V 18.6.2025, Hallintosäännön muuttaminen, kaupunginkanslian ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan muutoksia

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti voimaan 1.7.2025 ja liitteen 2 mukaisesti voimaan 1.8.2025.

Tilausvaltuus-termin lisääminen hallintosääntöön

Hallintosäännön muutokset

11 luvun 2 § 1 momentin 8 kohta (liikelaitoksen johtajan yleinen toimivalta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

8 tilausvaltuuksista ja menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä

12 luvun 1 §:n 1 momentin 20 kohta (kansliapäällikön toimivalta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kansliapäällikkö

20 päättää tilausvaltuuksista ja menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä

13 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohta (tarkastusjohtajan toimivalta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, tarkastusjohtaja päättää,

7 tilausvaltuuksista ja menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä

14 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohta (toimialajohtajan yleinen toimivalta) ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kukin toimialajohtaja

4 päättää tilausvaltuuksista ja menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä

20 luvun 8 §:n otsikko ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Hankintavaltuudet ja tilausvaltuudet

20 luvun 8 §:n uusi 4 momentti ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Tilausvaltuudella määritellään viranhaltijan tai työsuhteisen oikeudet päättää hankintapäätöksen mukaisista tilauksista. Mikäli tilausvaltuuksia ei ole määritelty, noudatetaan tilauksia tehtäessä hankintavaltuuksia tai työsuhteiselle erikseen määriteltyä oikeutta toteuttaa hankintoja viranhaltijan vastuulla.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Hankinta

Hankintayksikkö on lähtökohtaisesti velvollinen kilpailuttamaan hankinnat laissa säädetyllä tavalla. Hankintalain mukaan hankinnasta on tehtävä kirjallinen päätös. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä erillinen kirjallinen hankintasopimus, jonka tekemisellä hankintapäätös pannaan täytäntöön. Hankintasopimuksella sovitaan hankintayksikön ja toimittajan välillä rakennusurakan toteuttamisesta, tavaran hankinnasta tai palvelun suorittamisesta taloudellista vastiketta vastaan. Kaupungin hankintayksiköinä toimivat kaupunginkanslia, tarkastusvirasto, toimialat sekä liikelaitokset.

Hallintosäännön 20 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan hankintapäätökset tekee toimielin tai viranhaltija hankintavaltuuksien rajoissa.

Hankintavaltuuksilla siirretään toimivaltaa hankintojen tekemisessä viranhaltijoille ja määritellään mm. euromääräiset rajat viranhaltijan oikeudelle päättää hankinnoista. Hankintavaltuuksia ei voida siirtää työsuhteiselle, mutta viranhaltija voi oikeuttaa työsuhteessa olevan alaisensa toteuttamaan hankintoja viranhaltijan vastuulla, jos se on tarkoituksenmukaista.

Tilausvaltuudet

Tilausta koskeva päätös on luonteeltaan hankinnan täytäntöönpanoa, eikä tilausta koskevaan päätökseen sisälly julkisen vallan käyttämistä. Tilausvaltuuksilla määritellään viranomaisen tai työsuhteisen oikeudet päättää hankintapäätöksen mukaisista tilauksista. Tilausvaltuus tarkoittaa ostoprosessissa oikeutta hyväksyä hankintapäätöksen mukainen tilausehdotus. Ostoprosessissa tilaus on hyväksytty tilausehdotus.

Kansliapäälliköllä, liikelaitosten johtajilla, tarkastusjohtajalla sekä toimialojen johtajilla on oikeus päättää menojen hyväksymiseen oikeutetuista henkilöistä ja hyväksymismenettelyn järjestämisestä. Jatkossa edellä mainituilla viranhaltijoilla olisi nimenomainen toimivalta päättää myös tilausvaltuuksista.

