Vuokrausperiaatteet Helsingin siirtolapuutarha-alueille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät 31.12.2026 (a-asia)

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Herttoniemen, Ruskeasuon, Vallilan, Kumpulan, Talin, Marjaniemen, Pakilan, Klaukkalanpuiston ja Oulunkylän siirtolapuutarha-alueiden jäljempänä mainitut vuokrausperiaatteet ajalle 1.1.2027–31.12.2056:

Kaupunkiympäristölautakunta päättää valtuuttaa kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tontit-yksikön päällikön päättämään kaupungin ja siirtolapuutarhayhdistysten välisistä vuokrauksista noudattaen edellä kerrottuja vuokrausperiaatteita ja muutoin noudattaen kaupungin vakiintuneita maaomaisuuden vuokrauskäytäntöjä. Tontit-yksikön päälliköllä on oikeus perustellusta syystä vähäisesti poiketa edellä esitetyistä vuokrausperiaatteista.

Helsingin siirtolapuutarha-alueet

Helsingissä on yhdeksän toiminnassa olevaa siirtolapuutarhaa. Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1918 Ruskeasuolle. Sen jälkeen Helsinkiin on perustettu kahdeksan muuta puutarhaa: Kumpulan, Vallilan, Herttoniemen, Talin, Oulunkylän, Marjaniemen, Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhat.

Helsingin yhdeksän siirtolapuutarhaa on yleiskaavassa 2016 merkitty pääosin virkistys- ja viheralueiksi. Kaikki Helsingin siirtolapuutarhat Talia lukuun ottamatta ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Pakila ja osa Klaukkalanpuistoa kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Herttoniemi ja Kumpula puolestaan ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Kaikilla siirtolapuutarha-alueilla on voimassa asemakaava. Talin, Herttoniemen, Klaukkalanpuiston, Pakilan ja Vallilan siirtolapuutarhojen asemakaavat ovat suojelupainotteisia.

Kaikki edellä mainitut siirtolapuutarha-alueet sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamalla maalla. Kaupunki on vuokrannut siirtolapuutarhojen maa-alueet kunkin alueen mökkiläisten muodostamalle yhdistykselle ajaksi 1.1.1997–31.12.2026. Yhdistykset ovat vuokranneet alueella olevat puutarhapalstat edelleen mökkien omistajina oleville palstojen vuokraoikeuksien haltijoille. Nykyisiin maanvuokrasopimuksiin ei sisälly yhdistyksille annettua vapaata siirto-oikeutta, mikä on koettu vaikeuttavan yhdistysten mahdollisuutta hankkia tarvittaville investoinneille rahoitusta rahoitusmarkkinoilta.

Palstoja, joilla sijaitsee helsinkiläisen luonnollisen henkilön omistama siirtolapuutarhamökki, on tällä hetkellä yhteensä 1 938 kappaletta. Siirtolapuutarhamökin koko voi asemakaavan mukaan vaihdella välillä 20–35 m² + parvi. Mökkeihin liittyvän oman palstan koko on keskimäärin 300–400 m² pienimpien ollessa noin 150 m² (Ruskeasuo) ja suurimpien jopa noin 850 m² (Pakila).

Siirtolapuutarhojen vuokra-ajan lähestyessä loppuaan, niille on tarve määritellä uudet vuokrausperiaatteet, maanvuokrat ja sopimusehdot, jotka otetaan käyttöön uuden sopimuskauden alkaessa 1.1.2027.

Siirtolapuutarhoihin liittyy erityispiirteitä

Helsingissä oleviin siirtolapuutarhoihin liittyy kaavallisten suojelu- ja muiden määräysten lisäksi muun muassa kaupungin kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyen erityispiirteitä, joista mainittakoon muun muassa seuraavat:

Siirtolapuutarha-alueiden vuokrasopimusten uusimiset ehdotetaan tehtäviksi edellä mainitut erityispiirteet huomioon ottaen seuraavin pääperiaattein:

Uusi maanvuokrasopimuspohja

Helsingin kaupungin kansliapäällikkö asetti 26.9.2018 (198 §) ns. siirtolapuutarhatyöryhmän, jonka tehtävänä oli siirtolapuutarhoja koskevien ohjeiden kokoaminen yhteen ja päivittäminen. Lisäksi työryhmän tehtäväksi tuli laatia uusi sopimuspohja, joka otetaan käyttöön vuonna 2027 alkavaksi seuraavaksi vuokrasopimuskaudeksi.

