Työllisyyspalveluliikelaitoksen toiminnan katsaus

HEL 2025-005064
Case 5. / 15 §

Työllisyyspalveluliikelaitoksen toiminnan katsaus

Economic Development Sub-committee

Päätös

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen Helsingin työllisyyspalveluliikelaitoksen toiminnasta alkuvuonna 2025.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli toimitusjohtaja Annukka Sorjonen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

1. Työllisyystilanteen katsaus

Helsingin työllisyyspalveluliikelaitos on aloittanut toimintansa vaikeassa työllisyystilanteessa, kun työttömien määrä edelleen kasvaa. Työttömyys on noussut yhtäjaksoisesti yli kahden vuoden ajan ja Helsingissä on nyt työttömiä noin 6 800 henkilöä (+17 %) enemmän kuin vuosi sitten ja noin 12 700 henkilöä enemmän kuin marraskuussa 2022. Helmikuun lopussa 2025 kaupungin työttömyysaste oli 12,9 %. Helsingin työllisyyspalveluissa oli helmikuun lopulla asiakkaina yhteensä 73 755 rekisteröitynyttä työnhakijaa, joista työttöminä oli 46 961 henkilöä (ml. lomautetut). Kokoaikaisesti lomautettuna oli 2 310 henkilöä, mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita työnhakijoita eli pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä 19 577 eli yli 3 100 henkilöä enemmän (+19 %) kuin vuotta aiemmin. Nuorten alle 25-vuotiaiden ryhmässä työttömyys kasvoi Helsingissä yli 32 % edellisvuoden helmikuuhun verrattuna. Nuorten työttömyyden kasvu oli Helsingissä voimakkainta kuukausitasolla useaan vuoteen, kun vertailukohdaksi otetaan edellisvuoden vastaava ajankohta. Alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä helmikuussa 3 776, kun vuotta aiemmin heitä oli 2 845. Yli 50-vuotiaitten työttömyys kasvoi Helsingissä helmikuussa 12,5 % edellisvuoteen verrattuna ja ikäryhmään kuuluvia työttömiä oli helmikuussa 15 139 henkilöä. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä oli 10 630 henkilöä ja työttömyys kasvoi ryhmässä 20,7 % edellisvuoteen nähden.

Työttömyys nousi Helsingissä helmikuussa kaikissa koulutusasteryhmissä pl. koulutusaste tuntematon -ryhmä (-4,6 %). Eniten työttömyys nousi tutkijakoulutusasteen (30,7%), erikoisammattikoulutus-asteen (30,5%), alemman korkeakouluasteen (27,9%) ylemmän korkeakouluasteen (23,8%) suorittaneiden ryhmissä. Edellä mainituista ryhmistä vain erikoisammattikoulutusasteen suorittaneiden ryhmässä työttömyyden kasvu oli hitaampaa kuin kahtena edellisenä kuukautena. Helmikuun lopussa määrällisesti eniten työttömiä oli toisen asteen suorittaneissa, noin 17 662 henkilöä. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä oli noin 6710 ja alemman korkeakouluasteen suorittaneita työttömiä oli 6 417.

Avoimien työpaikkojen määrä väheni helmikuussa edellisvuoteen verrattuna hieman maltillisemmin kuin edeltävinä viime kuukausina. Työllisyyspalveluihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä vuoden 2025 helmikuun lopussa 5 347, mikä on 29,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten (TEM on tosin aiemmin ilmoittanut, että työpaikkojen lukumäärät eivät ole olleet kesäkuun 2024 tiedoista alkaen täysin vertailukelpoisia aikaisempien tietojen kanssa). Helmikuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä laski kaikissa ammattiryhmissä vuoden takaiseen verrattuna. Lasku oli Helsingissä suhteellisesti suurinta rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (-48 %), prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmässä (-46 %) ja muut työntekijät -ryhmässä (- 46 %). Vähiten paikkojen määrä laski asiantuntijoiden ammattiryhmässä (-9,7 %). Määrällisesti eniten uusia avoimia työpaikkoja oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (2125 kpl) ammattiryhmässä.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa 2024 julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden elpymistä viivästyttää työmarkkinoilla syksyllä tapahtunut käänne heikompaan. Kun työ-markkinoilla ennakoidaan tapahtuvan kasvua työikäisen väestön määrässä ja samanaikaisesti nykyinen suhdannetilanne on pitkittymässä, työttömyys pysyy korkealla tasolla tulevina vuosina. Työllisyyttä ei myös tule edistämään tilanne, jossa julkisen sektorin säästöpaineet leikkaavat sote-alan ja julkisen hallinnon työpaikkoja. Yksityisissä palveluissa näkymä on valoisampi. Rakennusalalla työllisyyden arvioidaan toipuvan kuitenkin melko hitaasti ja kasvua nähdään vuoden 2025 lopulla. Työttömien työnhakijoiden määrä työvoimapalveluissa tulee siis todennäköisesti kasvamaan koko vuoden 2025 ennen kuin työttömien määrän kasvu taittuu. Tilastokeskuksen laskeman työttömyysasteen ennustetaan olevan 8,5 % vuonna 2025 ja vain hieman alempi vuonna 2026.

