Päätös vastaanottokeskusten luokittelemisesta terveydensuojelulain mukaisiksi ensisijaisiksi tiloiksi Helsingissä
Päätös vastaanottokeskusten luokittelemisesta terveydensuojelulain mukaisiksi ensisijaisiksi tiloiksi Helsingissä
Päätös
Ympäristö- ja lupajaosto päätti määrittää terveydensuojelulain 19 b §:n mukaisiksi ensisijaisiksi tiloiksi vastaanottokeskukset.
Päätöksen voimassaolo
Päätös tulee voimaan, kun se saa lainvoiman (terveydensuojelulaki 56 §). Päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksentekohetkellä olemassa olevat vastaanottokeskukset
A. Ahlström Kiinteistöt Oy, Laviantie 22, 29600 Noormarkku, y-tunnus 2566575-4 (kiinteistön omistaja)
Senaatti-kiinteistöt, PL 237, 00531 Helsinki, y-tunnus 1503388-4 (huoneiston haltija)
Maahanmuuttovirasto, PL 10, 00086 MAAHANMUUTTOVIRASTO, y-tunnus 1019953-5 (toiminnanharjoittaja)
Vireilletulo ja taustaa
Vastaanottokeskukset ovat keskuksia, jotka huolehtivat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mm. majoituksesta heidän asiansa käsittelyn ajan. Vastaanottokeskuksessa asiakkaan oleskelun kesto on siten riippuvainen mm. käsittelyajasta, joka voi vaihdella esimerkiksi päivistä kuukausiin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrästä riippuen. Helsingissä vastaanottokeskusten vuodepaikkojen määrä on vaihdellut n. 200-700 välillä / vastaanottokeskus. Tilojen käyttöaste vaihtelee.
Ensisijaisia tiloja ovat muut kuin kotitalouksien käyttöön tarkoitetut rakennukset, joissa suuri määrä veden käyttäjiä voi altistua talousvedestä tai lämpimästä käyttövedestä aiheutuvalle terveyshaitalle.
Kuuleminen
Hallintolain (434/2004) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Ympäristöterveysyksikkö kuuli 25.3.2025 päivätyllä kirjeellä rakennuksen ja kiinteistön omistajia, huoneiston haltijaa sekä toiminnanharjoittajaa vastaanottokeskusten luokittelemisesta terveydensuojelulain mukaisiksi ensisijaisiksi tiloiksi Helsingissä.
Kuulemiseen annettavat vastineet pyydettiin toimittamaan Helsingin kaupungin kirjaamoon 22.4.2025 mennessä. Vastineita ei toimitettu.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.
Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy.
Terveydensuojelulain 16 a §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan rakennuksen vesilaitteistolla tarkoitetaan yksityisten ja julkisten kiinteistöjen ja rakennusten tonttivesijohtoa ja muita vesijohtoja laitteineen, vesikalusteineen ja erityisine vesilaitteistoineen alkaen vedenkäyttäjän omasta vedenottopisteestä tai kohdasta, jossa kiinteistön tonttivesijohto on liitetty talousvettä toimittavan laitoksen jakeluverkostoon, ja päättyen vesipisteeseen, josta otetaan talousvettä, lämmintä käyttövettä taikka muuta vettä, jolle ihmiset voivat altistua.
Terveydensuojelulain 16 a §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan ensisijaisella tilalla tarkoitetaan muuta kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettua tilaa, jossa suuri määrä veden käyttäjiä voi altistua talousvedestä tai lämpimästä käyttövedestä aiheutuvalle terveyshaitalle.
Terveydensuojelulain 19 b §:ssä säädetään ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskienhallinnasta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaisia ensisijaisia tiloja ovat muut kuin 1–4 kohdassa tarkoitetut kunnan päätöksen mukaiset tilat, joista voi aiheutua sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen terveyshaittaa rakennuksen vesilaitteiston välityksellä. Hallituksen esityksen (HE 196/2022 vp, s. 88) mukaan muiden tilojen osalta kunta voi ensisijaisen tilan yleisen määritelmän perusteella päättää, mitä tiloja se määrittelee ensisijaisiksi. Vastaanottokeskukset on arvioitu ensisijaisiksi tiloiksi, koska niiden asiakkaat voivat olla kaikenikäisiä ja asiakkaiden elimistön vastustuskyky voi olla heikentynyt. Legionellariskiä lisää mahdolliset pitkät oleskeluajat, herkät väestöryhmät ja tilojen vaihteleva käyttöaste.
