Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Länsi-Sataman ja Eiran kaupunginosissa Hernesaaren ja Eiranrannan sekä Merisataman alueella

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen tiedot, omistaja ja haltija

Hernesaaren esirakentamisen kunnostusalue sijaitsee pääosin Helsingin kaupunginosassa 20 (Länsi-Satama) ja pieneltä osin kaupunginosassa 6 (Eira).

Kunnostettava alue sijaitsee seuraavilla kiinteistöillä: 91-6-9903-104 (osittain), 91-6-9909-100 (osittain), 91-6-9906-100 (osittain), 91-20-9906-103 (osittain), 91-20-9909-100 (osittain), 91-20-9901-100 (osittain), 91-20-237-3, 91-20-237-4, 91-20-9906-2, 91-20-181-3, 91-20-181-4, 91-20-235-12, 91-20-235-14, 91-20-9901-0 (osittain), 91-

20-236-4, 91-20-238-1, 91-20-238-2, 91-20-241-1, 91-20-240-2, 91-20-240-3, 91-20-240-4, 91-20-243-1, 91-20-242-2, 91-20-244-19, 91-432-5-2 (osittain) ja 91-432-1-26 (osittain).

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupungilla on alueella vuokrasopimuksia eri tahojen kanssa.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.4.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja liitteineen: Helsingin kaupunki, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Hernesaaren esirakentaminen, Helsinki, 8.4.2024 Afry Finland Oy.

Ilmoitusta on täydennetty sähköpostitse 12.5.2025. Täydennyksessä on mm. lueteltu kaikki kunnostussuunnitelman lähteenä käytetyt tutkimusraportit ja erilliset riskinarviot sekä raportointi aikaisemmista kunnostuksista ja tarkkailuista. POP-yhdisteiden sijoittuminen on esitetty erillisessä karttaliitteessä ja lisäksi on lueteltu kaikki haitta-aineet, joita on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina alueelta. Pohjaveden pilaantuneisuuden arviota ja alueen hulevesijärjestelyitä on täsmennetty. Kunnostuksen toteutusta on täsmennetty pintamaiden osalta sekä ensimmäisenä alkavan urakan massamäärien ja aloitusajankohdan osalta.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Ilmoitusalueella on kunnostettu maaperää maankäytön muutosten vuoksi vuonna 2015 Löylyn ja sen läheisen rannan alueella. Vuonna 2021 kunnostettiin väliaikaisen vesijohtokaivannon alueella maaperää Hernesaarenranta 3 ja Laivakatu 1 välisellä alueella. Näissä aikaisemmin kunnostuksissa alueelle on jäänyt haitta-aineita ja ne sisältyvät tämän ilmoituksen mukaan kunnostettavaan alueeseen.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kunnostussuunnitelman alue käsittää Hernesaaren valmisteilla olevan asemakaava-alueen maa-alueen kokonaisuudessaan. Alue rajautuu itä-, etelä- ja länsiosiltaan Helsingin edustan merialueisiin. Pohjoisessa se rajautuu Telakkarannan alueeseen sekä Eiran ja Eiranrannan asuinalueisiin. Kohteen kokonaispinta-ala on noin 47 ha.

Helsingin edustalla sijainneet saaret Munkkisaari ja Hernesaari on eri vuosikymmenten aikana yhdistetty mantereeseen laajoilla meritäytöillä. Täytöt on tehty rakentamalla louheesta altaita, jotka on täytetty eri kohteista tuoduilla massoilla. Alueella on ollut teollista sekä satamaan ja varastointiin liittyvää toimintaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien aina 2000-luvulle asti. Alueella on ollut useita satamaratalinjauksia. Alueella on havaittu jätejakeita täyttöjen seassa.

Hernesaaressa sijainneet rakennukset on pääasiassa jo purettu tulevien toimintojen tieltä. Länsireunalla on edelleen pienvenetelakan toimintaa ja tulevan kaava-alueen pohjoispuolella on toimiva telakka. Eteläkärjessä sijaitsee sedimenttien välivarastointiallas ja keskiosassa maa-ainesten välivarastointialue. Pyhän Birgitan puistossa toimivat ravintola ja sauna Löyly sekä kahvila Birgitta. Eiranranta ja Merisatama ovat pääosin päällystämättömiä puistoja. Eiranrannassa on myös uimaranta ja veneiden säilytystä. Merisatamassa toimii Cafe Carusel. Kunnostettavan alueen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisen herkkiä toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja tai hoitolaitoksia.