2 Toiminnan alkuvaiheen katsaus

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun onnistuneen siirron kannalta ratkaiseviksi tunnistettiin etukäteisvalmistelussa kriittisiä prosesseja, joiden toimivuuden varmistamiseksi TE24-muutosprojektissa ja siirtymän valmistelussa keskityttiin.

Palvelutason turvaaminen henkilöasiakkaille

Vuoden alun keskeisin tehtävä oli varmistaa TE-toimistosta työllisyyspalveluihin siirtyvien asiakkaiden (noin 20 000) ja aiemmin työllisyyden kuntakokeilussa asioineiden asiakkaiden (noin 52 000) sekä alkuvuodesta työnhakijaksi ilmoittautuneiden välttämätön palvelu, kuten työnhakijaksi rekisteröityminen ja etuusasioiden käsittely. Kokonaisarvio on, että työnhakijoiden peruspalvelu ja työttömyysturvaan liittyvät tehtävät kyettiin hoitamaan eri palvelukanavilla hallitusti. Siirtymävaiheeseen suunnittelusta toimintamallista voitiin luopua tammikuun lopulla, kun asiakaspalvelun eri palvelukanavilla oli suurelta osin saatu vakiinnutettua. Vaikka palvelutaso kyettiin nostamaan tyydyttävälle tasolle melko nopeasti, jonotus- tai käsittelyajat saattoivat asiakkaan kannalta muodostua pitkiksi.

Työllisyyspalvelut toteuttaa palvelua monikanavaisesti, jossa asiakkuuskohtaisesti korostuvat eri palvelukanavat. Työnhakijoiden puhelinpalvelun vastattujen puhelujen osuus ja jonotusaika palveluun oli kahtena ensimmäisenä viikkona heikolla tasolla. Tämä johtui osin valtakunnallisessa työnhakijoiden sähköisessä asiointipalvelussa (Työmarkkinatorin asiointipalvelu) ilmenneistä ongelmista, mutta myös puhelinpalvelun sisäisestä aliresursoinnista. Tilanteen korjaamiseksi tehtiin toimenpiteitä, joiden myötä jonotusaika (alkuvaiheessa jopa 30 minuuttia) ja käsiteltyjen puhelujen osuus saatiin nostettua tyydyttävälle tasolla. Maaliskuussa noin 80 % viikoittain tulevista noin 1300 puhelusta kyetään hoitamaan. Asiakastyytyväisyys on seurannan mukaan hyvällä tasolla.

Sähkö- ja kirjepostin kautta tulevat yhteydenotot ovat muodostaneet tyypillisesti noin neljänneksen kaikista asiakkaiden yhteydenotoista. Pelkästään helmi-maaliskuussa (1.1.-15.3.2025) työllisyyspalvelut sai noin 4 500 henkilöasiakkaiden sähkö- tai kirjepostia. Siirtymävaiheessa sähköpostilla tulleiden yhteydenottojen käsittelyssä oli kahden viikon viive ja käsittelemättä oli enimmillään noin 1500 sähköpostia. Tammikuun puoleen väliin mennessä tilannetta oli kyetty korjaamaan siten, että tuleviin asiakkaiden sähköposteihin kyettiin vastaamaan muutamassa päivässä. Palvelussa ei tällä hetkellä ole enää viiveitä.

Sähköisten palvelukanavien ohella palvelua annetaan asiakkaalle toimipaikoissa kasvotusten. Alkuvuonna sekä siirtymästä että kausivaihtelusta johtuen toimipaikoissa annettava ajanvaraukseton asiointi- ja neuvontapalvelu hetkellisesti ruuhkautui. Työllisyyspalveluille siirtyi aiemmin TE-toimiston vastuulla ollut uusien asiakkaiden työnhakijaksi rekisteröinnin palvelu, jonka vuoksi toimipaikoissa asiointi kasvoi. Siirtymä aiheutti arvion mukaan myös muuta kasvanutta asiointia toimipaikoissa, vaikka etukäteisviestinnällä tätä pyrittiinkin ehkäisemään. Aulan neuvontapalvelut jonoutuivat ja odotusajat muodostuivat pitkiksi, kun tiloissa asioi päivittäin yli 300 asiakasta. Tammi-maaliskuussa toimipaikoissa tarjottavassa neuvontapalvelussa on asioinut päivittäin noin 150-250 asiakasta ja tilanne on normalisoitunut. Keskeinen syy vähentyneelle ajanvarauksettomalle asioinnille on, että asiakkailla on pääosin oma vastuuasiantuntija ja palvelun antaminen perustuu laajemmin ajanvarausasiointiin.

Keskeisen osan työnhakijoille tarjottavista palveluista muodostavat kumppaneiden kanssa toteutettavat osto- tai muut palvelut. Uudenmaan ELY-keskukselta siirtyneiden hankintasopimuksen avulla alkuvuodesta on aloitettu noin 10 työnhaku- tai uravalmennuspalvelua. Työnhaun tukea asiakkaat ovat saaneet myös yksilölliseen työhönvalmennuksen palvelusta. Työllisyyspalvelujen oman palveluhankinnan Kaupan, matkailu- ja ravintola-alan työllistymispalvelun on aloittanut alkuvuoden aikana noin 180 asiakasta. Yli 55-vuotiaille suunnatun laajennetun muutosturvapalveluun on otettu alkuvuodesta noin 200 asiakasta, joille on toteutettu muun muassa muutosturvakoulutuksia. Työvoimakoulutuksien tarjonta on toiminut normaalisti myös siirtymän aikana. Kotoutumiskoulutukseen asiakkaat pääsevät myös melko nopeasti, tyypillisesti noin 1-2 kuukauden jälkeen eikä vuoden 2024 tilanteen mukaisia jonoja enää ole.

Työllisyyden edistämisessä pyrkimys on tiiviiseen kaupungin sisäiseen yhteistyöhön elinvoimatoimintojen ja ammatillisen koulutuksen vastuualueiden kanssa. Esimerkkinä alkuvuodelta 2025 on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa tehty valmistelu, jossa on määritelty yhteistä tavoitteistoa, toimenpiteitä ja mittaristoa, joiden avulla yhteistyötä ohjataan ja kehitetään systemaattisesti. Yhteistyötä, jolla tuotetaan koulutus- ja valmennuspalveluita työttömille helsinkiläisille, on jatkettu työllisyyspalvelujen ja Stadin ammattiopiston ja työväenopiston kanssa. Uutena alkuvuoden avauksena on sovittu työnhaun klinikoista valmistuville opiskelijoille, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden nopeampaa ja suoraa pääsyä työmarkkinoille

Työllisyyspalvelut kykenee palvelemaan henkilöasiakkaita tällä hetkellä pääosin normaalilla tavalla kaikilla palvelukanavilla. Työnhakijan alkuvaiheen palvelu ja työttömyysturva-asioiden käsittely ovat kuitenkin jatkuvalla koetuksella, koska työttömyyden kasvu on jatkunut ja uusia työttömyysjaksoja on kirjattu pelkästään alkuvuodesta vajaa 8 000. Maaliskuussa on viimeisimmäksi raportoitu kotoutujien palvelun alkupalvelun jonosta, joka on noin kolme viikkoa.

Palvelutason turvaaminen työnantaja- ja yritysasiakkaille

Työllisyyspalveluille siirtyi valtiolta uutena tehtävänä lähes kokonaisuudessaan työnantajille ja yrityksille suunnatut lakisääteiset työvoimapalvelut. Kriittisenä alkuvaiheen palveluna tunnistettiin erityisesti muutosturva sekä työnantajien yleinen neuvontapalvelu.

