Talousarvioennuste 2025, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talouden ja toiminnan ennuste
Päätösehdotus
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 30.6.2025 tilanteessa.
Esittelijän perustelut
Talous- ja strategiajohtaja Sampo Pajari, suunnittelupäällikkö Maria Helin, strategia- ja rahoituspäällikkö Kaisa Okkeri ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina.
Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2025 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen osalta kesäkuun lopun toteumatietoihin ja HUS-yhtymän osalta tammi-huhtikuun toteumatietoihin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Se sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.
Kaupunginvaltuuston 27.11.2024 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli tulojen osalta 249,1 ja menoissa 3 156,4 miljoonaa euroa. Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on - 2 907,3 miljoonaa euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 51,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen 41,8 miljoonaa euroa.
(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi
Toimiala ennustaa ylittävän tulonsa 21,1 miljoonaa euroa ja alittavan menonsa 24,8 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovan toimintakatteen ennustetaan olevan 45,9 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota parempi. Tuloksen ennustetaan olevan 90,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, joka huomioi myös rahoitustuotot sekä poistot.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalousarviokohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 21,1 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät tuloylitykset aiheutuvat sairaala- kuntoutus- ja hoivapalvelujen maksutulojen budjetin ylittymisestä. Tälle syynä ovat palvelujen käytön volyymin kasvu sekä asiakasmaksujen hintojen korotukset.
Menojen ennustetaan alittavan talousarvion 24,8 miljoonalla eurolla. Menopuolella suurimmat alitusta selittävät tekijät ovat toimialan yhteisissä toimintamenoissa oleva palvelujen ostojen budjetin alittuminen.
Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Vuonna 2025 muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi arvioidaan 23,4 miljoonaa euroa. Muutosohjelman vaikutukset sisältyvät ennusteeseen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Perhe- ja sosiaalipalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,7 miljoonaa euroa. Menoissa ylityspainetta on 34,5 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 31,8 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna. Talouden muutosohjelman kustannusvaikutukset ovat yhteensä 4,3 miljoona euroa.
Suurimmat menojen ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 31,0 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 3,3 miljoonaa euroa, avustuksissa 3,1 miljoonaa euroa sekä vuokrakuluissa 0,4 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan lähinnä henkilöstömenoissa 2,8 miljoonaa euroa sekä aineissa ja tarvikkeissa yhteensä 0,4 miljoonaa euroa.
Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin lähinnä tuet ja avustukset tiliryhmässä ja alittuvan maksutuotoissa. Suurin syy tulojen pienemiseen on kotoutumislain mukaisten korvauksien vähentyminen. Uusi korvausperusteinen malli tuli voimaan 1.1.2025 myös takautuvasti. Perhe- ja sosiaalipalveluilta jäi saamatta tuloja vielä 2023–2024 vuosilta tulokorvausten hitaan hakukäsittelyn vuoksi.
Vammaispalvelujen menoissa ylityspainetta on noin 32,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 29,2 ja avustuksista kotitalouksille 3,2 miljoona euroa. Vammaispalvelujen asuminen ja päivätoiminta kilpailutettiin. Tämä nosti palvelujen kustannuksia 20 % (noin 16,7 miljoonaa euroa / vuosi). Myös avustuksissa kotitalouksille on ylityspainetta 3,2 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 1,6 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstökustannuksissa 0,8 miljoona euroa ja aineissa ja tarvikkeissa 0,5 miljoonaa euroa.
Vammaispalvelujen omaa toimintaa vahvistettiin viime vuonna, kun moniammatillisen tuen yksikkö aloitti toiminnan elokuussa 2024. Yksikön tavoitteena on ehkäistä uusien kriisijaksojen ostoja ja mahdollistaa vaativan tuen asiakkaiden kotiutuminen ostopalveluista. Vammaispalveluissa suunnitellaan vaativan työ- ja päivätoiminnan järjestämistä liikkuvan tuen palveluna, jolloin ei tarvita suuria toimitiloja tai kiinteistöä.
Lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä on menoissa ylityspainetta 1,1 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu asiakaspalvelujen ostoista, pääosin erityis- ja vaativan tason laitoshoidosta. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia.
Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalveluissa ylityspainetta on 2,6 miljoonaa euroa, joka koostuu muiden palvelujen ostoista, pääosin kasvatuksen ja koulutuksen ilmoitetusta ylitysennusteesta henkilöstömitoituksen osalta.
Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa menojen ennustetaan alittavan budjetin 1,9 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa ja asiakaspalvelujen ostoissa.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa menoissa ennustetaan säästöä 0,1 miljoonaa euroa.
Terveys- ja päihdepalvelut
Terveys- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,8 miljoonaa euroa. Menoissa on ylityspainetta 8,2 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 7,4 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvioon verrattuna. Talouden muutosohjelman kustannusvaikutukset ovat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa.
Suurimmat ylityspaineet menoissa on asiakaspalvelujen ostoissa 7,7 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 3,8 miljoonaa euroa. Vastaavasti henkilöstömenoissa sekä aineiden ja tavaroiden hankinnoissa ennustetaan säästöä.
Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin myynti- ja maksutuotoissa yhteensä 5,2 miljoonaa euroa, vastaavasti tuet- ja avustukset tiliryhmässä ennustetaan 4,6 miljoonan euron alitusta.
Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,6 miljoonaa euroa ja menojen ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisesti. Ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa 4,5 miljoonaa euroa, jota kompensoi arvioidut säästöt henkilöstömenoissa.
Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,4 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 6,7 miljoonaa euroa. Valtaosa ylityspaineesta on asiakaspalvelujen ostoissa 6,0 miljoonaa euroa. Asunnottomuushanke selittää 0,6 miljoonalla eurolla ylityspainetta ja näihin ennustetaan 0,5 miljoonan euron valtionavustusta. Asiakaspalvelujen ostojen ylitys johtuu suuresta tuetun asumisen palvelutarpeesta ja osaltaan asumisen tuen sopimusten indeksikorotuksista sekä päihdepalveluissa lisäksi korvaushoidon kustannusnoususta.
Psykiatriassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 0,5 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 2,0 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin henkilöstökustannuksista ja asiakaspalvelujen ostoista. Ylityspaine muodostuu muun muassa HUSilta laskutettavista päivystyskorvauksista sekä palvelujen ostoista.
Suun terveydenhuollossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,4 miljoonaa euroa ja menoissa ennustetaan säästöä 0,3 miljoonaa euroa.
Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten tulojen arvioidaan alittavan budjetin 5,1 miljoonaa euroa tuet- ja avustukset tiliryhmän osalta ja menojen arvioidaan alittavan budjetin 0,2 miljoonaa euroa. Palvelukokonaisuuden yhteisiin toimintatuloihin on budjetoitu elpymishankkeiden (Kestävän kasvun hanke) tulot, jotka toteutuvat palveluissa.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 16,9 miljoonaa euroa, menoissa ennustetaan alitusta 7,4 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 24,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Talouden muutosohjelman kustannusvaikutukset ovat yhteensä 11,3 miljoonaa euroa. Hankkeiden osuus tuloissa ja menoissa on 1,6 miljoonaa euroa.
Tulojen suurin arvioitu ylitys koostuu maksutuotoista 13,1 miljoonaa euroa. Menoissa muiden palvelujen ostot -tiliryhmän ylityspaine on 4,8 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa ja asiakaspalvelujen ostoissa.
Arviointitoiminnassa tulojen arvioidaan ylittävän 7,0 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu pääasiassa maksu- ja vuokratuotoista. Menojen ennustetaan alittuvan 1,6 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu pääosin asiakaspalveluiden ostoista.
Kotihoidossa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 4,2 miljoonaa euroa ja menojen alittuvan 4,6 miljoonaa euroa. Tuloylitys syntyy maksutuotoista. Menojen osalta säästöä muodostuu pääosin henkilöstökuluista 10,1 miljoonaa euroa. Vastaavasti muiden palvelujen ostot ylittävät budjetin 6,4 miljoonaa euroa, josta merkittävin osa muodostuu vuokratyövoimasta.
Seniorikeskuksissa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,8 miljoonaa euroa ja menojen toteutuvan budjetin mukaisena. Tuloissa pääosa ylityksistä koostuu maksutuotoista ja tuet- ja avustukset tiliryhmästä.