Terveydensuojelulain 19 b § velvoittaa legionellabakteerien torjumiseksi rakennuksen omistajia tekemään riskinarvioinnin rakennuksille, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille (ensisijaiset tilat). Rakennuksen vesilaitteistosta otettavan talousveden ja lämpimän käyttöveden laadun turvaamiseksi ensisijaisena tilana käytettävän rakennuksen omistajan on koottava ja pidettävä ajan tasalla riskienhallinnan kannalta tarpeellisia tietoja ja kohdistettava riskienhallintaa rakennuksen vesilaitteistoihin. Toiminnanharjoittajan, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana, on osallistuttava rakennuksen vesilaitteistoja koskevaan riskienhallintaan. Rakennuksen omistajan on toimitettava riskienhallinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalle, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana. Toiminnanharjoittajan on esitettävä rakennuksen vesilaitteistojen riskienhallintaa koskevat tiedot kunnan terveydensuojeluviranomaiselle tämän pyynnöstä.
Terveydensuojelulain 16 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan riskienhallinnalla tarkoitetaan veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamista, niistä aiheutuvien riskien arvioimista, riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitettujen tarkoitustenmukaisten hallintakeinojen määrittämistä, hallintakeinojen toteuttamisesta vastuussa olevien toimijoiden tunnistamista ja hallintakeinojen toteuttamista.
Terveydensuojelulain 19 b §:n 4 momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella antaa rakennuksen omistajalle tai toiminnanharjoittajalle, joka käyttää rakennusta tai sen osaa ensisijaisena tilana, määräyksiä terveyshaitan estämiseksi:
1) rakennuksen vesilaitteistojen kunnossapidosta;
2) terveyshaittaa tai veden laatua koskevasta seurannasta rakennuksen vesilaitteistossa.
Terveydensuojelulain 13 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee tehdä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ilmoitus toiminnan aloittamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta, kun kyse on terveydensuojelulain liitteessä tarkoitetusta toiminnasta. Myös toiminnan päättymisestä on ilmoitettava kirjallisesti kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lisäksi uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Liitteen mukaisesti terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus on tehtävä sellaisesta huoneistosta tai laitoksesta sekä sellaisista toiminnoista, joista voi aiheutua niiden käyttäjämäärä tai luonne huomioon ottaen terveyshaittaa. Ilmoitus on tehtävä 19 b §:ssä tarkoitettujen ensisijaisten tilojen vesilaitteistojen riskienhallinnan valvontaa varten. Ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä siltä osin, joilta toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa.
Ensisijaisten tilojen valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota legionellabakteerin esiintymisen mahdollisuuteen ja siihen, kuinka alttiita tilojen käyttäjät ovat legionellainfektioiden haitoille. Ensisijaisten tilojen tulee tehdä toiminnasta terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vastaanottokeskukset kuuluvat kunnan suunnitelmallisen terveydensuojeluvalvonnan piiriin ja niihin tehdään suunnitelmallisia tarkastuksia.
Ensisijaisten tilojen rakennuksen omistajan on arvioitava ensisijaisen tilan vesilaitteistosta aiheutuva riski tilan käyttäjille legionellabakteerin ja lyijyn osalta. Riskinarviointi tulee tehdä yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa, joka käyttää rakennusta tai sen osaa toiminnassaan. Riskinarviointi tulee tehdä 12.1.2029 mennessä. Riskinarviointi tulee esittää terveydensuojeluviranomaiselle pyydettäessä.
Toimivaltaperuste
Helsingin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää terveydensuojelulaissa kunnalle annetusta tehtävästä.
Päätöksen tiedoksianto
Päätös toimitetaan asianosaisille tavallisella tiedoksiannolla.
Sovelletut oikeusohjeet
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 2, 13, 16 a, 19 b ja 56 §
Hallintolaki (434/2003) 34 ja 55 §
This decision was published on 01.07.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse ilman saantitodistusta, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.
Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Paula Huttunen, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 36792
Sari Front, terveysinsinööri, puhelin: 09 310 33249