Valtuutettu Mika Ebelingin aloite pandemian aikaisten toimenpiteiden arvioinnista

Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki järjestää valtuustoseminaarin ”Koronavuodet”, jossa itsekriittisesti arvioidaan kaupungin toimintaa koronapandemian aikana mielellään yhteistyössä Tukholman kanssa. Aloitteessa todetaan, että tavoitteena tulee olla, että Helsingin kaupunki toimii seuraavan pandemian aikana mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, ihmisiä suojellen ja rajoittamatta tarpeettomasti kansalaisvapauksia.

Aloitteessa nostetaan esiin useita kysymyksiä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, muun muassa liittyen etäopetukseen, nuorten elämän rajoituksiin ja koronarokotteiden tehoon sekä haittoihin. On huomioitava, että kysymykset ovat varsin laajoja ja Helsingin kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa mainittuihin seikkoihin ovat rajalliset. Koronapandemian aikana valtaosa näihin kysymyksiin liittyvistä toimista perustui valtakunnalliseen lainsäädäntöön ja ohjaukseen. Koronarokotteiden osalta kaupunki vastasi rokotusten järjestämisestä, mutta ei ohjauksesta tai turvallisuudesta, jotka koskevat THL:n ja Fimean toimivaltaa.

Päätöksenteosta ja kaupungin kriisijohtamisesta

Suomessa tartuntatautien torjunta perustuu tartuntatautilakiin ja sitä täydentävään valtioneuvoston asetukseen. Pandemian aikana VN, STM, THL ja aluehallintovirastot antoivat määräyksiä ja suosituksia, joihin myös suuri osa Helsingin kaupungin toimista perustui. Sosiaali- ja terveysministeriö vastasi valtakunnallisesta ohjauksesta valtioneuvoston hybridistrategian mukaisesti, ja monet keskeiset rajoitukset, kuten tilojen sulkemiset, tehtiin pääsääntöisesti AVI:n toimesta tartuntatautilain nojalla.

Helsingin kaupungin lähtökohtana kriisijohtamisessa on se, että päivittäisiä päätöksentekomenettelyjä muutetaan mahdollisimman vähän. Näin ollen kaupungin toiminnan johtamisesta vastaavat myös kriisiaikana samat viranhaltijat, henkilöt ja toimielimet, jotka vastaavat muustakin päätöksenteosta ja johtamisesta.

Kaupunkiin perustettiin koronakoordinaatioryhmä yhteensovittamaan näkemyksiä merkittävistä ja kaupunkiyhteisiä vaikutuksia omaavista korona-asioista. Kaupunkiyhteisten rajoitustoimien lisäksi koronakoordinaatioryhmässä käsiteltiin kaupungin toimialojen keskeiset koronatilannetiedot, tilannekuvaraportti koronan vaikutuksista sekä epidemiologinen viikkoraportti. Tilannekuvaraportti sisälsi tietoa myös kansainvälisten verrokkimaiden ja -kaupunkien ajankohtaisesta koronatilanteesta, ja eri maissa käyttöön otetuista toimenpiteistä.

Helsingin aloitteesta perustettiin pääkaupunkiseudun alueellinen koronakoordinaatioryhmä, jossa mukana olivat Espoo, Vantaa, THL, HUS ja Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Ryhmä vahvisti yhteistä tilannekuvaa ja koordinoi alueellisia toimia STM:n ohjauksen mukaisesti.

Koronaan liittyvissä päätöksissä noudatettiin kuntalakia ja kaupungin hallintosääntöä. Koronakoordinaatioryhmän linjaukset toimeenpantiin kansliapäällikön tai toimialajohtajien päätöksillä.

Toiminnan arvioinnista

Kaupunki tilasi pandemian aikana kolme ulkopuolista selvitystä (2020, 2021, 2022) KPMG Oy:ltä, joissa arvioitiin kaupungin kriisijohtamista ja toimenpiteitä. Kaikissa kolmessa selvityksessä Helsingin kaupunkitason kriisijohtaminen on arvioitu toimivaksi ja tehokkaaksi. Kaupunki kykeni johtamaan toimintaansa tehokkaasti myös henkilövaihdoksista (pormestari ja kolme toimialajohtajaa) huolimatta.

