Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös Johanna Nuortevan valtuustoaloitteesta koskien tilasuunnitteluohjeen päivittämistä uuden lain vaatimusten sekä työntekijöiltä saadun palautteen perusteella

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo Johanna Nuortevan ja 15 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteen tilasuunnitteluohjeen päivittämisestä loppuun käsitellyksi.

Nykyinen toimintamalli vastaa aloitteeseen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suunnitteluohje on laadittu toimialatasoisena yhteistyönä ja sen laadintaan on osallistunut noin 200 opettajaa ja asiantuntijaa usean vuoden ajan. Suunnitteluohjeen lähtötietoina ovat muun muassa varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat, toiminnan tarpeet, henkilöstöltä ja oppijoilta saatu ja kerätty palaute, opetushallituksen ohjeet sekä aiheesta julkaissut RT-kortit.

Kasvatuksen ja koulutuksen tilasuunnitteluohjeeseen on määritelty tilojen yleisiä ominaisuuksia, tilakohtaisia tarkennuksia ja toimivia siirtymiä edistäviä ratkaisuja. Ohjeen mukaan oppimisen tilaryhmä koostuu eri tavoin rajatuista oppimistiloista, avotiloja ei ohjeessa ohjata suunnittelemaan. Tarkoitus on, että jokaiselta toiminta-alueelta löytyviä pienryhmätiloja käytetään eriyttämiseen, erityisopettajan opetuksessa ja tukiopetuksen toteuttamisessa, mikä edistää oppimisen tuen toteuttamista. Sekä opetustilojen että pienryhmätilojen riittävyyttä arvioidaan suunnittelun aikana tähän tarkoitukseen laadittavalla kotipaikkakaaviolla, jonka toteutumista seurataan koko suunnitteluprosessin ajan.

Yleisten tilasuunnittelutavoitteiden lisäksi erityisen tuen oppijoiden tilojen suunnittelusta on ohjeessa oma lukunsa ja sen laatimisessa on ollut mukana pedagogisia asiantuntijoita ja erityisopettajia.

Suunnitteluohje ohjaa kaskon tilojen toiminnallista suunnittelua sisä- ja ulkotiloissa ja se päivitetään jatkossakin säännöllisesti tiiviissä yhteistyössä opettajien ja oppijoiden kanssa esiin tulevien tarpeiden ja kerätyn palautteen perusteella. Myös oppimisen tuen lakimuutoksen tarpeet ja vaikutukset tiloihin käsitellään nykyisen osallistavan toimintamallin mukaisesti. Mahdolliset lisäykset ja muutokset päivitetään aikanaan tilasuunnitteluohjeeseen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suunnitteluohjeen lisäksi oppimistilasuunnittelua ohjaa valtakunnalliset rakennuslait ja -määräykset, Helsingin kaupungin toimitilastrategia (27.5.2020), rakennusten ja tilojen omistajapoliittiset linjaukset (11.12.2023) sekä kaupunkiympäristön toimialan kokoamat ohjeet muun muassa akustiikasta, sähkösuunnittelusta, energiatehokkuudesta ja turvallisuudesta.

Kaupungin suunnitteluohjeissa määritellään rakennetun ympäristön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia. Ohjeistuksen mukaan väreillä, materiaaleilla, akustiikalla, valo-olosuhteilla ja mittakaavalla tulee toteuttaa aistirauhallisia kaikille ja kaikenikäisille sopivia eri aistein hahmotettavia tiloja. Tilasuunnitteluohje ohjaa edistämään toimivaa ääniympäristöä tilasuunnittelun keinoin välttämällä korkeiden tilojen ja kerrosten välisten aukkojen sekä suurten lasipintojen toteuttamista, sillä ne ovat ääniteknisesti haastavia sekä huoneakustiikan että ääneneristävyyden kannalta. Saavutettavuutta edistetään myös mm. sukupuolineutraaleilla wc- ja pukutilajärjestelyillä.

Tilahankkeen laajuuteen palvelutarpeen lisäksi vaikuttavat koulun painotukset ja erityisryhmät, tontin rakennusoikeus, kaavamääräykset pysäköintipaikkoineen sekä valtuuston päätökset muun muassa kustannuksiin ja hiilineutraalisuuteen liittyen. Valtuuston hyväksymässä talousarvion liitteenä olevassa kymmenvuotisessa talonrakentamisohjelmassa on määritelty tilahankkeiden laajuus, aikataulu ja kustannukset.

Pedagoginen suunnitelma on henkilöstön osallistamista ja tilasuunnittelun lähtökohta

Tilahanke etenee talonrakentamisohjelmasta suunnitteluun esiselvityksen ja tarvekuvauksen kautta pedagogiseen suunnitelmaan, jossa kuvataan yksikön pedagogisen toiminnan lähtökohtia. Pedagoginen suunnitelma toimii tilaohjelman, tilavaatimuskorttien ja tarvekuvauksen lisäksi tilasuunnittelun lähtötietona. Suunnitelman laadinnasta vastaa päiväkodin johtaja tai rehtori, joka saa tarvittaessa tukea omalta esihenkilöltään, oppimisympäristöjen pedagogisilta asiantuntijoilta, sekä perusopetuksen kehittäjäopettajilta. Päiväkodin johtaja ja rehtori vastaavat myös oman yksikkönsä henkilöstön osallistamisesta ja määrittelevät tarkemmin, ketkä henkilöstöstä osallistuvat pedagogisen suunnitelman laadintaan. Päiväkodin johtaja ja/tai rehtori ja aluepäällikkö osallistuvat tarvekuvauksen, tilaohjelman ja väistötilaohjelman laadintaan. Näin varmistetaan, että tilasuunnittelu etenee pedagogisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta.

