Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 § 224 (autovaurio)
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 § 224 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.10.2025 (224 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 10.10.2025 (224 §) hylännyt 9.4.2025 Satamakatu 11 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 9.4.2025 noin kello 15 Satamakatu 11 kohdalla tapahtuneeseen autovaurioon. Hakija on täsmentänyt vaativansa korvauksena vakuutuksensa omavastuuosuuden 200 euroa. Hakijan pysäköityä ajoneuvoa vasten kaatui liikennemerkki. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että vahingon aiheuttanut liikennemerkki on ollut paikalla monta vuotta ja kaatunut lukemattomia kertoja. Tapahtumahetkellä ei ollut poikkeuksellinen myrsky. Hakija kertoo soittaneensa kaupungille, kun liikennemerkki oli kaatunut hänen autonsa päälle. Liikennemerkki oli nostettu takaisin pysäköintiruudun viereen, ja se kaatui uudelleen seuraavana päivänä. Viimeistään tällöin olisi pitänyt huomata, että liikennemerkki ei ole kaupungin. Alueen kunnossapito ei ole ollut asianmukaista, kun alueelle kuulumaton liikennemerkki on ollut monta vuotta paikalla aiheuttamassa vaaraa.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 10.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 23.10.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle tai muulle kunnan hallinnoimalle tielle tieliikennelain mukaan kunta. Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on ollut suojatiemerkki, ja se on sijainnut suojatien kohdalla.
Asiassa on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä alueiden käytöstä ja valvonnasta, jossa päätetään tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Saadun selvityksen perusteella liikennemerkki ei ole ollut kunnossapidon asettama, eikä kyseisen merkin pystytystapa ole sellainen, jota kaupungin kunnossapitäjä käyttäisi. Suojatiemerkki on kuitenkin ollut pystytettynä valokuvien perusteella neljällä betonikiekolla, mitä pidetään riittävän tukevana tapana pystyttää tilapäinen liikennemerkki.
Kunnossapidon tietoon on tullut päivää ennen vahinkotapahtumaa palaute, joka on koskenut vahinkopaikalla olleen suojatiemerkinnän kuluneisuutta sekä vahingon aiheuttanutta liikennemerkkiä. Lisäksi hakija on antanut palautteen kaatuneesta liikennemerkistä vahingon jälkeen. Kaupungille ei ole tullut muita palautteita vahinkopaikalla olleesta tilapäisestä suojatieliikennemerkistä.
Vahinkopaikalla on ollut viimeisten vuosien aikana useita katualueelle ulottuneita työmaita ja muita katualuevarauksia, joihin on liittynyt tilapäisiä liikennejärjestelyitä. Kaupungilla ei ole tietoa, kuka liikennemerkin on pystyttänyt. Liikennemerkissä ei ole ollut tunnistetietoja. Kaupungin kunnossapidosta vastaava urakoitsija ei lähtökohtaisesti poista tilapäisiä liikennemerkkejä, sillä tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja niihin liittyvistä liikennemerkeistä huolehtiminen kuuluu sille taholle, joka tilapäisen liikennejärjestelyn on tarvinnut. Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on sittemmin poistettu, kun tätä vahingonkorvausasiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, ettei se kuulu kellekään.
Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan voimakkain mitattu tuulenpuuska vahinkopäivänä ennen vahinkoa on ollut 18,2 m/s. Tuuli, jonka nopeus on 14–20 m/s, luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s tuuli myrskyksi. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.
Asiassa ei ole tullut sellaista uutta selvitystä, joka muuttaisi vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimus. Saadun selvityksen perusteella hakijan auton päälle kaatunut suojatiemerkki ei ole ollut kaupungin tai sen urakoitsijan pystyttämä. Suojatiemerkki on kuitenkin sijainnut suojatien kohdalla paikassa, jossa suojatiemerkin on luonteva sijaita ja siinä on ollut tilapäiseksi liikennemerkiksi riittävän painava jalusta. Vahingon tapahtumapäivänä on ollut kovia tuulenpuuskia. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, että se ei ole vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 a §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 71 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 10.10.2025 § 224
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 25.4.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui Satamakatu 11 kohdalla 9.4.2025 noin klo 15 liikennemerkin kaaduttua vasten ajoneuvoa. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukana valokuvia vahinkopaikalta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä kaatunut liikennemerkki ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta ja alueiden käytöstä ja valvonnasta. Saadun selvityksen mukaan kyseessä ei ole kaupungin kunnossapidon asettama merkki. Asiassa ei ole saatu selvitystä merkin pystyttäjästä, eikä merkissä ole myöskään ollut tunnistetietoja.
Merkki on sijainnut suojatien kohdalla.
Väliaikaisissa liikennemerkeissä on katsottu riittäväksi painoksi kolme painokiekkoa. Kyseisessä vahingon aiheuttaneessa liikennemerkissä on hakijan toimittaman kuvan perusteella ollut neljä painokiekkoa. Näin ollen väliaikaisessa liikennemerkissä on ollut riittävä määrä painokiekkoja.
Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan voimakkain mitattu tuulenpuuska vahinkopäivänä ennen vahinkoa on ollut 18,2 m/s.
11–13 m/s tuuli luokitellaan navakaksi tuuleksi, 14–20 m/s tuuli luokitellaan kovaksi tuuleksi ja 21–24 m/s myrskyksi. Kun tuuli on navakkaa, se saa puiden suuret oksat heilumaan, ja kun tuuli on kovaa, puut heiluvat ja tuuli katkoo puiden oksia. Myrskytuuli katkoo puita. Erityisesti tuulenpuuskat aiheuttavat tuhoja maa-alueilla.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Vahingon aiheuttaneesta liikennemerkistä on annettu yksi palaute kaupungille päivää ennen kyseistä vahinkotapahtumaa. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vaatimuksia. Vahinkopäivänä tuulennopeus puuskissa on ollut kovaa, joka on todennäköisesti aiheuttanut väliaikaisen liikennemerkin kaatumisen.
Asiassa ei näin ollen ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija, puhelin: 09 310 52908
This decision was published on 02.12.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.