Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, Kartanontie 1, Munkkiniemi, Kone Oyj
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.10.2025 § 31 (puun aiheuttama esinevaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.10.2025 (31 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 12.10.2025 (31 §) hylännyt syyskuussa 2024 Kartanontie 1:ssä tapahtuneeseen oksan putoamisen aiheuttamaan esinevaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 35 000 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen syyskuussa 2024 Kartanontie 1:ssä tapahtuneeseen esinevaurioon. Kaupungin katualueella kasvavasta tammesta putosi oksa hakijan kiinteistön puolelle vahingoittaen sähköauton latauslaitetta. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kaupunki on laiminlyönyt kunnossapitolain mukaiset velvollisuutensa, kun se ei ole kohtuullisessa ajassa puun huonokuntoisuuden toteamisen jälkeen suorittanut puun tolppausta. Mikäli kaupunki olisi ryhtynyt asianmukaisiin ja oikea-aikaisiin toimenpiteisiin, olisi hakijan omaisuudelle kohdanneelta vahingolta vältytty.
Oikaisuvaatimuksen mukaan ei ole uskottavaa väittää, ettei puun tyven ja oksiston kunnolla olisi yhteyttä, kun päätös puun tolppaamisesta on perustunut tyvialueen heikentyneeseen kuntoon. Hakija katsoo kaupungin olleen tietoinen siitä riskistä, että puun tyven huonolla kunnolla saattaa olla vaikutuksia puun oksiston kestävyyteen. Tätä tukee myös osaltaan kaupungin toteamus siitä, että latvuksen kokoa on pienennetty vuosien saatossa rungon rasituksen pienentämiseksi. Lisäksi tolppauspäätös tehtiin pian hakijan omaisuutta kohdanneen vahinkotapahtuman jälkeen, mikä osoittaa, että kuntoarvion ja sitä seuranneiden lisätutkimusten mukaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta vahinkoriskin aktualisoiduttua.
Hakijan mukaan syyskuun 2024 viimeisen viikon sääolosuhteet eivät ole olleet tavanomaisista poikkeavia, eikä keskituulen nopeus kyseisenä ajankohtana ole täyttänyt edes päätöksessä esitettyä navakan tuulen määritelmää. Näin ollen kaupunki ei voi myöskään uskottavasti vedota sääolosuhteisiin vahingon aiheuttajana tai myötävaikuttajana.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 13.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.10.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Alueen kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan tammi, josta vahingon aiheuttanut oksa on pudonnut, on vanha. Tammea on tarkkailtu säännöllisesti nykyisen alueella toimivan urakoitsijan toimesta tammikuusta 2023 alkaen ja sille on tehty kuntoarvio toukokuussa 2024. Puun tyvialueen kunto on todettu kuntoarviossa heikentyneeksi. Puuta on tutkittu myös loppukesällä 2024 käyttäen lahontutkimusporaa. Tammen latvuksen kokoa on pienennetty vuosien saatossa lyhentämällä päähaaroja, jotta rasitusta tyvelle on saatu pienemmäksi. Hakijan 30.9.2024 antaman palautteen johdosta tammen latvus on katselmoitu ja siistitty.
Päätös tammen tolppaamisesta on tehty 16.10.2024, ja se on tolpattu joulukuussa 2024. Tammen tolppaus on perustunut tyven kuntoon, eikä siis puun latvuksen kuntoon tai yksittäisten oksien kuntoon. Tolppauksen tarkoituksena on estää puun katkeaminen nimenomaan vaurioituneen tyven kohdalta. Myös aiemmat tammen latvuston koon pienentämiset ovat liittyneet tyven kantokyvyn varmistamiseen eivätkä latvuston tai oksien kuntoon. Vahinkoriski, jonka estämiseksi kyseinen tammi on tolpattu, eli tammen katkeaminen tyvestä, ei ole myöskään aktualisoitunut.
