Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien mielenterveyspalvelujen osallisuuden vahvistamista

This is a motion

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien mielenterveyspalvelujen osallisuuden vahvistamista

Lausuntoehdotus

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien mielenterveyspalvelujen osallisuuden vahvistamista:

"Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän, miten kaupunkilaiset, mielenterveysavun hakijat ja heidän omaisensa voidaan nykyistä vahvemmin osallistaa mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, budjetointiin, toteuttamiseen ja arviointiin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sitoutunut vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä mielenterveyspalveluissa ja kehittämään niitä yhteistyössä asukkaiden, kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja järjestöjen kanssa. Asiakasosallisuus ja yhteiskehittäminen ovat keskeisiä periaatteita palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Helsingin kaupungin mielenterveyspalveluja tarjotaan perusterveydenhuollossa ja psykiatrian palveluissa. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajien palvelut terveysasemilla. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarjotaan mielenterveyspalvelupiste Miepeissä.

Psykiatrista avohoitoa toteutetaan neljässä alueellisessa psykiatria- ja päihdekeskuksessa (Kalasatama, Vuosaari, Laakso ja Malmi), jotka kuuluvat alueiden terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Psykiatrian erikoissairaanhoito vastaa avohoidon lisäksi mielenterveyspotilaiden päiväosasto- ja vuodeosastohoidosta sekä kuntoutuksesta.

Mielenterveyspalvelut ulottuvat lisäksi kaikkiin toimialan palvelukokokonaisuuksiin sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tarjotaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, perhesosiaalityössä ja perheneuvoloissa. Nämä palvelut kuuluvat alueellisiin perhekeskuksiin. Tämän lisäksi palveluja tuotetaan HUSissa sekä hankitaan kolmannen sektorin toimijoilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Osallisuuden vahvistaminen mielenterveyspalveluissa

Helsingin kaupungin hallintosäännön 27 luvun 1 §:n osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita sovelletaan toimialan mielenterveyspalveluissa lisäämällä nuorten osallistumista ja vuorovaikutusta, vahvistamalla kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa sekä hyödyntämällä asiakaskokemustietoa entistä monipuolisemmin. Helsingin kaupunkistrategian pohjalta kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjujen toimivuuteen. Myös valmisteilla olevassa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiassa korostetaan asiakkaiden osallisuuden tärkeyttä.

Nuorten osallisuutta on vahvistettu järjestämällä tilaisuuksia mielenterveyspalvelujen ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi Helsingin nuorisovaltuustolla ja mielenterveystyön ammattilaisilla on ollut paneelikeskusteluja mielenterveysteemasta. Miepin ammattilaiset vierailevat nuorisotaloilla ja keräävät palautetta nuorilta mielenterveyspalveluista. Tänä vuonna on lisäksi julkaistu Nuorten mielen hyvinvointi -sivusto, jota kehitettiin yhdessä nuorten kanssa.

Työikäisille helsinkiläisille luodaan parhaillaan verkkosivuja, joiden tarkoituksena on parantaa tiedottamista mielenterveyspalveluista ja omahoidosta. Mukana kehittämisessä on myös kokemusasiantuntijoita. Sivut julkaistaan vuoden 2026 aikana.

Toimialan kehittämä digitaalinen työkalu Helsinki Recovery App tarjoaa laajasti tietoa mielen hyvinvoinnin itsehoidon ja toipumisen tueksi. Työkalua on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa ja sitä kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella.

Digitaalisia palveluja ja yhteydenottokanavia kehitetään edelleen yhdessä asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi chat- ja verkkopalvelujen kehittämisessä asiakkaat ovat osallistuneet käytettävyyden arviointiin ja mielenterveyspalvelujen palvelupolkujen suunnitteluun.

Kokemusasiantuntijatoiminta ja järjestöyhteistyö

Kokemusasiantuntijoilla on merkittävä rooli mielenterveyspalveluissa, joissa toimi 51 kokemusasiantuntijaa. Toimialalla mielenterveyspalvelujen kokemusasiantuntijatoimintaa koordinoi ja sen raportoinnista vastaa nimetty vastuuhenkilö.

Kokemusasiantuntijat ohjaavat yhdessä ammattilaisen kanssa vertaisryhmiä, osallistuvat palvelujen johtoryhmätyöhön ja erilaisiin projekteihin, kuten Laakson yhteissairaala -hankkeeseen. Kokemusasiantuntijat pitävät myös omia vastaanottoja psykiatrian poliklinikoilla ja Auroran sairaalan osastoilla. Mielenterveyspalvelujen omaiskokemusasiantuntijat puolestaan järjestävät yksilö- ja ryhmätapaamisia.

Mielenterveyspalveluissa on tiivistetty yhteistyötä järjestöjen kanssa. Esimerkiksi psykiatrian palvelut tarjoavat tiloja järjestöjen vertaistoiminnalle ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on Tapahtumatori, jossa järjestöt voivat esitellä toimintojaan.

Keväällä 2025 perustettiin psykiatrian ja Helsingin mielenterveysjärjestöjen asiakasohjausverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakasohjausta psykiatrian ja järjestöjen välillä.

Osallistuva budjetointi ”OmaStadi”

Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa kaupunkilaiset pääsevät esittämään ja vaikuttamaan, mihin kaupungin varoja käytetään. Kaupunkilaisten ideat, jotka koskevat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaa on mahdollista kohdentaa osaksi kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) ehdotuksia. OmaStadin kautta tulleita toteutettavia ehdotuksia ei voida rahoittaa suoraan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan budjetista. Toimiala on kuitenkin vahvasti mukana OmaStadin markkinoinnissa ja auttaa tavoittamaan erityisesti niitä kaupunkilaisia, joiden osallistumiselle on erilaisia esteitä.

Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen

Asiakaskokemus on ollut strateginen painopiste toimialan palvelustrategiassa vuodesta 2023 lähtien. NPS-suositteluindeksi on ollut toimialan sitova tavoite vuodesta 2024 lähtien.

Toimiala otti käyttöön kesällä 2025 uuden palautejärjestelmän, joka mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisemmat palautteen keräämisen menetelmät. Tavoitteenamme onkin kehittää yhä paremmin mielenterveyspalveluille soveltuvia asiakaskokemuksen mittaamisen menetelmiä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Monipuolisten ja vaikuttavien osallistumisen tapojen avulla varmistetaan, että kaupunkilaiset, asiakkaat ja heidän omaisensa tulevat kuulluksi ja pystyvät vaikuttamaan mielenterveyspalveluihin. Haavoittuvassa tilanteessa olevien asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun osallistumisen menetelmiä valitaan. Mahdollisuus osallistua oman hoitonsa ja palvelunsa suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin ovat keskeistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä."

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien mielenterveyspalvelujen osallisuuden vahvistamista. Lausuntoa on pyydetty 27.2.2026 mennessä.

Presenter information

Name
Juha Jolkkonen

Title
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja

Ask for more info

Name
Anna-Kaisa Tukiala

Title
Osallisuus- ja vuorovaikutuspäällikkö