Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan esitys kaupunginhallitukselle hallintosäännön muuttamiseksi

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Hallintosääntöön esitettävät muutokset koskevat sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaoston toimivaltaa ja pelastusjaoston toimivaltaa, joita esitetään muutettavaksi teknisinä korjauksina. Yksilöasioiden jaoston toimivaltaan esitettävä toimivallan poisto liittyy päihdehuoltolakiin (41/1986) kansallisen sote-uudistuksen yhteydessä tehdystä muutoksesta, minkä myötä sosiaalilautakunta ei enää tee esitystä hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdosta riippumatta väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuorokaudeksi. Pelastusjaoston toimivaltaan esitettävä toimivallan poisto puolestaan liittyy pelastustoimen käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamiseen ja avustusten käytön valvontaan, joista päättäminen on sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen yhdistymisen myötä siirtynyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle 1.1.2023 alkaen. Esitettäviä muutoksia on kuvattu tarkemmin jäljempänä.

Hallintosääntöön ehdotettuja muutoksia on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 14.4.2025. Sääntötyöryhmä piti esitettyjä muutoksia sääntöteknisesti ongelmattomina.

Yksilöasioiden jaoston toimivallan muutos

Päihdehuoltolain (41/1984) 13 §:ssä säädettiin aiemmin, että hallinto-oikeus voi sosiaalilautakunnan esityksestä päättää henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuorokaudeksi, milloin 12 §:ssä tarkoitettu hoitoaika on osoittautunut riittämättömäksi. Hallintosäännössä tämä sosiaalilautakunnan toimivalta tehdä esitys hallinto-oikeudelle oli määrätty sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaostolle. Päihdehuoltolain (41/1986) 12–13 § on kumottu lailla (1284/2022) ja muutos on tullut voimaan 1.1.2023 alkaen.

Hallituksen esityksessä (HE 197/2022) pykälien kumoamista perusteltiin sillä, että päihdehuoltolain mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa väkivaltaisuuden perusteella ei ole käytännössä Suomessa viime vuosina toteutettu. Sääntely ei myöskään täyttänyt kaikilta osin perusoikeuden rajoittamiselle asetettavia lailla säätämisen sekä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Käytännössä ei ole myöskään ollut toimintayksiköitä, joilla olisi ollut aluehallintoviraston hyväksyntä (päihdehuoltolaki 18 §) ja joissa hoitoa olisi voitu toteuttaa. Lisäksi jos mielenterveyslain (1116/1990) tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset ovat täyttyneet, hoitoa tahdosta riippumatta on annettu mielenterveyslain perusteella terveydenhuollon toimintayksikössä. Päihdehuoltolain kumotun 12 §:n tarkoittama viiden vuorokauden tahdosta riippumaton hoito oli hoitojaksona lyhyt, joten sillä ei suurimmassa osassa tapauksia ollut mahdollista saavuttaa pitkäjänteisiä tuloksia. Päihdehuoltolain kumotun 13 §:n tarkoittama pidempiaikainen hoito (enintään 30 vuorokautta) väkivaltaisuuden perusteella oli mahdollista hallinto-oikeuden päätöksellä, jos lyhyt hoitoaika osoittautui riittämättömäksi. Pidempiaikaisesta hoidosta päättäminen vaati aiemmin tuomioistuinkäsittelyn sekä perusteet väkivaltaisuuden jatkumisesta, joita ei välttämättä enää ole tilanteen hetkellisesti rauhoituttua. Laista on siten kumottu väkivaltaisuuden johtuva peruste tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämiselle.

