalisti uhanalaiseksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi ja lajin pesimäkanta on pieni.

Helsingin ulkoluodoilla metsästetään aktiivisesti harmaahylkeitä, eli halleja huhtikuusta vuoden loppuun Suomenlahden metsästyskiintiön puitteissa. Allia metsästetään syyskuun alusta vuoden loppuun. Tämä toiminta häiritsee alueella levähtäviä arktisia alleja ja muita läpimuuttavia, levähtäviä ja ruokailevia merilintuja läpi muuttokausien ja pesimäajan. Kesällä Halliluodon-Uppoluodon matalikko on myös meillä erittäin uhanalaiseksi luokitellun haahkan poikueiden tärkeimpiä ruokailualueita Helsingin saaristossa. Laukaukset häiritsevät ja keskeyttävät lintujen ruokailua ja lähettävät parvia lentoon. Alueelle tarvitaan täydellinen metsästyskielto.

Hylkeiden metsästystä Helsingin alueella ei ole mahdollista perustella hallien vaikutuksella ammattikalastukseen, sillä kaupungin vesillä ei toimi lähes laisinkaan ammattikalastajia. Sen sijaan kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita hylkeistä ja haluaisivat nähdä niitä enemmän. Kun nuoria harmaahylkeitä on taannoin ilmaantunut Vanhankaupunginkoskelle, on se aiheuttanut yleisöryntäyksen alueelle hylkeitä ihailemaan.

Helsingin ulkomerellä sijaitsevaa, allien ruokailun kannalta eritysen tärkeää Uppoluotoa ei Helsingin uudessa luonnonsuojeluohjelmassa voitu osoittaa luonnonsuojelualueeksi Tallinnan tunnelin linjauksen johdosta. Tämän vuoksi allin suojelu Uppoluodon matalikolla on turvattava muilla keinoilla, kuten metsästyskiellolla.

Suomen lainsäädäntö sallii nykyisellään monien uhanalaisten lajien metsästämisen, mikä on kestämätöntä keskellä globaalisti etenevää luontokatoa ja ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Helsinki voi kuitenkin omilla toimillaan ja päätöksillään edistää kansallista lainsäädäntöä kunnianhimoisempaa luonnonsuojelua.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki kieltää metsästyksen uloimmilla ulkoluodoillaan uhanalaisten vesilintujen ja hylkeiden suojelemiseksi."

Lausuntopyyntö

Valtuutettu Amanda Pasanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 5.2.2025 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki kieltäisi harmaahylkeen ja uhanalaisten vesilintulajien, etenkin allin, metsästyksen merialueensa uloimmilla luodoilla. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 28.5.2025 mennessä.

Kaupunginkanslia on myöntänyt lausunnon antamiselle lisäaikaa 30.9.2025 saakka.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.