Alueen valmisteilla olevassa kaavassa Hernesaareen on tulossa toimisto- ja asuinrakennuksia sekä satamatoimintoja ja puistoa.

Alueella on useita voimassa olevia asemakaavoja, jotka tuleva asemakaava korvaisi (8418, 10800, 9460, 10683, 8775, 8761 ja 6154). Alueelle on 17.1.2018 hyväksytty osayleiskaava, jonka myötä maankäyttö muuttuu merkittävästi. Osayleiskaava-alueeseen ei sisälly Eiranrantaa tai Merisatamaa.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Meritäyttönä käytetyissä massoissa on todettu haitta-aineita ja jätteitä. Lisäksi alueella on pitkään harjoitettu teollista toimintaa. Korkeina pitoisuuksina esiintyy erityisesti alkuaineita, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinnan taso vaihtelee noin välillä +1,1…+6,4 ja on suurimmalta osin alle tason +3. Maanpinta nousee pohjoista kohden. Kallion pinta vaihtelee Hernesaaressa noin syvyydellä 1,0–21,5 m nykyisestä maanpinnasta. Korkeimmillaan kallion pinta on entisten saarten (Hernesaari, Hernesaaren kari) alueilla, joilla se kohoaa meriveden pinnan yläpuolelle. Hernesaaren maaperä koostuu pääasiassa meritäytöistä. Täytöt koostuvat hiekasta, sorasta ja kivistä, joiden suojaksi on rakennettu louhepenkereet. Paikoin täyttöjen seassa on runsaasti sekalaista orgaanista ja epäorgaanista jätettä.

Hernesaaren alue on osittain päällystetty. Päällystetyiltä alueilta sadevedet ohjataan hulevesiviemäreitä pitkin mereen ja päällystämättömiltä alueilta ne imeytyvät maaperään.

Hernesaaren alueella pohjaveden ominaisuuksissa ilmenee meriveden vaikutus ja sen pinnan taso noudattelee meriveden pinnantason vaihteluja. Hernesaaren alueella on toteutettu vuodesta 2015 lähtien pohjaveden tarkkailua, jonka perusteella pohjaveden pinta vaihtelee välillä –0,4…+1,2 (N2000). Merivesi vaikuttaa alueella pohjaveden sähkönjohtavuuteen ja kloridipitoisuuksiin, jotka ovat kaikissa havaintoputkissa melko korkeita. Pohjaveden pH-arvo vaihteli vuonna 2024 havaintoputkissa välillä 6,8–8,2. Suunnittelualueen pohjavedessä esiintyy kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita. Selkeitä alueita, jossa pohjavesi olisi puhtaampaa kuin toisaalla ei voida kohteessa tehdyn tarkkailun perusteella määrittää.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Haitta-ainetutkimukset ja jätteisyys

Hernesaaren alueen maaperää on tutkittu useasti vuosina 1993–2022. Maaperätutkimusten lisäksi Hernesaaressa on käynnistetty vuonna 2015 pohjavesi- ja huokoskaasutarkkailu. Pohjaveden laadusta on satunnaisia mittaustuloksia aiemmiltakin vuosilta. Tarkkailussa on yhteensä 11 havaintoputkea, joista otetaan näytteet kolmesti vuodessa. Tutkimusraportit on listattu ilmoituksen täydennyksessä.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia esiintyy koko Hernesaaren laajuudelta. Haitta-aineet esiintyvät täytöissä hyvin laikuittaisesti sekä horisontaalisesti että syvyyssunnassa tarkasteltuna, mikä johtuu täyttöjen heterogeenisuudesta. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia esiintyy myös pohjavedenpinnan alapuolisissa täytöissä.