Helsingin sairaalassa tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,9 miljoonaa euroa ja menoissa on ylityspainetta 0,6 miljoonaa euroa. Tuloylitys muodostuu maksutuotoista. Menoissa ylityspainetta on pääsiassa asiakaspalveluiden ostoissa.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,7 miljoonaa euroa. Alitus muodostuu pääosin rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan tilinpäätöksessä käyttömenoista taseeseen.
Pelastuslaitos
Pelastuslaitoksen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,1 miljoonaa euroa, menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena ja toimintakatteen ennuste on 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Tulojen ylitys koostuu tilanne- ja johtokeskustehtävien kokoamisesta, josta laskutetaan muilta hyvinvointialueilta sekä onnettomien ehkäisyn ja erheellisten paloilmoitusten maksujen korotuksista. Sisäministeriö on myöntänyt Helsingin kaupungille pelastajakoulutuksen järjestämiseen vuonna 2025 Helsingin pelastuskoulussa 2 miljoonaa euroa ja pelastajakoulutuksen kalusto- ja materiaalihankintoihin 0,5 miljoonaa euroa. Pelastuskoulun kustannusten ennustetaan toteutuvan myönnetyn avustuksen mukaisesti.
Toimialan yhteiset palvelut
Toimialan yhteisten palvelujen tulojen arvioidaan ylittyvän 0,1 miljoonaa euroa, menojen arvioidaan alittavan budjetin 3,0 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin palveluihin budjetoidaan kanslian palvelusopimus.
Toimialan yhteiset toimintamenot
Toimialan yhteisten tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,5 miljoonaa euroa, menojen alittavan budjetin 57,1 miljoonaa euroa ja toimintakatteen ennuste on 55,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Toimialan yhteisiin menoihin on budjetoitu muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut, Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt sekä kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset. Säästöä ennustetaan pääosin muiden palvelujen ostoissa yhteensä 54,8 miljoonaa euroa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan valtion vuoden 2025 rahoituksesta jälkikäteistarkistuksen osuus oli 151,0 miljoonaa euroa. Jälkikäteistarkistus tulee pienenemään tulevien vuosien aikana ja rahoitusmallin vakaus epävarmaa, joten toimialalla on haluttu varautua tulevien vuosien pienevään rahoitukseen. Tästä syystä toimialan yhteisiin toimintamenoihin budjetoitiin tarvetta enemmän määrärahaa, jolla voidaan varmistaa ylijäämäinen tulos ja riittävä varautuminen pienenevään rahoitukseen tuleville vuosille.
HUS-yhtymän ennuste on laadittu tammi-huhtikuun toteutumien pohjalta. HUS-yhtymä ennuste sisältää palvelutuotannon ennusteen lisäksi arvion Helsingin ja muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden talousarviokehyksen tasauksesta. Koska kehyksen lopulliseen tasaukseen Helsingin osalta vaikuttaa myös kaikkien muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden lopullinen palvelutuotannon käyttö, on tässä vaiheessa varovaisuusperiatteella arvioitu HUS-yhtymän toteutuma talousarvion mukaisesti.
Investoinnit
Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden. Investointien ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,2 miljoonaa euroa, joka johtuu pääosin tilahankkeiden siirtymisellä seuraavalle vuodelle ja Laakson yhteissairaalan tietotekniikkahankkeiden siirtymisellä HUSille.
Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025 lisäksi toimintaa on ohjannut valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä pelastustoimelle asetetut tavoitteet sekä Kasvun paikka -strategia vuosille 2021–2025. Uusi kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.8.2025 ja on kaupunginvaltuuston päätettävänä 27.8.2025.
Kaupunkistrategiaa on toteutettu ohjelmaryhmien puitteissa, erityisesti keskittyen segregaation ehkäisyyn. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat olleet muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.
Kaupunkistrategian toteutumisessa on tunnistettu useita onnistumisia, kuten sähköisten ja etäpalvelujen lisääntyminen, pelastustoimen toimintavalmiuden parantuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen uudella Mieppi-palvelupisteellä sekä asunnottomuuden vähentäminen. Myös terveysaseman kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan. Myös lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan. Lisäksi varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa. Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, työnjakoja yhtenäistetty sekä asiakkaan hoitoketjua sujuvoitettu.
Palvelustrategiaa on toimeenpantu pääasiassa toimialatasoisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten muutosohjelmassa, Kestävän kasvun hankkeessa ja omavalvontaohjelmassa. Näiden toteutumista seurataan omilla seurantasuunnitelmillaan.
Strategiseen johtamiseen panostetaan ja valmistellaan kaupunkistrategian ja palvelustrategian sovittamista vahvemmin yhteen tulevalle strategiakaudelle. Uuden palvelustrategian valmistelu on käynnissä. Monituottajamallia on hyödynnetty ja tuotantotapa-analyysejä on käytetty palvelujen kehittämisessä ja tuotantotaparakenteen optimoinnissa. Valvontatyötä on yhdenmukaistettu ja omavalvontaohjelma päivitetty. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietojohtamiseen on laadittu suunnitelma, joka tukee palvelustrategian tavoitteita. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja kumppanuutta Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin välillä on vahvistettu ja kustannusten ennustettavuutta parannetaan edelleen.
Vuoden 2025 osalta toimintasuunnitelmassa korostuvat painopisteinä palvelustrategian tavoitteista henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä, palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus sekä palvelutarve ja asiakaskokemus. Henkilöstön saatavuuden osalta tavoitellaan toimialan vetovoimaisuuden lisääntymistä ja henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden paranemista. Toimenpide-esimerkkeinä jatketaan esihenkilötukea hakijakokemuksen parantamiseksi sekä kehitetään urapolkuja lähtövaihtuvuuden vähentämiseksi. Lisäksi koulutustoimintaa ja siihen liittyvää markkinointia jatketaan.
Kontulan pelastusasema aloitti toimintansa helmikuussa, ja pelastustoiminnan kehitystyötä jatketaan suunnitelmallisesti. Kotihoidossa on systemaattinen protokolla päivystyksellisiin tilanteisiin ja henkilöstön asiaan liittyvä koulutus. Helsinki tarjoaa liikkuvaa hoitajaa ja puhelimella tavoitettavaa päivystävää lääkärikonsulttia ohjeistamaan, mitä tehdään eri tilanteissa. Perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon pääsyä kehitetään kiinnittämällä huomiota mahdollisimman laajasti eri vaikuttaviin tekijöihin.
Palvelutarpeen ja asiakaskokemuksen osalta tavoitellaan sitä, että kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkeytyy ja ymmärrys asiakaskokemuksesta lisääntyy. Asiakaskokemuksen ymmärrystä lisätään seuraamalla NPS-suositteluindeksiä, jota mitataan osana jatkuvaa toimintaa palveluissa. Asiakkuudet Helsingin Sotessa -koulutuksen suoritusprosentin nostamiseksi lisätään markkinointia ja viestitään koulutukseen liittyen muun muassa toimialan koulutuksen tiedotteella kaikille kohderyhmään kuuluville.
Palvelukustannusten, sitovien ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen
Sitovien toiminnallisten tavoitteiden, kaupunkiyhteisten tavoitteiden ja palvelukustannusten toteutuminen kuvataan tämän esityksen liitteissä 1–3.
Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Epävarmuutta ennusteeseen tuovat lisäksi palvelujen kysynnän ja käytön vaihtelut sekä mahdolliset valtionrahoituksen muutokset.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 13.05.2025 § 79
Päätös
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti merkitä tiedoksi toiminnan ja talouden toteumaennusteen 28.2.2025 tilanteessa.
Käsittely
Ennen asian käsittelyn aloittamista jäsen Samuel Adouchief ilmoitti olevansa esteellinen hallintolain 28.1 § kohdan 4 (palvelussuhdejääviys) mukaisesti. Jäsen poistui kokouksesta ennen tämän asian käsittelyn aloittamista ja pysyi poistuneena asian käsittelyn ajan. Varajäsen ei osallistunut kokoukseen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttua asiantuntijaa.
Esittelijä
Lisätiedot
Sampo Pajari, talous- ja strategiajohtaja, puhelin: 09 310 42246
Presenter information
Ask for more info
Sampo Pajari, talous- ja strategiajohtaja, puhelin: 09 310 42246