Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös Silja Borgarsdottir Sandelinin valtuustoaloitteesta koskien liikunnan painotetun opetuksen käynnistämistä kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo Silja Borgarsdottir Sandelinin ja 6 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteen koskien liikunnan painotetun opetuksen käynnistämistä kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa loppuun käsitellyksi.

Oppilaaksiotto painotettuun opetukseen

Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Perusopetuslain 28 §:n perusteella kouluun voidaan ottaa oppilaita myös toissijaisten oppilaaksiottokriteerien eli esimerkiksi painotetun opetuksen valintakokeen perusteella. Valintakokeella selvitetään oppilaan valmiuksia opiskella hakemassaan painotuksessa. Valintakokeiden perusteella valitaan painotettuun opetukseen parhaiten valintakokeessa menestyneet oppilaat.

Kaupunkistrategia 2026–2029

Kaupunkistrategia Kaupunki josta voimme olla ylpeitä vuosille 2025–2029 nostaa esiin keskeiseksi painopisteeksi lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Seuraavalla strategiakaudella Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Painotetun opetuksen osalta laajennetaan tarjontaa erityisesti niissä osissa kaupunkia, joissa sitä on vähemmän ja varmistetaan, että tietoisuus painotetun opetuksen mahdollisuuksista saavuttaa jokaisen perheen.

Painotetun opetuksen verkko Helsingissä

Helsingissä painotettua opetusta tarjotaan sekä kaupungin omissa kouluissa että yksityisissä sopimuskouluissa. Helsingin kaupungin 82 suomenkielisestä peruskoulusta painotettua opetusta annetaan 28 koulussa ja 14 ruotsinkielisestä peruskoulusta painotettua opetusta annetaan musiikissa Kottby grundskolanissa. Oman oppilaaksiottoalueen omaavista 11 yksityisestä sopimuskoulusta ja kahdesta yliopiston koulusta painotettua opetusta tarjotaan yhdeksässä peruskoulussa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ei ole asettanut raja-arvoja painotetun opetuksen verkon koolle.

Kaupungin suomenkielisistä kouluista seitsemässä tarjotaan liikunnan ja neljässä koulussa urheilun painotettua opetusta. Liikunnan painotettua opetusta järjestetään yhdessä yksityisessä sopimuskoulussa ja urheilun painotettua opetusta kahdessa. Ruotsinkielisissä peruskouluissa ei järjestetä liikunnan eikä urheilun painotettua opetusta.

Liikunnan ja urheilun painotukset sekä valinnaisuus

Liikunnan painotuksessa harjoitellaan erilaisia lajeja ja monipuolisesti perusliikuntamuotoja. Oppilailla on mahdollisuus osallistua Urhean koordinoimiin urheiluharjoituksiin ennen koulupäivää ja koulupäivän jälkeen pari kertaa viikossa. Urheilun painotuksen tavoitteena on tukea nuorta kilpaurheilijaa opiskelun ja urheilun yhdistämisessä sekä urheilijana kasvamisessa. Oppilaat osallistuvat Urhean koordinoimiin laji- ja fysiikkatreeneihin. Opetus suunnitellaan siten, että oppilailla on mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivisin urheiluvalmennukseen. Painotuksissa opiskelevilla oppilailla kouluviikko voi olla 1–2 tuntia pidempi kuin yleisopetuksessa opiskelevilla oppilailla. Molempiin painotuksiin haetaan valintakokeella, jolla mitataan sisäliikuntatesteissä liikkumistaitoja, nopeutta, kestävyyttä, voimaa, tasapainotaitoja, rytmiä, liikkuvuutta ja välineenkäsittelytaitoja. Urheilun painotuksessa valintakokeen lisäksi oppilas osallistuu valitsemansa urheilulajin lajiosan testiin.

Suurimmassa osassa ruotsinkielisistä kouluista tarjotaan liikuntaa valinnaisena aineena, sekä vuosiluokilla 3–6, että vuosiluokilla 7–9. Valinnaisuus tarjoaa kaikille oppilaille mahdollisuuden lisätä liikuntaa kouluarjessa.

Liikuntalähikoulut ja Urhean yläkoulutoiminta Helsingin kaupungissa

Urhea on pääkaupunkiseudun valtakunnallinen urheiluakatemia. Urhean Yläkoulutoimintaan kuuluu koulujen liikunnan valinnaisaineeseen tarjottava Kasva urheilijaksi –konsepti materiaaleineen, nuorille järjestettävät Urhea-treenit koulupäivän yhteydessä tiistaiaamuisin ja keskiviikkoiltapäivisin, asiantuntijatuki kouluille sekä koulutus- ja verkostotilaisuuksia. Helsingin kaupungin liikunnan ja urheilun painotusta tarjoavat koulut kuuluvat Urhea-yläkoulutoiminnan verkostoon.

Yläkoulutoimintaan voi osallistua myös kouluja, joissa ei ole erillistä liikunnan tai urheilun painotusta. Näitä kouluja kutsutaan liikuntalähikouluiksi. Liikuntalähikoulumallilla tavoitetaan laajempi joukko urheilusta kiinnostuneita lapsia ja nuoria kuin painotetussa opetuksessa. Helsingin kaupungin neljästä ruotsinkielisestä yhtenäisestä peruskoulusta Botby grundskola on mukana Urhean liikuntalähikoulumallissa. Kaupungin suomenkielisistä kouluista mukana toiminnassa on kolme ja yksityisistä sopimuskouluista seitsemän.

Perusopetuslain 2 §:n mukaisiin esi- ja perusopetuksen tavoitteisiin lisätään liikunnallinen elämäntapa. Uusi laki astuu voimaan 1.8.2026. Kaikkien oppilaiden liikunnallista elämäntapaa tulee tukea ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen välitunneilla, siirtymissä kuin oppitunneilla. Liikuntalähikoulumalli voisi tarjota edellytyksiä kaikkien oppijoiden liikkumisen lisäämiseksi ja harrastustoimintaan hakeutumisessa. Toimialalla tavoitteena on luoda kestävä ja toimiva yhteistyö, joka tukee kaikkien oppijoiden liikunnallista kehitystä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Selvitys laajentamisen edellytyksistä

Toimialalla on selvitetty ruotsinkielisten yhtenäisten peruskoulujen liittymistä liikuntalähikouluverkostoon. Liikuntalähikoulumallin tarjoamista kouluissa pidetään hyvänä toimintamuotona. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala arvioi, yhdessä yhtenäisten peruskoulujen rehtoreiden kanssa, että nykyiset tilaresurssit ja niiden aiheuttamat haasteet lukujärjestyksien laatimiseen eivät mahdollista koulujen liittymisen osaksi liikuntalähikouluverkostoa siinä laajuudessa kuin mitä liikuntalähikouluilta edellytetään. Toiminnan toteuttamismahdollisuuksia selvitetään, jotta valmius toiminnan käynnistämiseen on olemassa, kun tilaresurssit sen mahdollistavat. Laajentaminen vaatii huolellisia valmisteluja kuten henkilöstön kuulemista, ja sitouttamista toiminnan laajentamiseen ja toteuttamiseen. Samalla selvitetään, tuoko liikunnan ja urheilun painotettu opetus niin huomattavia etuja laajempaan ja tasa-arvoisempaan lähiliikuntakoulumalliin verrattuna, että painotettua opetusta olisi perusteltua laajentaa.

Ruotsinkielinen lukiokoulutus

Lisäksi selvitetään mahdollisuudet lisätä ruotsinkielisen lukion Brändö gymnasietin urheilulinjan paikkamäärää. Kaupungin tulee tukea Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheaa tasavertaisen tuen varmistamiseksi kunnianhimoisille suomen- ja ruotsinkielisille nuorille, jotka tavoittelevat kaksoisuraa.

Brändö gymnasium on Etelä-Suomen ainoa ruotsinkielinen lukio, jolla on valtakunnallinen erityistehtävä urheilulukiona. Urheilulinja tarjoaa joustavat opiskelu- ja harjoittelujärjestelyt kansalliselle ja kansainväliselle huipulle tähtääville urheilijoille monissa eri lajeissa. Urheilulukiossa opiskelija voi yhdistää lukio-opinnot määrätietoiseen panostukseen omaan urheilulajiinsa ja liikuntaharjoitteluun. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 16 pakollista opintojaksoa voidaan korvata liikuntaoppijaksoilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 tekemän päätöksen mukaan Brändö gymnasium saa rahoitustukea enintään 40 urheilulinjalla opiskelevasta opiskelijasta. Lukio ottaa vuosittain 20 uutta opiskelijaa urheilun erikoistumislinjalle, jolla opiskelee yhteensä lähes 80 opiskelijaa. Lisäksi Brändö gymnasietin yleislinjalla on kymmenkunta opiskelijaa, jotka eivät saaneet paikkaa urheilun erikoistumislinjalta, mutta voivat siitä huolimatta hyödyntää urheilulinjan yhteistyökumppaneita ja harjoittelumahdollisuuksia.

Brändö gymnasiumilla on tiivis ja aktiivinen yhteistyö Mäkelänrinteen lukion kanssa, minkä ansiosta Brändö pysty tarjoamaan liikuntaharjoitusten lisäksi muun muassa ravinto-opin, fysioterapian ja henkisen harjoittelun erikoisasiantuntemista. Brändö gymnasium on ainoa ruotsinkielinen lukio, joka osallistuu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (Urhean) toimintaan. Brändö gymnasietin ja Urhean välinen sopimus päivitettiin kuluvana vuonna.

Pääkaupunkiseudulla urheilupainotteisen opetuksen aloituspaikkojen määrä kasvaa syksystä 2026 alkaen, jolloin Espoossa sijaitseva ruotsinkielinen lukio Mattlidens gymnasium tarjoaa 25 uudelle opiskelijalle paikan urheilulinjaltaan. Espoon urheilulinjalle ei ole myönnetty valtakunnallisen erikoistumislukion asemaa.

Yhteenveto

Johtopäätös on että, tällä hetkellä Helsingin kaupungilla ei ole mahdollisuutta laajentaa painotetun opetuksen verkkoa ruotsinkielisissä kouluissa. Kaupunki tekee selvitystyötä laajentamisen edellytyksistä. Helsingin kaupungin 82 suomenkielisestä koulusta seitsemässä tarjotaan liikunnan ja neljässä koulussa urheilun painotettua opetusta. 14 ruotsinkielisestä peruskoulusta painotettua opetusta tarjotaan vain musiikista Kottby grundskolanissa. Painotetun opetuksen rinnalla liikuntalähikoulumalli on yksi toimintamuoto, jolla voidaan vahvistaa oppijoiden liikkumisen edellytyksiä. Liikunnan lisäämistä sekä liikuntalähikoulumallin toteutusmahdollisuuksia selvitetään Helsingin kaupungilla lähivuosina. Laajentaminen vaatii huolellisia valmisteluja kuten henkilöstön kuulemista, ja sitouttamista toiminnan laajentamiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää mahdollisuuksia lisätä ruotsinkielisen lukion Brändö gymnasietin urheilulinjan paikkamäärää.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja
suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Aloite on jätetty 5.2.2025, joten siihen on vastattava 5.10.2025 mennessä.