Hernesaaren alueella on todettu laajalla alueella kohonneita orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Kaikkia analysoituja alkuaineita on todettu kohonneina pitoisuuksina (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V). Näistä runsaimmin on todettu kuparia, lyijyä ja sinkkiä, joiden pitoisuudet ylittävät paikoin vaarallisen jätteen raja-arvon. Syanidia on todettu satunnaisesti kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Orgaanisista yhdisteistä maaperässä esiintyy runsaasti PAH-yhdisteitä, joista erityisesti bentso(a)pyreeniä sekä fenantreenia ja fluoranteenia on todettu viitearvot ylittävinä pitoisuuksina. Alueen maaperässä esiintyy myös keskiraskaita (C₁₀–C₂₁) ja raskaita (C₂₁–C₄₀) öljyhiilivetyjä, joista raskaita esiintyy keskimäärin useammin ja korkeampina pitoisuuksina. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus (C₁₀–C₄₀) ylittää paikoin vaarallisen jätteen raja-arvon. Dioksiineja ja furaaneja esiintyy Hernesaaren alueella paikoin merkittävästi kohonneina pitoisuuksina. POP-yhdisteiden sijoittuminen on esitetty erillisessä liitekartassa. Lisäksi alueella on suppeammin havaintoja muista haitta-aineista.

Kynnysarvon ylittävänä pitoisuuteen on todettu seuraavia haitta-aineita: metallit, PAH-yhdisteet, syanidi (kokonais), BTEX-yhdisteet, PCB, dioksiinit ja furaanit (PCDD/F), klooratut alifaattiset hiilivedyt ja öljyhiilivedyt (C₅-C₄₀). Lisäksi määritysrajan ylittävänä pitoisuutena on todettu DDT/D/E:tä.

Huokosilma- ja pohjavesinäytteiden korkeimmat haitta-ainepitoisuudet on todettu havaintoputkissa, jotka sijaitsevat saaren eteläosissa sijaitsevan Hernesaarenkarin ja pohjoisessa sijaitsevan alkuperäisen Hernesaaren välisellä alueella sekä näiden läheisyydessä. Lisäksi yhdessä yksittäisessä havaintoputkessa Hernesaaren koillisrannalla (HP901) on todettu korkeita haitta-ainepitoisuuksia.

Pohjavesitarkkailussa on todettu runsaasti pintaveden vertailuarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ja yksittäisiä pohjaveden vertailuarvot ylittäviä pitoisuuksia. Alkuaineista pintaveden vertailuarvon ylittävinä pitoisuuksina esiintyy erityisesti elohopeaa, sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Useita PAH-yhdisteitä esiintyy pintaveden vertailuarvon ylittävinä pitoisuuksina. Korkeimmat öljyhiilivetyjen pitoisuudet on todettu Hernesaaren alueen keskiosissa. Useissa havaintoputkissa on todettu matalia laboratorion määritysrajat ylittäviä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuuksia. Yhdessä pisteessä on todettu määritysrajan ylittävä pitoisuus 1,4 diklooribentseeniä.

Huokosilmanäytteissä haitta-aineista korkeimmat laboratorion määritysrajat ylittävät pitoisuudet on todettu TVOC- ja BTEX-yhdisteitä sekä yksittäisiä haitta-aineita, kuten trikloorifluorimetaania, trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä, kevyitä öljyhiilivetyjakeita (C5-C6, C7-C8, C9-C10, C11-12) ja styreeniä. Kenttämittauksissa on lisäksi todettu kohonneita metaanin pitoisuuksia, paikoin räjähdysvaaraa (4,4–17 %) osoittavia tai sitä suurempia pitoisuuksia.