Työnantajapalvelun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluita on toteutettu alkuvuodesta alkaen pääkaupunkiseudun työllisyysalueiden yhteistyönä. Neuvontapalvelu käynnistyi suunnitellusti ja häiriöttä heti 2.1.2025. Neuvonnan painopiste on ollut puhelinpalvelussa, jonne ohjautuu yhteydenottoja noin 100 viikossa, jonka lisäksi asiakkaita palvellaan sähköpostitse pääkaupunkiseudun laajuisesti. PKS-yhteisen neuvontapalvelun yhteydenotoista yli 50 % on koskenut Helsinkiä. Asiakkaiden kokemus neuvontapalvelusta on ollut kyselyiden perusteella valtaosin erittäin hyvä tai kiitettävä alkuvuoden ajan. Neuvonnan välitöntä käynnistymistä edisti se, että siirtyneiden työnantaja-asiakkaiden asiakastietoihin saatiin pääsy jo toiminnan alkupäivinä, eikä valtion tarjoamaan asiakastietojärjestelmään kirjautumisessa toteutunut laajemmin ongelmia.

Alkuvuodesta alkaen on kyetty jatkamaan työnantajien palvelua ja toteutuksessa on laaja kirjo rekrytointitoimeksiantoja. Työnhakija-asiakkaita on välitetty työnantajien tarpeisiin osin myös PKS-kaupunkien yhteistyönä. Suurimmat vastaanotetut toimeksiannot ovat koskeneet useiden kymmenien työntekijöiden rekrytointia. Työllisyyspalvelut ja Stadin Ammattiopisto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä alkuvuoden aikana Helsingin telakan kanssa mahdollisiin tuleviin osaajatarpeisiin vastaamiseksi. Työnantajapalvelut on vastannut myös useiden espanjalaisten varhaiskasvatuksen työntekijöiden rekrytointitoimeksiannon toteuttamisesta Helsingin kaupungille osana EURES-yhteistyötä. Osaavan työntekijöiden saatavuuden edistämiseksi alkuvuonna on käynnistetty useita henkilöasiakkaille tarkoitettuja osaamisen kehittämisen koulutuksia (mm. Rekry-, F.E.C.- ja lyhytkoulutukset) yhteistyössä työnantajien ja palveluntuottajien kanssa. Muutosturvan lakisääteistä palvelua on kyetty tarjoamaan työnantajille ja henkilöasiakkaille normaalilla tavalla vuoden alusta saakka.

Henkilöstöllä on valmius ja edellytykset toteuttaa asiakaspalvelua

Liikelaitoksen toteutunut henkilöstömäärä oli alkuvuonna 706 työntekijää, joista noin kaksi kolmasosaa teki työtään asiakaspalvelussa lähes välittömästi vuodenvaihteen jälkeen. Henkilöstön siirtymä liikelaitokseen sujui myös muuten suunnitellusti.

HR-järjestelmiin liittyvät tekniset haasteet, kuten Sarastian näkyvyys- ja kirjautumisongelmat, saatiin ratkaistua ensimmäisten päivien aikana. Vakituisen henkilöstön palkanmaksusta ei raportoitu merkittäviä ongelmia tammikuun palkanmaksupäivänä. Epäselvyyksiä esiintyi lähinnä palkan määräytymisperusteissa eri henkilöstöryhmille. Henkilöstöhallinnon tukipalveluiden osalta siirtyneet työntekijät saatiin työaikaseurantajärjestelmään ja esimerkiksi ePassin käyttöönotossa oli lähinnä yksittäisiä ongelmatilanteita ensimmäisen toimintaviikon aikana. Työvälineiden käyttöönotto eteni hyvin, koska laitteiden luovutuksista kyettiin tekemään noin 65 % loppuvuoden 2024 puolella. Muulle henkilöstölle laitteet saatiin toimitettua vuoden 2025 ensimmäisen viikon aikana.

Liikelaitoksen perustamisen osalta yhteistoiminta on toteutettu vaiheittain vuosien 2023-2024 aikana. Työllisyyspalveluiden liikelaitoksen käynnistymisen myötä tehtäviä järjestetään uudelleen ja tammikuussa käynnistyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden tarkoituksena on sijoittaa siirtynyt henkilöstö liikelaitoksen organisaation mukaisiin tehtäviin. Neuvotteluiden tavoitteena ei ole ollut vähentää, lomauttaa tai osa-aikaistaa henkilöstöä. Neuvottelut aloitettiin 15.1.2025 ja ne saatettiin loppuun 28.2.2025. Toimeenpanon edellyttämät henkilökohtaiset kuulemiset ja muutoskeskustelut käydään pääosin 1.5.2025 mennessä, jolloin suunnitelman mukaiset muutokset astuvat suurilta osin myös voimaan. Liikelaitoksen henkilöstötoimikunta järjestäytyi jo 10.1.2025 kokouksessa.

Maksatukset toimivat henkilöasiakkaille ja työnantaja-asiakkaille

Työllisyyspalveluille siirtyi vuoden 2025 alusta henkilö- ja työnantajien tukia koskevat maksatustehtävät sekä palveluiden maksatus siltä osin, kun Uudenmaan ELY-keskukselta siirtyi palveluhankinnan sopimusvelvoitteita. Keskeinen osa työnantajille suunnattua palvelua ovat taloudelliset tuet, joista erityisesti palkkatuki ja Helsinki-lisä. Yrittäjyyden aloittamista tuetaan puolestaan starttirahalla. Maksujen käsittelyssä otettiin Helsingissä, kuten muillakin työllisyysalueilla, käyttöön valtakunnallinen yleinen avustusjärjestelmä.

Henkilöasiakkaille maksettavien harkinnanvaraisten kulukorvausten osalta valtiolta siirtyi käsittelemättömiä hakemuksia Helsingille noin 2300 kappaletta, joista vanhimmat olivat vuodelta 2023. Tilanne kyettiin ottamaan haltuun muun muassa ylityömääräysten avulla siten, että kaikki siirtyneet hakemukset saatiin maksuun tai käsittelyyn jo helmikuussa. Harkinnanvaraisen kulukorvauksen sekä matka- ja yöpymiskorvausten maksatuspäätöksiä on alkuvuonna tehty noin 2000 kappaletta. Uudet hakemukset saadaan tällä hetkellä käsiteltyä reilussa kahdessa kuukaudessa, mutta jono ja käsittelyaika lyhenevät edelleen.

Alkuvaiheessa priorisoitiin harkinnanvaraisen kulukorvauksen ohella henkilöasiakkaita koskevien starttirahan maksatuksien vaatima käsittely, joka saatiin tehokkaasti käyntiin ja TE-toimistosta siirtyneet noin 330 maksatushakemusta kyettiin maksamaan määräajassa. Starttirahahakemuksia on saapunut alkuvuonna hieman yli 500 kappaletta ja hakemukset on saatu käsittelyyn noin viikon kuluessa hakemuksen jättöpäivästä ja myönnetyt starttirahat kyetään maksamaan viiveittä. Yhteensä starttirahan maksatushakemuksia on käsitelty noin 1800 kappaletta.

TE-toimistosta siirtyi vuodenvaihteessa vajaa 2000 palkkatukihakemusta, joista vanhimmat olivat lokakuulta 2024. Koska alussa priorisoitiin henkilöasiakkaiden maksuja, kasvoi palkkatukijono hetkellisesti, mikä luonnollisesti aiheutti viivästyksiä ja harmia työnantajille. Myös palkkatuen maksatuksien osalta tilanne saatiin haltuun jo toiminnan ensimmäisinä viikkoina ja jono lyhennettyä noin 1000 hakemukseen ja käsittelyaika noin kuukauteen. Uusia palkkatukihakemuksia on saapunut alkuvuonna noin 450 ja hakemukset saadaan käsittelyyn seuraavana päivänä. Maksatushakemuksia on tänä vuonna ratkaistu liki 4000 kappaletta ja käsittelyaika on ollut noin kuukausi.

Yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajille suunnattua harkinnanvaraista Helsinki-lisää on käytetty alkuvuodesta 2025 aktiivisesti. Helsinki-lisää koskevia hakemuksia on tullut tänä vuonna tammi-helmikuussa hieman vajaa 100 kappaletta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan hakemuksia oli tullut noin 60. Työnantajia on tuettu Helsinki-lisällä alkuvuodesta 760 000 eurolla työttömien helsinkiläisten työllistämiseksi.

Työnantajapalveluiden yksikön vastuulla olevien tukiin on vuodelle 2025 varattu 27,5 miljoonaa euroa, joista alkuvuodesta on sidottu 23 miljoonaa euroa. Suuri sidonta-aste selittyy vuonna 2024 tehtyihin määrärahaa tälle vuodelle sitoviin päätöksiin. Valtio on luvannut korvata tuista noin 8 miljoonaa euroa, mikä ei vastaa täysimääräisesti syntynyttä kustannusta. Vajaus on tämän hetken arvion mukaan Helsingin osalta liki 1 miljoonaa euroa.