Tammi on vahvarakenteinen puu. Kyseisen tammen latvus on ollut tyven heikentymisestä huolimatta elinvoimainen, eikä vahingon aiheuttaneen oksan heikkoutta ole voitu havaita ennalta, vaan se on näyttänyt terveeltä. Vahingon aiheuttanut oksa on ollut myös pieni suhteessa kyseisen tammen kokoon. Yleisesti tammissa myös niiden kuolleet ja lahot oksat pysyvät sitkeästi kiinni puussa eivätkä putoa.
Maa-alueilla nimenomaan tuulen puuskat aiheuttavat vahinkoja eikä keskituulen nopeus. Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan puuskatuulen nopeus on vaihdellut 27.9.2024 klo 15.50 ja 28.9.2024 klo 5.10 välisenä aikana 8,9 m/s ja 22,5 m/s välillä. Tuulen nopeus 21–24 m/s luokitellaan myrskyksi. Vahinkoajankohtana on ollut myrskypuuskia, jotka olisivat voimakkuudeltaan olleet riittävän kovia katkomaan puita. Tuulenpuuskat ovat siten ollen riittävän kovia katkomaan myös oksan.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahingon aiheuttanutta tammea on tarkkailtu säännöllisesti ja sille on tehty sen kunnon vaatimat toimenpiteet. Tammen kunnossapitoa ei siten ole laiminlyöty. Kyseisen puun latvusto on ollut elinvoimainen eikä katkenneessa oksassa ole ollut ulkopäin havaittavaa vikaa, joten kyseisen oksan katkeamista ei ole voitu ennakoida. Edellä esitetyin ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään ja ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan kiinteistöllä olevan sähköauton latauslaitteen vaurioitumisesta. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §, 138 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 12.10.2025 § 31
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 8.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään 35 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin kunnossapitovastuun piiriin kuuluvasta puusta putosi syyskuussa 2024 oksa hakijan sähköauton latauslaitteen päälle osoitteessa Kartanontie 1. Oksa vahingoitti hakijan sähköauton latauspistettä. Hakija on toimittanut vaatimuksensa yhteydessä kuvia vahingon aiheuttaneesta puusta ja syntyneestä vahingosta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.
Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut suoja- ja vaihettumisviheralueella, joka on luokiteltu KR4-hoitoluokkaan.
Katualueilla puita tarkkaillaan silmämääräisesti jatkuvasti muiden töiden ohella ympäri vuoden. Vastaistutettujen, nuorten ja varttuvien puiden huonot oksarakenteet poistetaan. Liikenneväyliin rajautuvilla viheralueilla käytetään puiden vapaan ajokorkeuden runkokorkeuden 5 metrin saavuttavaa leikkaustapaa. Vanhojen puiden ylläpitoleikkauksissa poistetaan välitöntä vaaraa aiheuttavat oksat ja haarat. Leikkaustyöstä aiheutuneita repeämiä ja kuorivaurioita ei tule esiintyä ja leikkauspintojen tulee olla siistejä.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on tammi, ja se on sijainnut katualueella. Kyseisestä puusta on annettu palautteet syyskuussa 2021 ja helmikuussa 2022. Urakoitsija ei ole tällöin todennut puussa toimenpidetarpeita. Puu on vanha ja sitä on tarkkailtu säännöllisesti nykyisen alueella toimivan urakoitsijan toimesta tammikuusta 2023 alkaen.
Puiden kuntoarvioinnit tehdään lisätyönä erikseen tilattuna tarpeen mukaan. Kuntoarviointi tehdään silmämääräisessä kunnon seurannassa tehdyn esityksen pohjalta, ja se on puukohtainen. Kuntoarvioinnissa käytetään apuna teknisiä apuvälineitä, kuten mikroporaa, puututkaa tai jotain muuta teknistä menetelmää ja jokainen käsiteltävä puu tutkitaan yksityiskohtaisesti. Kyseiselle tammelle on tehty kuntoarvio toukokuussa 2024. Puun tyvialueen kunto on todettu kuntoarviossa heikentyneeksi. Puuta on tutkittu myös loppukesällä 2024 käyttäen lahontutkimusporaa.