Epäorgaanista ja orgaanista jätettä esiintyy heterogeenisesti koko alueen laajuudella. Jätettä on havaittu sekä pohjavedenpinnan ylä- että alapuolisessa maaperässä. Jätehavainnot ovat enimmäkseen olleet epäorgaanista jätettä, joka koostuu pääasiassa purkujätteestä ja vähäisemmissä määrin muista epäorgaanisista jakeista. Havaittuja epäorgaanisia jätejakeita ovat mm. tiili, betoni, asfaltti, metalliromu, muovi, lasi, kuona, posliini ja filmirullat. Orgaaninen jäte on koostunut pääasiassa puujätteestä mm. laudoista, risuista, levyistä ja pölkyistä. Orgaanisten jätteiden hajoamiseen viittaavat havainnot mädän hajusta.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohteessa pyritään suunnittelulla mahdollistamaan haitta-ainepitoisen maan kaivu esirakentamisen edellyttämässä laajuudessa ennen alueen asemakaavan vahvistumista. Ensimmäinen tiedossa olevan pilaantuneen maan kaivua sisältävä hanke on Hernesaaren itärannan muutostyöt, jossa rantalinjaan tulee muutoksia ja ranta-aluetta joudutaan myös ruoppaamaan. Tässä muutostyössä arvioidaan olevan noin 1000–2000 m³ pilaantunutta maata. Kynnysarvomaita arvioidaan olevan noin 2000 m³.

Muut kaivualueet eivät toistaiseksi ole tiedossa, mutta kyseessä voisi olla pienimuotoiset kaivutyöt, joita joudutaan tekemään putkikaivantojen, rantarakenteiden muutosten tai liikennejärjestelyiden takia. Kunnostus toteutetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Pintamaihin ei jää kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Jätettä voidaan poistaa myös geoteknisten vaatimusten vuoksi. Kaivurintauksessa omana kerroksenaan esiintyvät kappalekooltaan suurimmat jätteet voidaan pyrkiä poistamaan kaivun yhteydessä, mutta kaivua ei laajenneta merkittävästi jätteiden takia. Tulevaan maan pintaan ei jätetä näkyviä jätteitä.

Rakentaminen voi edellyttää paikoin kaivua nykyisen maan pinnan tason alapuolelle ja paikoin myös nykyistä maan pintaa voidaan joutua korottamaan. Koska rakentamista tai korotuksia ei ole tämän suunnitelman laatimishetkellä suunniteltu yksityiskohtaisesti koko Hernesaaren alueelle, niitä ei esitetä tässä tarkemmin.

Jos maaperään jää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia, huomioidaan ne alueen myöhemmässä suunnittelussa, kun alue rakennetaan tulevan asemakaavan mukaisesti.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus tehdään massanvaihtona. Kunnostuskaivut etenevät vaiheittain esirakentamisen aikataulun mukaisesti usean vuoden aikana. Kaivu tehdään erottelevana. Kaivuja voidaan joutua toteuttamaan märkäkaivuna. Märkiä kaivumaita voidaan kuivattaa valuttamalla kaivualueella. Kuivatus on suunniteltava siten, että kuivatusvedet eivät aiheuta maaperän lisäpilaantumista.

Kaivu tehdään siten, ettei haitta-aineita siirry alueille, joille on mahdollisesti tuotu pilaantumattomia maa-aineksia (esim. pilaantumattomasta maasta mahdollisesti tehtävät täytöt tai uudet rakennekerrokset). Lisäksi kunnostus toteutetaan siten, ettei korkeampia haitta-ainepitoisuuksia siirry alueille, joilla pitoisuudet ovat alhaisempia. Tämä huomioidaan esim. hyötykäytön ja välivarastoinnin suunnittelussa.

Jätteet viedään asianmukaisesti lajiteltuina vastaanottopaikkoihin. Erottelu voidaan tehdä myös vastaanottopaikassa, jolla on lupa jätteiden käsittelyyn. Erotellut kivet toimitetaan hyötykäyttöön.

Jätteitä luovutetaan kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. Kuorma-/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä aiemmin tehdyissä tutkimuksissa ja kunnostuksen aikana otettavissa näytteissä todettujen analyysitulosten ja mittausten perusteella.

Kutakin rakennusvaihetta varten tehdään tarvittaessa täydentäviä tutkimuksia kaivualueella. Pienialaisissa kaivannoissa, kuten kunnallisteknisissä kaivannoissa maaperän haitta-ainepitoisuudet voidaan todentaa rakentamisen yhteydessä. Näytteet otetaan vähintään rakentamisen kaivutasoon saakka maaperän kerrosrakenne huomioiden sekä tarvittaessa syvemmältä.