Työryhmää velvoitettiin valmistelun aikana kuulemaan Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö ry:tä. Työryhmän ovat muodostaneet edustajat kaupungin eri palvelukokonaisuuksista. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut yksikön päällikkö Katriina Arrakoski kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden kaupunkitila ja maisemasuunnittelu -palvelusta.

Uudessa sopimuspohjassa on lähdetty siitä, että siirtolapuutarhojen kunnossapito siirtyy enenevässä määrin yhdistysten vastuulle. Samalla kaupungin omistuksessa oleva, mutta yhdistysten käytössä ja/tai vuokra-alueella oleva rakennuskanta, rakennelmat ja laitteet, kuten kesävesijohtojärjestelmä, luovutetaan vuokralaisen omistukseen kohteittain erikseen määritettävää korvausta vastaan. Tähän asti vuokralaisella on ollut vastikkeeton käyttöoikeus kaupungin edellä mainittuun omaisuuteen, mutta samalla yhdistykset ovat olleet velvoitettuja huolehtimaan kustannuksellaan omaisuuden säilymisestä käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa.

Voimassa olevalla sopimuskaudella yhdistysten kanssa on ollut voimassa kolme sopimusta; maanvuokrasopimus, sopimus siirtolapuutarhan yleisten alueiden hoidosta sekä rakennusten ja laitteiden luovutussopimus. Viimeksi mainittuun sopimukseen on kirjattu, että kaupungin kustannusosuudesta aluetta yleisesti palvelevien rakennusten ja laitteiden perusparannuskustannuksiin sovitaan erikseen. Uudella sopimuskaudella kaupunki ei esimerkiksi enää osallistuisi aluetta yleisesti palvelevan sähköverkon perusparannuskustannuksiin. Jatkossa yhdistykset rahoittaisivat kaikki tarvittavat huolto-, korjaus- ja perusparannukset yhdistysten omalla rahoituksella. Poikkeuksen tästä periaatteesta muodostaisi tilanne, jossa nykyiseen siirtolapuutarhaan kaavoitettaisiin laajennusalue ja uusia palstoja, sillä tällöin kaupunki vastaisi kustannuksellaan laajennusalueen ulkovalaistuksen rakennuttamisesta.

Ehdotus uudeksi maanvuokrasopimuspohjaksi on liitteenä 2.

Ehdotettavat vuokrausperiaatteet

Yleiset alueet

Vuokrasopimuksissa turvataan siirtolapuutarha-alueiden yleisen käytön ja avoimuuden periaate. Vuokrasopimukseen otetaan ehdot vuokralaisen velvollisuudesta pitää vuokra-alueen käyntiportit avoinna ajalla 1.5.–15.10. vuorokauden ympäri. Liikkumista ei saa tällöin estää yleisillä, kaupunkilaisten yleiseen käyttöön tarkoitetuilla vuokra-alueen osilla eikä myöskään rajoittaa esimerkiksi liikennemerkein. Näin säilyy ja laajeneekin yleisen käytön periaate nykyisestä, jonka mukaan vapaa liikkumisoikeus on voimassa olevissa sopimuksissa ajalla 1.5.–15.9. päivisin kello 7–21.

Yleisten alueiden hoitovastuu

Aikaisemmasta käytännöstä poiketen yleisten alueiden hoito ehdotetaan jatkossa siirtyvän pääosin siirtolapuutarhayhdistysten vastuulle. Yhdistysten tehtävänä olisi hoitaa yleiset alueet kaupungin siirtolapuutarhojen hoitoluokituksen mukaisesti. Kaupunki vastaisi kuitenkin jatkossakin pääväylien, Marjaniemen kulkuväyliin liittyvän kahden sillan ja yleiseen käyttöön osoitettujen pysäköintialueiden kunnossapidosta sekä liikennesuunnitelman mukaisista liikennemerkeistä. Siirtolapuutarhojen leikkipaikat säilyisivät kaupungin hoidossa ja vastuulla 31.12.2036 saakka. Tämän jälkeen leikkipaikat siirtyisivät yhdistysten hoidettaviksi.

Vuokra-aika

Vuokra-ajaksi esitetään 30 vuotta, joka vastaa nykyisin voimassa olevien sopimusten pituutta.

Uuden vuokratason määrityksen peruslähtökohdat

Maanvuokran esitetään määräytyvän voimassa olevan asemakaavan mukaiseen käyttöön perustuvan arvioidun markkina-arvon mukaan. Palsta-alueiden arvo lasketaan kertomalla palstan pinta-ala arvioidulla maan yksikköhinnalla. Vuokraa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti.