Etenkin maisemakuvallisesti arvokkaiden ja vanhojen puiden elinkaari pyritään pitämään mahdollisimman pitkänä latvuksen kevennyksillä ja silmämääräisellä seurannalla. Kyseessä olevan tammen latvuksen kokoa on pienennetty vuosien saatossa lyhentämällä päähaaroja, jotta rasitusta rungolle on saatu pienemmäksi.
Puunhoidolliset toimenpiteet ja niiden aikataulutus tapahtuu arboristien arvioinnin perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon puun kunto ja puun aiheuttamat mahdolliset riskit. Kyseisen tammen kohdalla on puun arvioitu kestävän pystyssä. Päätös puun tolppaamisesta on tehty 16.10.2024, ja puu on tolpattu joulukuussa 2024. Päätös puun tolppauksesta on perustunut nimenomaan tyvialueen heikentyneeseen kuntoon eikä latvuksen kuntoon. Tyven kunnolla ja latvuksen oksiston kestävyydellä ei ole suoraa yhteyttä.
Vaikka vanha tammi on latvukseltaan harva ja ilmava, voivat jäljellä olevat oksat olla usein elinvoimaisia, ja kesän tullen runsaita ja painavia. Oksa voi murtua erityisesti kovemmalla tuulella, vaikka se ulkoisesti näyttäisi olevan terve. Yleisesti myös tammien kuolleet ja lahot oksat pysyvät sitkeästi kiinni puussa.
Vahingon aiheuttanut oksa on ollut suhteutettuna puun kokoon nähden pieni ja sijainnut latvuksen uloimmassa osassa. Oksan heikkoutta ei ole voitu havaita ennalta, vaan se on näyttänyt terveeltä.
Helsingin kaupungin palautejärjestelmään ei ole annettu palautteita kyseisestä puusta 2023–2024 ennen vahinkoa. Hakija on antanut 30.9.2024 palautteen tammesta pudonneesta isosta oksasta. Kyseisen palautteen perusteella puun latvus on katselmoitu ja siistitty. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä puusta.
Syyskuun 2024 viimeinen viikko oli sateinen ja tuulinen. Lapissa ja Uudellamaalla satoi viikon aikana paikoin enemmän kuin yleensä koko syyskuussa, ja merialueilla havaittiin myrskytuulia neljänä peräkkäisenä päivänä 25.–28.9.2024. (Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus 9/2024.)
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan keskituulen nopeus on vaihdellut 27.9.2024 klo 15.50 ja 28.9.2024 klo 5.10 välisenä aikana 4,5 m/s ja 10,6 m/s välillä. Puuskatuulen nopeus on vaihdellut samalla aikavälillä 8,9 m/s ja 22,5 m/s välillä.
11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut katualueella, jota tarkkaillaan silmämääräisesti jatkuvasti muiden töiden ohella ympäri vuoden. Katualueilla vanhojen puiden ylläpitoleikkauksissa poistetaan välitöntä vaaraa aiheuttavat oksat ja haarat.
Puuta on tarkkailtu säännöllisesti ja sille on tehty kuntoarvio toukokuussa 2024. Kyseisen tammen on arvioitu säilyvän pystyssä. Päätös puun tolppaamisesta on tehty lokakuussa ja toteutettu joulukuussa 2024. Tolppauspäätös on perustunut tyvialueen heikentyneeseen kuntoon, eikä se ole liittynyt latvuksen oksiston kuntoon. Katkennut oksa on ollut ulkoisesti hyväkuntoinen. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet oksan katkeamisen.
Edellä esitetyn perusteella asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä, eikä kaupungin puolelta ole todettavissa myöskään tahallisuutta tai tuottamusta. Kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija
puhelin: 09 310 52908, kymp.korvausasiat@hel.fi
This decision was published on 22.12.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.