Rakentamisen vaatiman kaivun valmistuttua maaperän jäännöspitoisuudet varmistetaan riittävällä määrällä näytteitä. Pohjanäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon. Vesipinnan alta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet mahdollisuuksien mukaan. Kaivuseinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä jokaista alkavaa 20 metrin pituista aluetta kohden korkeintaan metrin paksuisista kerroksista maalajikerrokset huomioiden. Tulevasta pintamaakerroksesta (ylin 0,5 m) otetaan erilliset jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei kuitenkaan oteta, mikäli kaivannon tuennat estävät maanäytteenoton (esim. tuentaelementit).

Kunnostuksen aikana näytteistä tutkitaan vähintään kullakin kunnostusalueella aikaisemmissa tutkimuksissa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Haitta-aineille, joille on soveltuviksi todetut kenttämittauslaitteet (As, Cu, Pb, Ni ja Zn sekä öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet), osa ennakkotutkimusten ja ohjaavista analyyseista voidaan tehdä kenttämittareilla. Tällöin kuitenkin vähintään 10 % kenttäanalyyseista varmistetaan laboratorioanalyyseilla. Jäännöspitoisuusnäytteet tutkitaan kaikki laboratoriossa. Mikäli kunnostuksen aikana maaperässä epäillään aistinvaraisesti aikaisemmissa tutkimuksissa toteamattomia haitta-aineita, analysoidaan näiden yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Kaivualueen pohjalle ja/tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen jäännöspitoisuus ylittää alemman ohjearvon, merkitään selkeästi muusta maarakentamisesta erottuvaa rakennetta esim. värillistä huomioverkkoa. Pohjaveden pinnan tason alapuolella olevaa pilaantumaa ei merkitä huomiorakenteella. Eristerakenteiden tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvio ja mahdollisen rakenteen toteutussuunnitelma toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tarkastettavaksi ennen ko. rakenteen asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. Ympäristöpalveluille varataan tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kukin rakennusvaihealue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä.

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus tehdään siten, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelemalla.

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely

Urakat ovat pääsääntöisesti pieniä ja pilaantuneiden kaivantovesien määrä rajallinen, jolloin vedet johdetaan todennäköisesti HSY:n jätevesiviemäriin. Kaivantovesien johtamiselle jätevesiviemäriin haetaan lupaa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY) ja veden johtamisessa noudatetaan HSY:n lupaehtoja.

Tarve kaivantovesien johtamisesta hulevesiviemäriin tai mereen arvioidaan tapauskohtaisesti. Suunnitelma vesien johtamisesta mereen esitetään tarvittaessa, kaivantovesien johtamisessa mereen noudatetaan Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta.

Ennen kaivantovesien johtamista kaivualueelta toteutetaan purkupaikan vaatima veden esikäsittely. Esikäsittely voi sisältää kiintoaineksen erotuksen, öljyn erotuksen, suodatuksen ja/tai muun käsittelyn, jolla veden haitta-ainepitoisuudet saadaan hyväksyttävälle tasolle.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueella voidaan varastoida kaivumassoja ja mahdollisesti seuloa maan seasta kiviä, jätteitä tai muuta materiaalia. Soveltuvia kaivumassoja pyritään käyttämään hyödyksi alueella.

Tarvittaessa varastokasat peitetään tai niitä kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Välivarastointia tehdään rakentamattomilla alueilla. Lisäksi välivarastointiin pyritään käyttämään pinnoitettuja alueita.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivantojen täytöissä käytetään pilaantumattomia maita syvyydellä 0–0,5 m. Alueelta kaivettuja rakennusteknisesti täyttöön soveltuvia, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välisiä maa-aineksia voidaan hyötykäyttää. Haisevia, haihtuvia hiilivetyjä tai elohopeaa yli kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältäviä massoja ei hyötykäytetä. Mikäli maa-aineksia hyödynnetään kohteessa, laaditaan hyötykäytöstä erillinen suunnitelma. Ne maa-ainekset, joita ei voida hyötykäyttää, sekä jätejakeet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Jos kunnostuksen aikana todetaan tutkimuksissa todetuista poikkeavia haitta-aineita tai mikäli massamäärät tai pitoisuustasot kasvavat huomattavasti ennakkoon arvioiduista, ollaan asiasta yhteydessä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.

Jos kaivutöiden aikana havaitaan voimakasta hajua tai muutoin haihtuvista haitta-aineista epäillään muodostuvan työterveysriskiä, työ keskeytetään ja tehdään haitta-aineiden pitoisuusmittauksia ilmasta.

Voimakkaat sateet ja ajoittainen meriveden pinnan tason nousu voi aiheuttaa meren lähellä olevissa kaivannoissa veden pinnan tason nousua. Tähän varaudutaan urakoiden valmistelussa.

Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille toimitetaan aloitusilmoitus jokaisesta kunnostusvaiheesta. Kunnostusvaihe käsittää rakentamisen aikataulun ja urakkakokonaisuuksien perusteella muodostuvan kokonaisuuden, joka määritellään aloitusilmoituksessa. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostuksen aloitus, kunnostettava alue ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

Naapurien tiedottaminen tehdään urakkakohtaisesti.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat, ml. poikkeamat työmaapäiväkirjaan. Suoritetuista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään myös kirjaa.

Jokaisen kunnostusvaiheen jälkeen laaditaan erillinen kunnostuksen loppuraportti. Kunnostusvaiheella tarkoitetaan pääasiassa urakkakokonaisuutta, joka määritellään kunnostuksen aloitusilmoituksessa. Raportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunkin kunnostusvaiheen loppumisesta.

Loppuraportissa esitetään seuraavat asiat:

• kunnostusalueen rajaus ja piirustus kunnostetusta alueesta

• kunnostuksen aikana tehdyt havainnot ja poikkeukselliset tilanteet

• kenttämittaukset

• näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät

• tiedot kunnostustavoitteiden ylityksistä ja niiden perusteella tehdyistä

riskinarvioista ja toimenpiteistä

• analyysien yhteenvetotaulukot ja laboratorion analyysitodistukset

• kaivettujen maa-ainesten määrät ja sijoituspaikat

• vesien käsittely ja pumppausmäärät

• kunnostuksen lopputulos

• asennetut huomio- ja eristerakenteet

• hyötykäytetyt massat ja sijoitusalueet

• jälkiseuranta

• johtopäätökset

Puhdistustyön ajankohta

Urakoiden aloitusajankohdat tai tarkemmat sijainnit eivät ole tiedossa. Hernesaaren itärannan muutostyöt on ajoitettu alkavaksi vuonna 2026.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ilmoituksessa esitetylle alueelle tehtiin 23.5.2025 maastokierros ja katsottiin keväällä ilmasta kuvattu video koko alueesta. Alueen keskiosassa sijaitsevalla massojen välivarastointialueella on kaupungille myönnetty ympäristölupa, joka mahdollistaa haitta-ainepitoisen maa-aineksen käsittelyn, ei kuitenkaan vaarallisen jätteen käsittelyä (ESAVI 77/2014/1, muutos ESAVI/7823/2019). Alueella ei saa välivarastoida herkästi haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Välivarastokenttä on aktiivisessa käytössä. Ilmoituksessa esitettyjen toimintojen lisäksi Helsingin Satamalle on myönnetty rajatulle alueelle Munkkisaarenlaiturin viereen ympäristölupa maa- ja kiviainesten sekä mineraalisten purkumateriaalien (asfaltti, betoni, tiili) välivarastointiin ja esikäsittelyyn (HEL 2025-001777, 24.4.2025). Toimintaa ei ole vielä aloitettu.

Maastokierroksella hakija kertoi, että kahdella alueen yrityksellä on suunnitelmia lähiaikoina laajentaa (Löyly) tai siirtää toimintojaan väliaikaisesti (pienvenetelakka) alueen sisällä. Tällaiset urakat eivät ole ilmoituksen tarkoittamaa esirakentamista silloin, kun maankäyttö ei tule muuttumaan valmisteilla olevan kaavan myötä.

Löylyn naapuriin sijoittuvat rannan muutostyöt alkavatkin vasta ensi vuonna. Muutostöitä vesialueella ohjaa vesilupa (ESAVI/48108/2022, päätös 13.12.2023).