Vuokraa esitetään aiemman käytännön mukaisesti perittäväksi siirtolapuutarhayhdistykseltä ainoastaan puutarhapalstojen osalta. Vuokraa ei peritä yleiseen käyttöön jäävistä alueista.

Yleisille alueille sijoittuvista yhteiskäyttörakennuksista sekä joihinkin siirtolapuutarhoihin sisältyvistä viljelypalsta-alueista ei esitetä maksettavaksi kaupungille erillistä maanvuokraa. Yhdistys saisi itse hallinnoida näiden viljelypalstojen vuokraustoimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla, kuten tähänkin asti on ollut käytäntö.

Puutarhapalstojen ja niistä johdettuna siirtolapuutarha-alueiden uusi vuokra määritetään entistä käytäntöä noudattaen maapinta-alan mukaan. Tämä on perusteltua, koska siirtolapuutarhapalstoilla niiden käyttötarkoituksen takia vapaan piha-alueen määrällä on erityistä merkitystä vuokra-alueen käyttömahdollisuuksiin. Koska asemakaavamääräysten perusteella siirtolapuutarha-alueiden sisällä kaikkien puutarhapalstojen rakennusoikeus on samansuuruinen, on perusteltua, että maapinta-alaltaan suuremman palstan pääoma-arvo ja vuokra on korkeampi kuin pienemmän palstan.

Siirtolapuutarha-alueiden sisällä maapohjan yksikköhinta olisi aina sama riippumatta palstan sijainnista puutarhan sisällä. Nykykäytännöstä poiketen maapohjan arvo ei eri siirtolapuutarhoissa kuitenkaan enää olisi samansuuruinen. Maan markkina-arvoon vaikuttaa aina arvioitavan kohteen sijainti ja sen muut ominaisuudet. On yleisesti tiedossa ja tunnistettua, että maanarvo vaihtelee merkittävästi eri kaupunginosien välillä ja jopa kaupunginosien sisällä maa-alueen sijainnista riippuen.

Palstojen maapohjan arvostuksen esitetään jatkossa olevan jaettu kahteen ryhmään riippuen ensisijaisesti siirtolapuutarhan sijainnista ja saavutettavuudesta, mutta myös muista tekijöistä, kuten kulttuurihistoriallisista, rakennustaiteellisista ja maisemakulttuurisista arvoista.

Tuottovaatimus

Helsingin kaupungissa on noudatettu 1.1.1981 alkaen asuntotonttien osalta 4 %:n tuottovaatimusta. Muiden tonttien osalta on noudatettu 5 %:n tuottovaatimusta jo ainakin vuodesta 1957 lähtien. Vuonna 2025 on uudisrakentamiseen luovutettavilla asuntotonteilla otettu käyttöön 3,5 %:n tuottovaatimus niissä sopimuksissa, joihin sisällytetään vuokrakauden aikana asuntohintaindeksin kehityksen perusteella tehtävä tasotarkistus. Siirtolapuutarha-alueiden vuokrauksiin ei tulla sisällyttämään vuokrakauden aikana tehtäviä vuokran tasokorotuksia.

Helsingin kaupunki on teettänyt kahdella ulkopuolisella asiantuntijalla vuonna 2024 lausunnot vuokranmäärityksessä käytettävästä tuottovaatimuksesta. Lausuntojen mukaan 5 %:n tuottovaatimuksen käyttäminen on perusteltua mm. siksi, että siirtolapuutarhapalstaa ei voida katsoa välttämättömyyshyödykkeeksi, jolloin käytettävän tuottovaatimustason tulee vastata suuruusluokkana yleisesti maanvuokrauksessa käytettyä tuottovaatimusta. Yleisesti muussa kuin asumisessa käytettävä 5 %:n tuottovaatimustaso vastaa selvitysten mukaan myös muiden suurten kaupunkien siirtolapuutarha-alueiden vuokrauksessa käyttämää tasoa.

Helsingin kaupungissa 5 %:n tuottovaatimusta on toimitilatonttien vuokraamisen lisäksi käytetty myös monien muiden kuin varsinaisten yritystonttien vuokranmäärityksessä. Esimerkiksi yleisten rakennusten tonttien ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen maa-alueiden vuokrauksissa käytetään 5 %:n tuottovaatimusta.

Edellä mainitut seikat sekä Helsingissä pitkään vallinnut käytäntö huomioiden on perusteltua käyttää siirtolapuutarha-alueiden vuokranmäärityksessä 5 %:n tuottovaatimusta.