Osallistaminen tilasuunnitteluun

Tilasuunnittelua edistetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Rehtori tai päiväkodin johtaja päättää ketkä yksiköstä osallistuvat suunnitteluun ja missä asiassa. Suositeltavaa on, että yksiköllä on tilasuunnittelutiimi, joka osallistuu käyttäjäkokouksiin ja yhdessä rehtorin ja/tai päiväkotijohtajan kanssa osallistaa henkilöstä laajemmin yksikön johtajan / rehtorin parhaaksi katsomallaan tavalla. Oppijat osallistuvat tilasuunnitteluun pihan ja irtokalusteiden osalta. Kaupunkitasoisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että tilahankkeet toteutetaan ohjeen mukaan ja osallistaminen tapahtuu suunnitteluohjeen puitteissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjestää 8–18 kuukautta tilojen valmistumisen jälkeen palautekeskustelun tilasuunnitteluratkaisujen ja pedagogisen suunnitteluprosessin toimivuudesta. Päiväkodin johtaja ja/ tai rehtori, heidän nimeämänsä edustus, oppijoita, aluepäällikkö, kehittämispalveluiden ja oppimistilojen suunnittelupalveluiden asiantuntijat osallistuvat tilaisuuteen, jossa kerätään myös kehitysideoita ja näkemyksiä suunnitteluohjeiden parantamiseksi. Tilasuunnitteluohjetta päivitetään opettajilta ja oppijoilta saatua palautetta hyödyntäen noin kahden vuoden välein. Myös laki- ja toimintamuutokset, kansalliset ja kansainväliset tutkimustulokset sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämistarpeet vaikuttavat suunnitteluohjeen sisältöön ja päivitystarpeeseen.

Perusopetuslain muutoksen vaikutukset tilojen käyttöön

Perusopetuslain oppimisen tuen muutokset astuivat voimaan 1.8.2025. Oppimisen ja opetuksen järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Tuki annetaan oppilaalle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti omassa opetusryhmässä. Tuen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi edellyttää opettajien välistä yhteistyötä. Opetusta ja tukea voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena tai pienemmän ryhmän kanssa toisessa tilassa. Nykyisen suunnitteluohjeen mukaan toteutetut tilat tukevat yhteistyön tekemistä.

Oppilaskohtaisen tuen antamiseen on tullut uusi toteutustapa. Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilas voi saada erityisopettajan antamaa opetusta yhden tai useamman oppiaineen opetusta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä. Pienryhmässä opiskelu on säännöllistä koko lukukauden tai lukuvuoden mittaista. Rehtorin tulee tilojen käyttösuunnitellussa huomioida myös tarve ja mahdollisuus pienryhmäopiskeluun. Tilasuunnitteluohje määrittelee, että jokaiselta toiminta-alueelta tulee löytyä ainakin yksi pienryhmätila. Yksilöllisiä tarpeita tuetaan myös irtokalusteratkaisuilla, jotka suunnitellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Huomioitavaa on, että lukuvuosi 2025–26 on vielä lainkäyttöönotossa siirtymäaikaa. Tänä aikana arvioidaan kaikkien tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden tuen tarve vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Näin ollen vasta ensi lukuvuoden aikana uusi lainsäädäntö alkaa konkretisoitumaan toiminnan tasolla, ja se millaisia uudenlaisia tarpeita se tuottaa tiloille ja niiden käytölle. Osana oppimisen tuen opetussuunnitelmaprosessia peruskoulujen oppilaat nostivat työrauhan tärkeimmäksi oppimista tukevaksi asiaksi. Kasvatuksen ja koulutuksen kaluste- ja tilasuunnitteluohjeessa on huomioitu se, että oppisympäristön tulee tukea kaikkien oppijoiden oppimista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kerää oppimisen tuen siirtymäkauden aikana henkilöstöltä kokemustietoa ja palautetta tilojen ja irtokalusteratkaisujen toimivuudesta erityisesti oppimisen tuen näkökulmasta. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella ohjeistusta tarkennetaan tarvittavilta osin seuraavan päivityksen yhteydessä.

Yhteenveto

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kehittää suunnitteluohjeistusta jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa ja päivittää ohjeen noin kahden vuoden välein. Tilasuunnitteluohje on viety kasvatuksen ja koulutuksen toimialan intraan sekä Opehuone-sivustolle, jotta se olisi toimijoiden nähtävillä avoimesti, mikä tukee opettajien ja oppijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä, että suunnitteluohje on yhteistä suunnittelutyötä ja käytännön arkea palveleva ketterä työkalu, jolla henkilöstön asiantuntijuutta voidaan sujuvasti hyödyntää myös jatkossa ohjeen päivittämisessä eikä siksi pidä parhaana toimintatapana siirtää ohjeistuksen arviointia poliittiseen päätöksentekoon. Lisäksi toimiala haluaa varmistaa, että suunnitteluohjeeseen tulevat mahdolliset muutokset perustuvat uuden perusopetuslain voimaantulon siirtymäkautena kerättyyn kokemustietoon ja, että ohjetta myös jatkossa voidaan sujuvasti päivittää toiminnan tarpeiden perusteella.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Aloite on jätetty 26.2.2025, joten siihen on vastattava 26.10.2025 mennessä.