Kaavan vahvistuttua ensimmäiseksi suuremmaksi rakentamisurakaksi on suunniteltu koko Hernesaaren halkovaa katua. Liikennejärjestelyt voivat edellyttää kaivuja myös Eiran kaupunginosan puolella.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista esirakentamisen pienimuotoisissa urakoissa Hernesaaren, Eiranrannan ja Merisataman alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Ilmoitusalueelta on poistettava esitetyn mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset pienimuotoisen rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja siten, että esirakentamisalueen päällystämättömään pintamaahan 0…0,5 m ei jää maa-aineksia, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyn kynnysarvon tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden tai voi aiheuttaa hajuhaittaa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §, NaapuruussuhdeL 17 §)

2. Mikäli alueella todetaan maa-aineksia, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään EU:n POP-asetuksessa esitetyn alemman pitoisuusrajan verran ja kyseisiä maa-aineksia ei ole rakentamisen vuoksi tarpeen poistaa, on tilanteesta esitettävä riskinarvion sisältävä selvitys kunkin erillisen puhdistustyötä sisältävän urakan loppuraportoinnin yhteydessä, joka toteutetaan määräyksen 32 mukaisesti vuosiraportointina. (VNa (214/2007) 2 §, EU-asetus 2019/1021)

3. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava niin laajalta alueelta, että puhdistamisesta voidaan myöhemmin tarvittaessa jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Ilmoitusalueella on varmistettava, että alueen maaperässä ja orsivedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan vesijohtoverkoston kautta talousveteen. (YSL 135 §)

6. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

7. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta.

Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

8. Pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen, mikäli alueen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu. (YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

9. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

10. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi ennen maa-ainesten kuljettamista pois alueelta. Maanäytteitä tulee ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Maanäytteistä on määritettävä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu kyseisen esirakentamisen osa-alueen aiemmissa tutkimuksissa Vna:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 § 209 §, VNA (214/2007) 2 §).

11. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

12. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

13. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunkin urakka-alueen kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

14. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

15. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

16. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

17. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksien 24-26 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

18. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta- ja hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään urakka-alueen maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §)

19. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

20. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

21. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

23. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Varastoalueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus on varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä, jos välivarastoidaan päällystämättömällä alueella. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

24. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi erikseen hyväksyttävään suunnitelmaan perustuen. (YSL 136 §)

25. Maa-ainesten hyötykäytöstä kullakin urakka-alueella on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään 2 viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä tarkennettu arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. POP-yhdisteiden osalta tulee esittää suunnitelma niiden poistamiseksi kierrosta väliaikaisen käytön jälkeen. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §, EU asetus 2019/1021)

26. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain ilmoitusalueen sellaisella osalla, jossa on jo valmiiksi todettu vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

27. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

28. Jos pilaantuneisuus jatkuu kuinkin aloitusilmoituksessa tarkoitetun alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

29. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista Koska puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta vaiheesta tulee tehdä erillinen aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi arvio puhdistusalueella käsiteltävän pilaantuneen maa-aineksen määrästä, aloitusajankohta, aluerajaus kartalla, puhdistustyön päättymisen tunnistustapa ja arvio päättymisajankohdasta. Aloitusilmoituksessa on ilmoitettava myös työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

30. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

31. Kunnostuksesta on tiedotettava naapurikiinteistöihin, jos naapurikiinteistöllä on asumista tai muita herkkiä toimintoja. (YSL 7 §, JL 13 §)

32. Jokaisen puhdistustyön päättymisen jälkeen tulee laatia esitetyn mukaisesti erillinen loppuraportti karttaliittein. Puhdistustöiden loppuraportit on toimitettava vuosittain ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosittain toimitettavissa raporteissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, töiden seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta tai muista jälkitoimenpiteistä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C₅-C₁₀, >C₁₀-C₂₁, >C₂₁-C₄₀) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–8)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi ja kunnostussuunnitelmassa esitetään, ettei pintamaahan jäisi maa-aineksia, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon. Puhdistustavoite päällystämättömille alueille on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu väliaikaisessakaan käytössä mm. pölyämisen vuoksi haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle alueen esirakentamisen aikana, joka kestää useita vuosia. Esirakentamisella tarkoitetaan esitetyn mukaisesti pienimuotoista rakentamista ennen alueen asemakaavan vahvistumista tai väliaikaisten rakenteiden, kuten esimerkiksi liikenneväylien ja paikoitusalueiden toteuttamista ennen varsinaista kaavan toteuttamista. Alueella on todettu haitta-aineita, joiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Alueella on todettu kohonneita POP-yhdisteiden pitoisuuksia. EU:n POP-asetuksessa (EU) 2019/1021 jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. EU:n POP-asetuksessa (EU) 2019/1021 jätteille on asetettu kaksi pitoisuusrajaa. Jätteet, jotka sisältävät POP-yhdisteitä vähintään alemman pitoisuusrajan verran, on käsiteltävä asetuksessa säädetyillä menetelmillä. Ylemmän pitoisuusrajan ylittyminen tuo mukanaan jätteen käsittelyä koskevia lisärajoituksia. Käsittelymääräyksistä poikkeaminen edellyttää ympäristöviranomaisen hyväksynnän. Polyklooratuille dibentsodioksiineille ja -furaaneille (PCDD/PCDF) ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille (dl-PCB:t) alempi jätteen käsittelyä ohjaava pitoisuusraja on 5 μg/kg. Pitoisuusrajaa tarkastellaan uudestaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Kunnostuksen ulottamisella riittävän laajalle alueelle varmistetaan, että kunnostusta on myöhemmin mahdollista jatkaa nyt kunnostettavan alueen rajalta. Erityisesti tulee huomioida tuleva asuinrakentaminen, jota on suunniteltu suoraan liikenneväyliin tai muihin pysyviin rakenteisiin rajoittuvaksi.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Osa alueen maaperässä ja orsivedessä todetuista haitta-aineista voi kulkeutua talousveteen tavallisten putkimateriaalien läpi, siksi alueen vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Alueella on todettu monin paikoin jätteisyyttä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Haitallisten jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Kunnostustavoitteet on asetettu esirakentamiselle, jonka aikana tulevan maankäytön rajaukset ei ole vielä vahvistuneet. Asemakaavan vahvistuttua tulee puhdistustarve maankäytön muuttuessa arvioida uudestaan, jotta ympäristöviranomainen voi arvioida tarpeen uudelle YSL 136 §:n mukaiselle ilmoitukselle kullakin kaavan toteutuksen osa-alueella.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9–11)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Lisätutkimukset voivat olla tarpeen mm. siksi, että alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan edustavasti Alueella on mm. purkamattomia betonimuureja ja asfalttia. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelu määräyksille 12–13)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennussuunnitelman esittämisellä etukäteen varataan vastaavasti mahdollisuus arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle kohdassa, johon huomiorakenteita ollaan asentamassa.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 14–17)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ovat jätettä. Jätteiden käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen kuljetuksessa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 18-20)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta ei sovelleta pilaantuneen maaperän puhdistamisalueella.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 21–23)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten terveydelle haitallista altistumista tai viihtyvyyttä vähentävää hajuhaittaa.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 24-26)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää lisäksi, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Alueella on todettu laajalla alueella pistemäisesti ns. POP-yhdisteitä, kuten PCB:tä sekä dioksiineja ja furaaneja (PCDD/F). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. Näiden aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Jos esirakentamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista väliaikaisesti käyttää hyödyksi maa-ainesta, joka sisältää kynnysarvon ylittävän pitoisuuden POP-yhdisteitä tulee tästä esittää erillinen riskinarvio hyötykäyttösuunnitelman yhteydessä sekä suunnitelma POP-yhdisteiden poistamiseksi kierrosta.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 27–28)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta aloitusilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja ulkopuolisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 29-32)

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Loppuraportoinnin esittäminen vuosittain on tarpeen viranomaisvalvonnassa, koska alue on poikkeuksellisen laaja, puhdistustyö kestää useita vuosia ja puhdistustöiden laajuudesta tai sijainnista ei ole päätöstä laadittaessa tarkkaa tietoa.

Sovelletut oikeusohjeet

EU asetus 2019/1021

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29,121 §

NaapuruussuhdeL (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.