Uuden vuokratason määritys

Maanvuokrasopimuksia uusittaessa uuden sopimuksen mukainen maanvuokra on yleensä vanhan sopimuksen tasoa merkittävästi korkeampi johtuen siitä, että vanha maanvuokra on kymmenien vuosien kuluessa jäänyt merkittävästi jälkeen maan yleisestä arvonkehityksestä Helsingissä ja nykyhetken kohtuullisesta maanvuokratasosta.

Siirtolapuutarhapalsta rakennuksineen on markkinoilla vaihdannan kohde, jolle on olemassa tarjonta ja kysyntä ja sitä kautta markkinoilla määräytyvä hinta. Helsingin ja pääkaupunkiseudun kaupunkirakenne on muista Suomen kaupungeista poikkeava, sillä lomarakennuspaikkoja ei ole tarjolla vastaavalla etäisyydellä kaupunkikeskustasta kuin monilla muilla kaupunkiseuduilla on. Siirtolapuutarhat sijaitsevat Helsingissä joukkoliikenteen ja jopa tehokkaan kaupunkiraideliikenteen varrella. Alueet sijoittuvat muutoinkin erittäin hyvin kaupunkirakenteessa. Kaupungin väestönmäärä kasvaa joka vuosi ja palstoille on kasvavassa kaupungissa edelleen kysyntää. Uusia alueita ei ole toteutettu pitkään aikaan eikä palstamäärää ole kasvatettu.

Uuden vuokratason määritystä varten kaupunki tilasi vuosina 2022–2023 kahdelta ulkopuoliselta asiantuntijalta arviolausunnot siirtolapuutarha-alueiden markkina-arvojen määrittämistä varten. Lausuntojen mukaan siirtolapuutarhojen erilaisista sijainneista ja ominaisuuksista johtuen siirtolapuutarhojen maanarvoissa on eroavaisuuksia. Kohteiden markkina-arvoa on arviolausunnoissa tarkasteltu mm. muiden kaupunkien siirtolapuutarhojen, arviokohteissa myytyjen mökkihintojen, puistoalueiden ja lomarakennuspaikkojen vertailuhavaintojen perusteella.

Arviolausuntojen perusteella voidaan todeta, että rakennusoikeutta sisältävän siirtolapuutarhapalstan arvo on ns. ilman rakennusoikeutta olevan puistomaan alueellista vyöhykehintatasoa (45–70 euroa/maa-m²) korkeampi, mutta keskimääräisen Uudellamaalla sijaitsevan ns. kuivan maan lomarakennuspaikan hintatasoa (45 000–60 000 euroa) hieman alhaisempi. Julkisesti myynnissä olevista siirtolapuutarhamökeistä pyydetään sijainnista ja rakennuksen iästä sekä kunnosta ja muista kohdekohtaisista tekijöistä riippuen noin 50 000–150 000 euron suuruisia hintoja. Kiinteistönvälittäjiltä saatujen tietojen perusteella siirtolapuutarhapalstoista on maksettu noin 40 000 euroa/palsta, kun rakennusten arvo jätetään ottamatta huomioon. Tämä vastaa keskimääräisen palstan (n. 360 maa-m²) arvona noin 110 euroa/maa-m². Arviolausunnoissa arvioitu markkina-arvo vaihteli 90–130 euroa/palsta-m² +/- 20 % ja 105–124 euroa/palsta-m² +/- 15 % välillä.

Keskimääräisen siirtolapuutarhapalstan (n. 360 maa-m²) markkina-arvona voidaan edellä mainittujen lausuntojen ja selvitysten perusteella pitää noin 110 euroa/maa-m² ja noin 40 000 euroa/puutarhapalsta.

Kaupunki on pyytänyt kummaltakin arviolausunnon laatijalta näkemystä siitä, vastaavatko lausuntojen arvot tämän hetken käypää arvoa. Kummankin lausunnon laatijan näkemys on, että lausunnoissa esitetyt markkina-arvot pitävät arviointitarkkuuden rajoissa edelleen paikkansa.

Vuokraehdotuksen laadinta ja vuokralaisten kuuleminen

Kaupunki aloitti keväällä 2024 siirtolapuutarhatyöryhmän perustamista koskevan päätöksen mukaisesti alustavat keskustelut uusista vuokraehdoista Helsingin Siirtolapuutarhojen Aluejärjestö ry:n nimeämien edustajien kanssa. Ennen keskustelujen aloittamista asiassa informoitiin myös silloista kaupunkiympäristölautakuntaa.

Keskustelun avauksena järjestön edustajille esitettiin kaupungin toimesta laadittuihin arviolausuntoihin perustuen hinnoittelua, jossa siirtolapuutarhat oli jaettu kolmeen tasoluokkaan sijaintinsa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella. Tasoluokkien yksikköhinnat olivat 120 euroa/m², 110 euroa/m² ja 100 euroa/m² ja näitä vastaavat maanvuokrat olisivat olleet seuraavat:

Siirtolapuutarhojen aluejärjestön edustajat ovat kannattaneet uuteen vuokrasopimuspohjaan sisältyvää vapaata siirto-oikeutta ja helsinkiläisyysvaatimuksen säilyttämistä. Sen sijaan aluejärjestön edustajien mielestä puutarhapalstojen maapohja tulisi, kuten tähänkin asti, edelleen hinnoitella kaikissa siirtolapuutarhoissa samalla yksikköhinnalla siirtolapuutarha-alueen sijainnista ja muista ominaisuuksista riippumatta.

Siirtolapuutarhojen aluejärjestöjen edustajat ovat säännönmukaisesti pitäneet esitettyä uutta vuokratasoa liian korkeana ja esittäneet, että vuokranmäärityksessä tulisi paremmin huomioida vuokralaisten vastuulle siirtyvät ylläpitotehtävät ja alueiden hoitokulut.

Keskusteluissa saadun palautteen perusteella kaupunki on laatinut tarkistetun ehdotuksen uusiksi vuokratasoiksi, joka toimitettiin yhdessä vuokrasopimusehtojen kanssa toukokuun lopulla (27.5.2025) kaikille siirtolapuutarhayhdistyksille kirjallista kuulemista varten. Palaute pyydettiin toimittamaan kaupungille kirjallisesti elokuun 2025 loppuun mennessä.

Määräaikaan mennessä kaupunki sai kuudelta siirtolapuutarhayhdistykseltä kirjallisen palautteen ja lisäksi kaikkia Helsingin siirtolapuutarhayhdistyksiä edustava Helsingin Siirtolapuutarhojen Alueyhdistys ry jätti oman kirjallisen palautteensa. Palautteissaan yksittäiset siirtolapuutarhayhdistykset ilmoittivat yhtyvänsä alueyhdistyksen kriittiseen näkemykseen kaupungin ehdottamasta maanvuokran hinnoittelusta ja jatkokauden vuokrausehdoista.

Saaduissa palautteissa siirtolapuutarhojen aluejärjestön ja siirtolapuutarhayhdistysten hallitusten edustajat ovat katsoneet, että vuokria määritettäessä on erityisesti otettava huomioon maanarvoa alentavina Helsingin siirtolapuutarhoihin liittyvät erityispiirteet, jotka rajoittavat puutarhapalstojen vuokraoikeuksien haltijoiden toimintavapauksia verrattuna muualla sijaitsevien, perinteisten lomarakennuspaikkojen käyttöön. Asian valmistelun aikana esitettyjen näkemysten mukaan myös siirtolapuutarha-alueiden käyttö kaikkien helsinkiläisten ja myös täällä vierailevien henkilöiden viher- ja vapaa-aika-alueina puoltaisi osaltaan maltillisempaa hinnoittelua.

Lisäksi palautteiden mukaan uuden maanvuokran suuruutta ja sen kohtuullisuutta arvioitaessa on myös syytä ottaa huomioon, että yhdistyksille on uuden sopimuskauden myötä siirtymässä yleisten alueiden kunnossapitoon liittyviä tehtäviä, jotka aikaisemmin olivat kaupungin hoidettavina ja kustannettavina. On arvioitu, että yksityisessä käytössä olevien puutarhapalstojen osuus siirtolapuutarhojen yhteenlasketusta pinta-alasta on noin 70 %, lopun enintään noin 30 %:n ollessa kaikkien yhteisessä käytössä.

Ehdotus uudeksi vuokratasoksi

Uudet vuokrausperiaatteet on laadittu siten, että siirtolapuutarhat on ryhmitelty kahteen eri hintaryhmään. Keskimääräisen palstan (360 m²) arvoksi arvioitiin kunnossapitokustannusten siirtymisestä ja muista aluejärjestön edustajien esille tuomista seikoista johtuen tehtävä vähennys huomioiden noin 85–100 euroa/palsta-m² ja 31 000–36 000 euroa/palsta.

