Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan ottamisesta määräajaksi
Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan ottamisesta määräajaksi
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt rehtorin 22.5.2025 tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
********** on tehnyt 8.5.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen rehtorin 22.5.2025 tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut matematiikan ja kemian tuntiopettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen luonnontieteiden kandidaatti **********
Rehtori on antanut asiassa lausunnon.
Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.
Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.
Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoinneista 14.4.2025 tekemään päätökseen perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää rehtori.
Hakuprosessista
Matematiikan ja kemian tuntiopettajan määräaikainen tehtävä ajalle 1.8.2025-31.7.2026 on ollut julkisesti haettavana ajalla 01.04.2025-15.04.2025 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa. Tehtävä on sijoitettu Gymnasiet Lärkaniin.
Matematiikan ja kemian opettajan kelpoisuusvaatimuksena on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 1998/986 mukainen kelpoisuus. Hakuilmoituksen mukaan määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan valita myös kelpoisuutta vailla oleva hakija.
Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa edellytettiin hyviä yhteistyötaitoja ja kykyä opettaa matematiikkaa ja kemiaa lukiotasolla. Eduksi luettiin aiempi kokemus lukiosta.
Rehtorin päätöksen mukaan määräajassa hakemuksen jätti kahdeksan hakijaa, joista kaksi täytti kelpoisuusvaatimukset. Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa. Muodollisen kelpoisuuden täyttävien hakijoiden lisäksi haastatteluun kutsuttiin kaksi hakijaa, jotka eivät täyttäneet asetuksen mukaista muodollista kelpoisuusvaatimusta, mutta jotka olivat opintojensa loppuvaiheessa. Haastattelun suorittivat rehtori ja apulaisrehtori.
Päätös on toimitettu tiedoksi hakijoille jo 5.5.2025, mutta julkaistu yleisessä tietoverkossa vasta 22.5.2025. Tämän vuoksi oikaisuvaatimus on saapunut ennen tässä ilmoitettua päätöksen päivämäärää.
Oikaisuvaatimuksesta
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan harkitsemaan päätös uudelleen ja valitsemaan kelpoinen opettaja. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös on ristiriidassa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/98) ja sen 23 §:n kanssa. Oikaisuvaatimuksen tarkempi sisältö ilmenee liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.
Lainsäädännöstä
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.
Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päätymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 10 §:n mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut
1) ylemmän korkeakoulututkinnon;
2)yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;
3)vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.
Saman asetuksen 12 §:n 1 momentin mukaan lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.
Asetuksen 23 §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Asian arviointi
Liitteenä olevan asiakirjamateriaalin perusteella valittu on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti (valmistumisvuosi 2024) ja suorittanut kemian ja matematiikan opintoja tutkinnon yhteydessä. Valitulla on suoritettuna matematiikasta tutkinnon sivuaineena yhteensä 60 opintopistettä ja kemiasta tutkinnon pääaineena 120 opintopistettä. Valittu suorittaa parhaillaan filosofian maisterin tutkintoa oppiaineina kemia ja matematiikkaa. Opettajan pedagogisten opintojen suunnitellun valmistumisen hän on ilmoittanut olevan keväällä 2025. Rehtorin päätöksen mukaan valitun tarkoituksena on suorittaa filosofian maisterin opinnot loppuun lukuvuonna 2025-2026. Valittu on siten hakuaikana täyttänyt asetuksen mukaisen kelpoisuusvaatimuksen opetettavien aineiden osalta.
Liitteenä olevan asiakirjamateriaalin mukaan tehtävää on hakenut kaksi asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, jotka on kutsuttu haastatteluun. Rehtorin lausunnon mukaan kaksi kelpoista hakijaa eivät osoittaneet riittävää aineen tuntemusta ja haastattelussa kävi useaan otteeseen ilmi, etteivät he olleet perehtyneitä lukion opetussuunnitelmaan ja sen sisältöön. Rehtorin lausunnon mukaan molemmilta muodollisesti kelpoisilta hakijoilta puuttui lisäksi tarvittava pedagoginen osaaminen, eikä toisella muodollisesti kelpoisella hakijalla ollut kemiasta opetuskokemusta.
Rehtorin lausunnon mukaan haastattelussa esitettyjen kysymysten tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen kuva siitä, onko hakija hallinnut pedagogisen sisällön, ymmärryksen ja käsityksen lukion opettajan monipuolisesta työstä, johon kuuluu muun muassa hyvän tiimityön merkitys.
Rehtorin lausunnon mukaan tehtävään valittu osoitti haastattelussa tuntevansa lukion opetussuunnitelman ja kurssisisällön hyvin sekä osoitti ymmärrystä monimuotoisesta luokkahuoneesta. Tehtävään valittu toi haastattelussa esille selkeästi, miltä oppitunnit voisivat näyttää ja toi esille hyvää matematiikan ja kemian aineiden tuntemusta sekä kykyä rakentaa monipuolista opetusta ja käyttää digitaalisia apuvälineitä.
Rehtorin lausunnosta ilmenee, että tehtävään valitulla on asetuksessa edellytetty tehtävään riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Valittu täyttää asetuksen mukaisen kelpoisuusvaatimuksen opetettavien aineiden opintoja koskevilta osin. Ylempää korkeakoulututkintoa koskevan vaatimuksen sekä opettajan pedagogisten opintojen osalta opinnot ovat toistaiseksi vielä kesken. Esittelijä katsoo, että valitun koulutusta voidaan pitää riittävänä. Tehtävän edellyttämä taito on tullut ilmi etenkin haastattelutilanteessa. Edellä mainituilla perusteilla esittelijä katsoo, että valitulla voidaan katsoa olevan asetuksessa vaadittu tehtävän edellyttämä taito.
Kelpoisuutta vailla olevan hakijan valinta yli kuudeksi kuukaudeksi edellyttää kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaista erityistä syytä, kun saatavilla on ollut myös asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita.
Tehtävää koskevan hakuilmoituksen mukaan edellytettiin hyviä yhteistyötaitoja ja kykyä opettaa matematiikkaa ja kemiaa lukiotasolla. Eduksi luettiin aiempi kokemus lukiosta. Rehtorin päätöksen ja lausunnon mukaan tehtävään valittu on ollut hakijoista ainoa, jolla on ollut kokemusta lukiosta. Valitun toimittaman hakemuksen mukaan hänen työkokemuksensa lukiosta on kuitenkin ollut varsin lyhyt. Tämän vuoksi työkokemukselle ei voida antaa merkittävää painoarvoa valinnassa.
Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.
Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi kunnan tehtävään. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella soveltuvuutta pidetään olennaisena opettajan valintaperusteena (esim. KHO 19.5.1993/1926). Selvityksenä soveltuvuudesta voivat olla muun muassa henkilökohtainen haastattelu.
Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan. Rehtorin tekemä valinta on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Valinnassa on huomioitu koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi haastattelut ja haastatteluissa esille tulleet seikat. Kokonaisharkinnan perusteella tehtävään valitulla on katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.
Rehtorin lausunnon mukaan erityinen syy valinnalle on ollut hakuilmoituksessakin mainittu edellytys kyvystä opettaa matematiikkaa ja kemiaa lukiossa. Lukion opetussuunnitelman tuntemuksen voidaan katsoa olevan keskeistä tehtävän menestyksellisessä hoitamisessa. Kuten rehtorin lausunnosta ilmenee, kumpikaan kelpoisista hakijoista ei esimerkiksi hallinnut lukion opetussuunnitelmaa, heiltä puuttui aiheen tuntemusta ja pedagogista osaamista. Rehtorin lausunnon mukaan haastatteluiden perusteella valitulla on vahva aineosaaminen ja hänellä on myös monipuolisia opetusmenetelmiä sekä lukion opetussuunnitelman tuntemus. Kaksi muodollisesti kelpoista hakijaa eivät tuoneet haastattelussa esille omaavansa sellaista taitoa ja kykyä, jota nimenomaan kyseessä olleessa tehtävässä edellytetään. Esittelijä katsoo, että rehtorilla on ollut asetuksen mukainen erityinen syy muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttämättömän hakijan valinnalle yhden lukuvuoden kestävään määräaikaiseen tuntiopettajan tehtävään.
Esittelijä katsoo, että rehtorilla on ollut asetuksessa mainittu erityinen syy muodollisen kelpoisuusvaatimuksen täyttämättömän hakijan valitsemiselle.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on, ottaen huomioon perustuslain mukaiset nimitysperusteet, voinut koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen ja tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella valita kyseessä olevaan määräaikaiseen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valitun, koska hänellä on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Rehtori on valinnut tehtävään kokonaisarvioinnin mukaan ansioituneimman ja soveltuvimman hakijan, jolla on parhaimmat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.
Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.
This decision was published on 23.06.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Emmi Väisänen, HR-juristi, puhelin: 09 310 32391