Viimeisimmän selvityksen perusteella myös toimialojen ja kaupunkikonsernin muiden yhteisöjen omat kriisiorganisaatiot toimivat hyvin koko pandemian ajan. Kriisin pitkittyessä toimialojen sekä kaupunkikonsernin muiden yhteisöjen kriisiorganisaatiot saavuttivat tilan, jossa tilannekuvan muodostaminen, asioiden valmistelu sekä päätöksenteko olivat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia.

Selvityksissä tunnistettiin myös kehittämistarpeita, erityisesti valtakunnallisen ja paikallisen tason välisessä yhteistyössä ja yhteisen tilannekuvan muodostamisessa. Helsingissä laadittiin selvitysten toimenpidesuosituksen pohjalta koronatoimintakertomus, jossa kuvataan kaupungin organisoituminen, toimet ja päätökset ajanjaksolta keväästä 2020 kesään 2022. Vaikka toimintakertomus ei arvioi toimenpiteiden vaikutuksia, se toimii osana kaupungin varautumista tuleviin kriiseihin.

Kaupungin toimialoilla on myös tehty lukuisia sisäisiä arviointeja ja selvityksiä pandemian vaikutuksista. Koronaan liittyvät selvitykset ja tutkimukset on listattu kaupungin koronatoimintakertomuksen liitteessä. Lisäksi pandemian johtamiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty kaupungin sisäisissä tilaisuuksissa, kuten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ajankohtaispäivissä. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2021 tarkasteltiin muun muassa etäopetuksen aiheuttamaa oppimisvajeen paikkaamista.

Valtakunnallisesti koronajohtamista on arvioitu valtioneuvoston raportissa Koronajohtaminen Suomessa (2022), jossa todetaan Suomen pärjänneen pandemiassa kansainvälisesti vertailtuna hyvin. Valtioneuvoston aloitteesta vuosina 2020–2022 tuotettiin 26 kappaletta COVID-19-tutkimuskatsauksia, joissa tutkijat kokosivat uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta päätöksentekijöiden käyttöön. Politiikkasuosituksia on koostettu esimerkiksi Pandemics-ohjelman raportissa Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin valmistumista ja kriisinhallintaa (2024).

Yhteenveto

Helsingin kaupungin pandemian hallintaan liittyvät toimet perustuivat suurelta osin valtakunnalliseen lainsäädäntöön ja ohjaukseen. Kaupungin toimintaa koronapandemian aikana on arvioitu useissa ulkopuolisissa ja sisäisissä tarkasteluissa, ja kokonaisarvio kaupungin toiminnasta on ollut myönteinen.

Yllä esitettyjen tietojen valossa erillisen valtuustoseminaarin järjestämistä ei nähdä tarpeellisena. Kaupungin toteuttama arviointityö on ollut kattavaa, ja keskeiset opit on tunnistettu osaksi kaupungin varautumista mahdollisiin tuleviin kriisitilanteisiin. Koronakriisin hoito oli pitkälti operatiivista toimintaa, jota tehtiin asiantuntijavalmistelun perusteella viranhaltijoiden toimesta. Myös tästä näkökulmasta katsottuna valtuustoseminaarin järjestäminen aiheesta ei ole tarkoituksenmukaista.

Kaupunkistrategia vuosille 2025-2029 määrittelee turvallisuudelle ja varautumiselle laajasti erilaisia tavoitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa Helsingin kaupungin toimintakyky kaikissa olosuhteissa. ​
Kaupunkistrategia tunnistaa erityisinä painopistealueina digitaalisten palveluiden turvallisuuden ja jatkuvuuden varmistamisen, kaupungin palveluiden jatkuvuuden varmistamisen sekä väestön suojaamisen kehittämisen. ​

Kaupungin varautumisen periaatteena on, että jokainen organisaatio huolehtii kriittisten toimintojen jatkuvuuden varmistamisesta paikallisella tasolla valmiussuunnittelun ja varautumisen toimenpitein. ​Merkittävät koko kaupunkia koskevat uhkamallit edellyttävät erillistä suunnittelua, jossa huomioidaan kaupunkitasoiset vaikutukset sekä organisaatioiden välinen koordinointi.​

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattaviksi.