Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomas Rantasen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee paikallista pilottihanketta Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelmaan liittyen

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että aloitteessa esitetään kansalaisten aktiivisuuteen perustuvan luontokartoituksen toimintamallin kehittämistä pilottihankkeena Roihuvuoressa. Aloitteen mukaan kansalaisten paneutuneeseen aktiivisuuteen perustuva ja laadullisesti varmennettu luontotieto voi täydentää virallisia selvityksiä ja mahdollistaa laajemman alueellisen aineiston keräämisen.

Asukkaiden panos paikalliseen luonnon monimuotoisuuden turvaamistyöhön on arvokasta ja kannatettavaa. Asukkaiden ja muiden vapaaehtoisten käytettävissä on olemassa useita havaintotietojen tallentamiseen tarkoitettuja sovelluksia, joiden kautta luontotietoa on mahdollista välittää suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Helsingin kaupunki kehittää parhaillaan luontotiedon kulkua organisaation eri tasoilla, mikä osaltaan tulee parantamaan luontotiedon hallintaa ja huomioimista kaikkialla kaupungissa.

Ajantasainen ja luotettava luontotieto on pohjana luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle Helsingissä. Helsingin kaupunki teettää luontoselvityksiä muun muassa kaavoituksen, muun maankäytön suunnittelun ja luonnonsuojelun tarpeisiin. Luontokartoitusten laatuvaatimukset ovat nousseet muun muassa ekologisen kompensaation vaatiman luontotyyppien kymmenportaisen arvoluokituksen myötä, ja lajien ja luontotyyppien määritys ja arvoluokitus onkin vaativaa ammattilaistyötä. Vertailtavuuden vuoksi on myös tärkeää, että luontoselvitykset ja laajemmat luontokartoitukset tehdään yhteismitallisesti eri puolilla kaupunkia.

Asukkaille on olemassa kanavia, joiden kautta he voivat osallistua luontotiedon tuottamiseen Helsingissä ja näin täydentää luontokartoitustietoa. Näistä keskeisin on Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä Laji.fi-palvelu, jonka viranomaisportaalin kautta kaupunki voi hyödyntää esimerkiksi palveluun tallennettuja ja varmistettuja uhanalaisten lajien havaintoja. Muita kansalaishavainnoinnin sovelluksia ovat Muuttolintujen kevät sekä iNaturalist, jonka tiedot siirtyvät suoraan Laji.fi-palveluun. Asukkaita kannustetaan hyödyntämään olemassa olevia sovelluksia luontotiedon keräämisessä. Kaupungin LUMO-työssä hyödynnetään laajasti laji- ja vieraslajihavaintoja. Yksittäisten lajihavaintojen lisäksi myös pitkiin aikasarjoihin perustuvat seuranta-aineistot ovat arvokkaita.

Luontotiedon ohella myös muu tieto alueen ominaispiirteistä, kuten alueen luonnon historiasta, on tärkeää luontoarvojen säilyttämiseksi. Tämän tiedon keruuseen on rajallisesti mahdollisuuksia virkatyönä, ja se on usein mahdollista toteuttaa harrastajavoimin. Paikallishistoria saattaa osoittautua hyödylliseksi muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämässä luonnontilan ennallistamistyössä.

Luontotiedon keruun lisäksi myös asukkaiden tekemä konkreettinen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi (LUMO-työ) on arvokasta ja tuottaa usein näkyviä tuloksia verrattain pienellä panostuksella. Paikallisen työn merkitys korostuu etenkin alueilla, joille kaupungin toimivalta ei ulotu: tonteilla, pihoilla ja yksityismailla. Tässä työssä asukkaat voivat hyödyntää esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialan julkaisemaa ”Sallitusti villi” -opasta, johon on koottu hyviä käytänteitä luonnon monimuotoisuuden rikastamiseksi rakennetussa ympäristössä.

Paikallisena luonnon monimuotoisuutta edistävänä hankkeena on mahdollista tehdä esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjuntaa ja näin parantaa luonnonvaraisten lajien menestymismahdollisuuksia. Tämä on erittäin hyödyllistä luonnonhoitotyötä, jonka tulokset näkyvät nopeasti. Asukkaat voivat osallistua kaupungin järjestämiin vieraslajitalkoisiin tai organisoida niitä itse. Kaupungilla on ohjeet vieraslajien torjuntaan ja paikallisyhdistysten toiminta erityisesti yksityismailla tukee kaupungin omaa torjuntatyötä kaupungin kunnossapidon piiriin kuuluvilla alueilla. Helsinki on myös mukana Crowdsorsa-hankkeessa, jossa tiettyjen vieraslajien torjunnasta on mahdollista ansaita rahaa mobiilisovelluksen avulla. Muiden lajitietojen ohella myös vieraslajihavaintoja on mahdollista tallentaa Laji.fi-palveluun.