Hoitoon määrääminen henkilön tahdosta riippumatta on edelleen mahdollista terveysvaaran perusteella. Päihdehuoltolain 11 §:n mukaan terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan asianomainen ylilääkäri voi toisen lääkärin antaman lääkärinlausunnon nojalla määrätä henkilön tahdostaan riippumatta hoitoon terveysvaaran perusteella enintään viideksi vuorokaudeksi. Lääkärinlausunnon on oikeutettu antamaan terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston lääkäri tahi muu lääkäri. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että päätöksen hoitoon määräämisestä terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai sairaalan asianomaisen ylilääkärin sijasta voi tehdä muu lääkäri. Päihdehuoltolaissa ei ole enää 1.1.2023 alkaen ollut säädöstä, jonka perusteella sosiaalilautakunnan tulisi tehdä esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä tahdosta riippumattomaan hoitoon väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vuorokaudeksi. Tämä sosiaalilautakunnalle laissa säädetty toimivalta on Helsingin kaupungilla ollut sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaostolla, ja toimivaltaa koskeva määräys hallintosäännössä on jäänyt epähuomiossa tarkastamatta lakimuutoksen yhteydessä. Näin ollen esitetään, että hallintosäännön 18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta koskien päihdehuoltolaissa tarkoitetun esityksen tekemistä hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella poistetaan yksilöasioiden jaoston toimivallasta teknisenä korjauksena. Käytännössä yksilöasioiden jaosto ei ole tehnyt yhtään määräykseen perustuvaa esitystä hallinto-oikeudelle toimikaudellaan 2021–2025.

Pelastusjaoston toimivallan muutos

Kansallisen sote-uudistuksen myötä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja pelastustoimi yhdistyivät yhdeksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaksi 1.1.2023 alkaen. Kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2022 § 62 yhdistymistä koskevista hallintosäännön muutoksista. Tuolloin ei ollut vielä selvillä, miten kaupungin avustusmäärärahoista päätetään sote-uudistuksen myötä huomioiden sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen erillinen valtionrahoitus. Ennen yhdistymistä sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalla että pelastuslautakunnalla oli hallintosäännön määräysten perusteella toimivalta päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta. Avoinna olleen tilanteen vuoksi tämä toimivalta päätettiin säilyttää hallintosäännössä edellä mainitut toimielimet korvanneilla sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla ja sen alaisella pelastusjaostolla.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti 6.6.2022 § 27, että avustusten myöntämistä koskeva päätöksenteko jakautuu sen mukaan, mistä määrärahoista avustuksia myönnetään. Jos sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen yleiskatteellista valtionrahoitusta koskevassa käyttösuunnitelmassa varaudutaan avustusten myöntämiseen, päätös tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa lautakunnassa tai delegoinnin perusteella viranhaltijan toimesta. Kunta-Helsingin budjettirahoitukseen perustuvassa avustustoiminnassa päätös tehdään puolestaan keskushallinnossa kaupunginhallituksessa tai delegoinnin perusteella viranhaltijan toimesta. Valtionperintönä saatavista varoista rahoitettavat avustukset ovat kunta-Helsingin avustuksia ja niistä päätetään keskushallinnossa. Valtionperintöjen käyttötarkoituspäätöstä tarkistetaan niin, että niitä voidaan käyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Hyte) liittyvään avustustoimintaan. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa lausunnon hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä avustuksista ennen niiden päätöksentekoa keskushallinnossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021) määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kunnissa ja hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 4 momenttia koskevassa perustelutekstissä todetaan, että järjestöjen toimintaedellytyksien turvaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi harkinnan mukaan avustusten myöntämistä järjestöille. Valtion yleiskatteellista rahoitusta voidaan käyttää järjestöavustuksiin. Valtion rahoituksesta jaettavien avustusten tulee tukea sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, joka kytkeytyy hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin (sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut).

Edellä olevaan perustuen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestöavustuksista päätetään joko sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa tai kaupunginhallituksessa. Pelastusjaostolle ei ole varattu erillisiä määrärahoja myöntää järjestöavustuksia, eikä pelastusjaosto ole siten myöntänyt pelastustoimen määrärahoista avustuksia sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen yhdistymisen jälkeen. Näin ollen hallintosäännön 18 luvun 2 a §:n 1 momentin 5 kohta koskien pelastusjaoston toimivaltaa päättää pelastustoimen käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta esitetään poistettavaksi teknisenä korjauksena.

This decision was published on 25.04.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §