Hankerahoitus, Vanhemmuuden vahvistajat -hanke, ESR+ -hankehaku, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen Euroopan unionin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Euroopan sosiaalirahasto plus toimintalinjasta Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi hankkeella ”Vanhemmuuden vahvistajat”.

Samalla strategiajohtaja päätti hyväksyä, että hankkeen vastuutahona toimii Helsingin kaupungin sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys -palvelu. Strategiajohtaja päätti valtuuttaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa sekä allekirjoittamaan tarvittavat hankesopimukset ja muut hankeasiakirjat.

Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on 616 140 euroa. Helsingin kaupungin omarahoitettava osuus on 154 035 euroa (25 %). Sosiaali- terveys- ja pelastustoimiala kattaa kaupungin omarahoitusosuuden sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan, perhe- ja sosiaalipalvelujen lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys -palvelun (67 %) ja vammaispalvelujen (33 %) budjetista.

Hankkeen on arvioitu alkavan 1.1.2026 ja päättyvän 31.12.2027.

Hanke tukee kaupunkistrategian 2021–2025 ”Kasvun paikka” tavoitteita. Kaupunkistrategiassa tunnistetaan ja ennakoidaan laaja-alaisesti eriarvoistuminen globaalina megatrendinä ja Helsingin kaupungin keskeinen rooli eriarvoistumiskehityksen ratkaisijana. Yksi segregaation ehkäisemisen ohjelmaryhmän loppustrategiakauden toimeenpanon neljästä kärjestä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä näyttäytyy keskimäärin valtaväestöä enemmän riskitekijöitä syrjäytymiskehitykselle. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat olla korkeassa syrjäytymisriskissä ja heidän palvelutarpeensa palautuvat osaltaan segregaatioon liittyviin ilmiöihin ja kehityskulkuihin.

Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi -toimintalinjan rahoitus kohdentuu Helsingin kaupunkistrategian suuntaisesti. Yhdenvertaiseen osallisuuteen - rahoituksen tavoitteena on vahvistaa vanhemmuuden ja vanhemmuustaitojen systemaattista kehittämistä osana hyvinvointialueiden toimintaa ja monialaisia tuen ja palvelujen kokonaisuuksia.

Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten tarpeista lähteviä, helposti saavutettavia tukitoimia ja palveluita, joita tuotetaan paikallisesti lapsia ja nuoria kuunnellen.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsingissä tuetaan perheitä monialaisesti ja panostetaan varhaiseen ja laaja-alaiseen tukeen. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasautumista ja lastensuojelun tarvetta. Vanhemmuuden vahvistajat -hankkeen keskeiset tavoitteet liittyvät varhaisen palvelujen systemaattiseen vahvistamiseen erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien perheiden kohdalla. Näin vahvistetaan näiden perheiden hyvinvointia ja osallisuutta kohdentamalla palveluja lisäämällä saatavuutta.

Hanke toteutetaan ryhmähankkeena HelsinkiMissio ry:n kanssa, jolloin Helsinki on hankkeen päätoteuttaja ja HelsinkiMissio osatoteuttajana hankkeen toimenpiteessä, joka liittyy palautetietoisen työotteen kehittämiseen. Hankkeen koordinaatiovastuu on Helsingin kaupungilla ja hankkeilla on erilliset rahoitukset. Hankkeen aiesopimuskumppaneita ovat Pelastakaa lapset ry ja LoistoSetlementti ry. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa pilotoinnin ja tuotosten jakamisen osalta vahvistaen näin kansallista levittämistä.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet

Hankkeen päätavoitteena on, että maahanmuuttajataustaiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat perheet saavat perustason palveluissa oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tukea. Tavoitteena on, että helposti palveluiden ulkopuolelle jäävät perheet tunnistetaan universaaleissa palveluissa ja että heidät osataan ohjata oikean heille sopivan tuen piiriin. Strategisena pitkän tähtäimen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä onnistutaan siirtämään yhä enenevissä määrin varhaisemman tuen palveluihin.