Eräs haastavimpia ongelmia kasvavan kaupungin kaupunkiluonnolle on luonnon kuluminen, joka uhkaa erityisesti kasvillisuudeltaan herkimpiä alueita. Kaupunki pyrkii hallitsemaan tilannetta muun muassa kulunohjauksella, mutta kulumisen seurantaa on mahdollista tehdä vain rajatusti. Asukkaiden toteuttamana hankkeena voisi olla mahdollista pilotoida kulumisen tarkkaa ilmakuvaseurantaa dronella. Säännöllisen seurannan tulosten perusteella voisi olla mahdollista suunnitella kulunohjausta vuodenajan, elinympäristön herkkyyden tai kulutuspaineen perusteella niin, että riittävä ohjaus saataisiin ajoissa toteutettua.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Tuomas Rantanen ja 26 muuta valtuutettua ovat tehneet 13.3.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Paikallinen pilottihanke liittyen Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelmaan

Tällä aloitteella esitetään, että osana Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelmaa (LUMO) käynnistetään pilottihanke, jossa kehitetään kansalaisten aktiivisuuteen perustuvaa luontokartoituksen toimintamallia.

Helsingin kaupungin ympäristölinjauksissa on tunnistettu kaupungin vahva oma rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ekosysteemien monimuotoisuus ei kuitenkaan aina tule esiin laajojen kaupunkitason tarkastelujen yhteydessä. Niitä rajatumpi alueellinen lähestymistapa mahdollistaa tarkemman suunnittelun ja toimenpiteet paikallisten luontoarvojen turvaamiseksi. Samalla se tuo luonnon
monimuotoisuuden suoraan asukkaiden arkeen ja sitouttaa heitä paremmin sen suojeluun. Asukkaiden mahdollisuus osallistua oman elinympäristönsä tutkimiseen vahvistaa myös paikallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä.

Ammattilaisten tekemät laajat luontokartoitukset ovat aikaa vieviä ja kalliita ja siksi monilla Helsingin alueilla ekologisessa tiedossa onkin aukkoja. Kansalaisten paneutuneeseen aktiivisuuteen perustuva tiedonkeruu voi täydentää virallisia selvityksiä ja mahdollistaa laajemman alueellisen aineiston keräämisen. Asukkaat myös usein tuntevat oman lähiympäristönsä hyvin ja voivat havaita esimerkiksi uhanalaisia lajeja tai haitallisia vieraslajeja tehokkaasti.

Pilottihakkeessa kansalaisten osallistuminen tiedonkeruuseen tulee toteuttaa niin, että saatava tieto on riittävän laadukasta, jotta sitä voidaan yhdistää asiantuntijoiden tekemään kartoitustyöhön ja hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Pilotin keskeinen idea onkin löytää toimintamalli, jossa viranomaisten tietoa voidaan täydentää laadullisesti varmennetulla asukkaiden keräämällä tiedolla.

Tässä aloitteessa esitetään paikallistason monimuotoisuustyön pilottialueeksi Roihuvuorta. Asuinalue soveltuu siihen hyvin siksi, että lähiluonto on noussut Roihuvuori-Seuran teettämissä selvityksissä alueen asukkaiden tärkeimmäksi arvoksi ja hyvinvointia tukevaksi tekijäksi. Tämän johdosta Roihuvuori-Seura on jo käynnistänyt Roihuvuoren LUMO-työn. Keskeisessä roolissa tässä työssä on Tiederoihu, joka on Roihuvuoressa asuvista tutkijoista koostuva verkosto.

Roihuvuori-Seura on erityisen hyvä yhteistyökumppani pilottiin myös siksi, että sen jäseninä on yli 15 % alueen aikuisväestöstä. Lisäksi seura on toteuttanut erilaisia hankkeita kouluissa ja päiväkodeissa, mikä sopii hyvin siihen, että LUMO-ohjelman mukaan luontosuhteen vahvistaminen on erityisen tärkeää lasten, nuorten ja erityisryhmien kohdalla. Osana pilottia voidaan kehittää tällaisen yhteistyön kautta uusia luontokasvatuksen muotoja.

Kaikkia pilottihankkeessa syntyviä kokemuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää muiden Helsingin kaupunginosien tai osa-alueiden luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisessä."

Lausuntopyyntö

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.