Seuraavaan taulukkoon on kirjattu nyt ehdotettava uusi hinnoittelu sekä vertailu nykyvuokratasoon:

Edellä taulukossa oleva laskelma osoittaa, että maanvuokrat nousisivat edellä näkyvän hinnoittelun mukaan uuden vuokrasopimuskauden alkaessa enintään noin 3-kertaisiksi nykyvuokriin verrattuna (Herttoniemessä, Ruskeasuolla, Vallilassa ja Kumpulassa). Osassa alueita vuokrat nousisivat noin 2,5-kertaisiksi (Tali, Marjaniemi, Pakila, Klaukkalanpuisto ja Oulunkylä).

Ehdotettava uusi hinnoittelu toisi kaupungille vuotuista maanvuokratuloa noin 3,2 miljoonaa euroa nykyisen noin 1,2 miljoonan euron sijaan (vuoden 2025 hintatasossa ilman siirtymäaika-alennuksia ja indeksitarkistuksia) ja lisäksi kaupungille syntyisi rahallista säästöä pienenevien siirtolapuutarha-alueiden ylläpitokustannusten kautta.

Viiden vuoden siirtymäkausi

Uutta vuokraa esitetään perittäväksi porrastetusti siten, että maanvuokrasta peritään sopimuksen mukaiselta ensimmäiseltä vuodelta 50 %, toiselta 60 %, kolmannelta 70 %, neljänneltä 80 % ja viidenneltä 90 %, minkä jälkeen vasta kuudennesta vuodesta lähtien peritään täyttä maanvuokraa. Vastaavaa menettelyä on noudatettu asuntotonttien vuokrasopimuksia uusittaessa, vaikka näiden osalta on noudatettu pidempää siirtymäkautta eli 10 vuotta, mutta tällöin uusi vuokrasopimuskausi on ollut siirtolapuutarhojen vuokra-aikaan verrattuna lähes kaksi kertaa pidempi. Siirtymäaika-alennus helpottaa vuokralaisten sopeutumista uuteen vuokratasoon.

Lopuksi

Helsingin kaupunki pyrkii maanvuokraustoiminnassaan ennakoitavuuteen ja hinnoittelun kohtuullisuuteen. Kaupungin maaomaisuus tulee kuitenkin nähdä kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä omaisuutena, jota tulee hallinnoida siten, että maaomaisuus hyödyttää kohtuullisesti kaikkia helsinkiläisiä; myös niitä, jotka eivät vuokraa kaupungin maata. Esitettäviä vuokrausperiaatteita voidaan pitää perusteltuina ottaen huomioon Helsingin siirtolapuutarhojen erityispiirteet, siirtolapuutarhoille siirtyvät kunnossapitovelvoitteet ja muut edellä esitetyt perusteet. Markkina-arvoon perustuva puutarhapalstan vuokran määrä on perusteltu, koska siirtolapuutarhapalstan vuokraaminen ei ole kenellekään välttämättömyys, vaan kyse on noin 2 000 palsta-alueen osalta yksityisestä vapaa-ajanviettopaikasta lähes 700 000 asukkaan kaupungin alueella. Ei ole oikeudenmukaista, että kaikki helsinkiläiset kunnallisveronmaksajat subventoivat noin 2 000 palsta-alueen omistajan vapaa-ajanviettopaikkojen kustannuksia.

Vuokrausperiaatteiden hyväksymisen jälkeen kaupunkiympäristön toimialan maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu aloittaa varsinaiset vuokrausneuvottelut jokaisen siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa erikseen, jotta tarvittavat alueelliset yksityiskohdat saadaan sovittua. Neuvottelujen jälkeen jokaiselle siirtolapuutarha-alueelle laaditaan oma maanvuokrasopimus, minkä lisäksi sovitaan muun muassa luovutettavista rakennuksista, rakennelmista ja laitteista.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää ne perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää antaa vuokralle toimialan hallinnassa olevia kiinteistöjä enintään 30 vuoden määräaikaisin maanvuokrasopimuksin tai toistaiseksi voimassa olevin maanvuokrasopimuksin, joissa on enintään yhden vuoden irtisanomisaika.

Kaupunkiympäristölautakunta on toimivaltainen hallintosäännön mukaisesti päättämään siirtolapuutarha-alueiden vuokrausperiaatteista ja toimivallan siirtämisestä yksittäisten siirtolapuutarha-alueiden vuokrauspäätösten osalta.