3. Lähitulevaisuuden toiminnan painopisteet

Liikelaitoksen ensimmäiselle toimintavuodelle on suunniteltu toiminnan ja sen kehittämisen painopisteitä, joiden avulla luodaan edellytyksiä palvelun toteutukselle pitkäkestoisesti, mutta myös välittömästi jo vuoden 2025 aikana.

Palvelutason kehittäminen

Työllisyyspalveluissa on aloitettu vuonna 2024 työllistymisen ydinprosessien määrittely, joka työ on jatkunut alkaneena vuonna. Yhtenäiset prosessit tasalaatuistavat palvelua ja avaavat paremman mahdollisuuden myös palvelun systemaattiselle kehittämiselle ja johtamiselle, mutta edellyttävät myös vahvaa tukea henkilöstön ja johtamisvastuullisten osaamiseen.

Kustannusvaikuttavuus ohjaamaan toimintaa

Ensivaiheessa parempaa kustannusvaikuttavuutta edistetään luomalla analyysia työvoimapalveluiden tuloksellisuudesta sekä tuotteistamalla palveluita, jotta niiden tuottamisesta syntyviä kustannuksia voidaan laskea. Alkuvaiheessa välittömänä keinona tullaan hyödyntämään vaikuttavuusperusteisia hankintoja. Omassa palvelutuotannossa kustannusvaikuttavuuden periaate ohjaa esimerkiksi resurssien kohdentamista. Tiimit tulevat myös asettamaan oman toimintansa muutostavoitteita kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi vuoden 2025 aikana.

Tulostavoitteiden asettaminen ja kannustavuuden lisääminen

Talousarviossa ja myös palvelusopimuksessa liikelaitokselle on asetettu toiminnan suoriutumisen tavoitteita ja mittareita, joiden saavuttamiseksi keskeinen keino on työllisyyspalvelujen palvelustrategia. Liikelaitoksen ensimmäisessä palvelustrategiassa on määritelty neljä strategista valintaa. Ne ohjaavat lähivuosina palvelun ja toiminnan toteutusta ja kehittämistä siten, että palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja edistää tulevaisuuden työllisyyttä eri toimijatahot ja tarpeet huomioiden.

Seurannan mittareiden asettaminen

Suoriutumisen tavoite- ja mittarikokonaisuutta täydennetään kevään 2025 aikana, jotta työllisyyspalvelut saa sisäisen johtamisen tehtävää varten näkymän eri suoriutumisen kategorioihin: asiakkaaseen, henkilöstöön, talouteen, palveluihin ja prosesseihin sekä vaikutuksiin. Tiedolla johtamisen työkalut edellyttävät yleisesti jatkuvaa kehittämistä, vaikka alkuvuonna 2025 tietoa palvelun ja prosessien toteutuksesta on hankala saada käynnissä olevan valtion asiakastietojärjestelmäkehitystyön vuoksi.

Edunvalvonnalliset tavoitteet

Julkisia työvoimapalveluita lainsäädäntö on muuttumassa vuoden 2026 alusta ja asiaan liittyvä hallituksen esitys on juuri ollut lausuntokierroksella. Esitys sisältää joitain palveluprosessia keventäviä esityksiä, kuten alkuhaastattelun järjestämisen määräajan pidentämisen ja palveluprosessiin kuuluvien täydentävien työnhakukeskustelujen järjestämisen tarveharkinnan lisäämisen. Kokonaisuutena esitetyt muutokset vaikuttavat kuitenkin vaatimattomilta. Yksi keskeinen tavoite on vaikuttaa tulorekisteritietojen käyttöön julkisissa työvoimapalveluissa, jota kuutoskaupungit ovat yhdessä edistäneet. Tulorekisterin kautta olisi mahdollista tarkastella palvelujen todellisia vaikutuksia työnhakija-asiakkaiden työllistymiseen.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää työllisyydenhoidon periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelee työllisyyspalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja Annukka Sorjonen.

Close

This decision was published on 11.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

elinkeinojohtaja
Marja-Leena Rinkineva

Ask for more info

Hannu Hyytinen, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 09 310 32202

hannu.hyytinen@hel.fi