Tavoitteena on varmistaa, että vanhemmuuden tukea on systemaattisesti saatavilla kaikissa palveluissa ja että tuki on saavutettavaa ja räätälöitävissä myös haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajataustaisille lapsiperheille sekä muille haavoittuvassa asemassa oleville perheille, jotka jäävät helposti vaille heille kuuluvaa tukea. Vanhemmuuden tukea pitää kehittää eri asiakasryhmien tarpeita paremmin vastaavaksi ja lapsen kasvun eri ikävaiheisiin.

Hanke sisältää sekä rakenteellista palvelujärjestelmän kehittämistä että käytännön toimenpiteitä asiakastyön mallintamiseen, joista muodostuu hankkeen kaksi toimenpidekokonaisuutta. Hankkeen eri toimenpiteet tukevat iteratiivisesti toisiaan ja vaikutukset näkyvät sekä palvelurakennetasolla että suorana asiakashyötynä.

Ensimmäisessä toimenpidekokonaisuudessa parannetaan varhaisen tuen palvelujen saavutettavuutta ja kohdennetaan tukea haavoittavassa asemassa oleville lapsiperheille. Ensimmäisenä toimenpiteenä parannetaan palvelurakennetasolla maahanmuuttajataustaisten perheiden ohjautumista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin yhteisövaikuttavuuden työkaluin. Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla systeemistä kehittämistä ja yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä yli toimialarajojen. Viitekehystä voi soveltaa ratkaisemaan systeemisiä haasteita, joihin tarvitaan laaja joukko toimijoita. Maahanmuuttajataustaisten perheiden epäluottamusta viranomaisiin ja palvelujärjestelmään ei ratkaista pelkästään kasvokkaisessa asiointitilanteessa, vaan ratkaisuja palvelujen saavutettavuusongelmiin pitää löytyä myös palvelurakenteessa tehtävässä yhteistyössä.

Toisena toimenpiteenä kehitetään ryhmämuotoista psykoedukaatiota ja vertaisryhmätoimintaa. Ryhmämuotoisten palvelujen avulla pystytään tukemaan suurta asiakasmäärä samanaikaisesti ja näin kohdentaa yksilötyöskentelyä sitä tarvitseville. Tiedon ja tuen saanti sekä vertaistuki voivat rohkaista vanhempia kantamaan aktiivisemmin vastuuta lapseen liittyvissä asioissa sekä myös laajemmin yhteiskunnassa. Lisäksi tieto vähentää disinformaatiota sekä poistaa palveluihin liittyvää stigmaa. Psykoedukaatio itsessään on interventio, joka on monelle asiakkaalle oikea-aikaisesti tarjottuna riittävä tuki.

Toisessa toimenpidekokonaisuudessa kehitetään vanhemmuuden tukea mallintamalla näyttöön perustuvia tai tehdyn kehittämistyön pohjalta nostettuja menetelmiä systemaattiseen käyttöön.

Ensimmäisenä toimenpiteenä kootaan palautetietoisen työotteen käsikirja yhteistyökumppaneiden kanssa. Käsikirjassa mallinnetaan palautetietoisen työotteen soveltaminen suomalaisessa palvelujärjestelmässä lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä.

Toisena toimenpiteenä kehitetään erotilanteisiin ja eron jälkeiseen tukeen toimintamalleja haavoittuvassa asemassa oleville asiakasperheille.

Tavoitteena on vahvistaa eron jälkeistä vanhemmuutta ja vanhempien säilymistä lasten elämässä. Hankkeessa toteutetaan sovittelevan työotteen koulutuskokonaisuus. Lisäksi mallinnetaan eroauttamisen malli haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukeen ja kehitetään vaativiin erotilanteisiin perhekohtaista interventioita hyödyntäen Lapsen hyvä tilanne – neuvonpito-toimintamallia.

Kolmantena toimenpiteenä vahvistetaan erityislasten vanhemmuuden tuen kehittämistä. Kehitetään vanhemmuuden tukea vammaispalvelun asiakasperheille sekä perheille vammaispalvelujen rajapinnassa. Vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten perheiden palveluun ohjautumista ja palvelujen käyttöä.