Toimielimet eivät siten enää erikseen päättäisi tilausvaltuuksista, kuten aiemmin. Tilausvaltuudet ovat luonteeltaan hankinnan täytäntöönpanoa ja operatiivisen toiminnan järjestämistä, joka on tarkoituksenmukaisempaa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

Muutosehdotuksen mukaisesti, mikäli tilausvaltuuksia ei ole määritelty, noudatetaan tilauksia tehtäessä hankintavaltuuksia tai työsuhteiselle erikseen määriteltyä oikeutta toteuttaa hankintoja viranhaltijan vastuulla.

Talousarvion noudattamisohjeissa on ohjeistettu terminologia hankintavaltuuden, oikeus tehdä hankintoja viranhaltijan vastuulla ja tilausvaltuuden/ -oikeuden osalta. Hallintosäännössä kuitenkin mainitaan vain kaksi ensimmäistä.

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeiden tilausvaltuuskirjaukset ovat aiheuttaneet tulkinnanvaraisuutta eikä termiä mainita hallintosäännössä. Lisäämällä termi tilausvaltuus hallintosääntöön yhdenmukaistetaan terminologia ja poistetaan mahdolliset tulkintaerot.

Pääkaupunkiseudun kunnista Espoon kaupungin hallintosäännössä mainitaan vastaava termi ja Vantaan kaupungin hallintosääntöön on päätösvallan delegointi tilausoikeuksien osalta selkeästi kirjattu.

Muutosehdotukset on käsitelty sääntötyöryhmässä 3.3.2025. Sääntötyöryhmä totesi esitetyt muutokset sääntöteknisesti ongelmattomiksi.

Palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistusten täytäntöönpanoa koskevan henkilöstöjohtajan toimivallan kumoaminen

Hallintosäännön muutos

Kumottavaksi ehdotettava hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 5 kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei henkilöstöjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, henkilöstöjohtaja

5 panee täytäntöön vuosittaiset palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistukset kaupunginhallituksen vahvistamien palvelussuhdeasuntoja koskevien periaatteiden mukaisesti.

Hallintosäännön muutoksen perustelut

Helsingin kaupunki on luopunut kaupunginhallituksen päätöksellä 5.2.2024 palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta 1.1.2025 lukien. Palvelussuhdeasuntojen vuokrasopimukset on muutettu 1.1.2025 lukien tavallisiksi vuokrasopimuksiksi.

Henkilöstöjohtajan ei ole enää tarpeen päättää palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistusten täytäntöönpanosta, joten tätä koskeva hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 5 kohta esitetään tarpeettomana kumottavaksi.

Muutosehdotus on käsitelty sääntötyöryhmässä 3.3.2025. Sääntötyöryhmä totesi esitetyn muutoksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Kaupunginlakimiehen ja sisäisen tarkastuksen päällikön nimikemuutokset

Hallintosäännön muutokset

Hallintosäännön 12 luvun 5 § ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Lakiasiainjohtajan toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus yksittäistapauksessa toisin päätä tai ellei lakiasiainjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, lakiasiainjohtaja

1 käyttää kaupungin puhevaltaa tuomioistuimissa tai missä muuten kaupungin edunvalvonta tulee kyseeseen

2 käyttää kaupungin puhevaltaa hallintoa koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan kaupungin viranomaisen tekemään päätökseen

3 päättää oikeudenkäyntiavun antamisesta kaupungin palveluksessa olevalle virantoimituksessa tai työssä sattuneiden tapausten johdosta

4 päättää toimenpiteisiin ryhtymisestä vahingonkorvauksen perimiseksi vahingon aiheuttaneelta kaupungin palveluksessa olevalta

5 päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on korvausvelvollinen, kun asiaa ei ole kohdistettavissa tietylle toimialalle taikka kun vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi

6 hakee valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamista kaupungille ja ottaa sen vastaan, samoin kuin ottaa vastaan kaupungille lahjoitetun tai testamentatun omaisuuden, mikäli sen arvo ylittää 100.000 euroa tai mikäli lahjoittaja tai testamentin tekijä ei ole osoittanut omaisuutta tietylle toimialalle.

Ellei toimivallasta ole muutoin määrätty, kaupunginhallituksen konsernijaosto toisin päätä tai ellei lakiasiainjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, lakiasiainjohtaja käyttää kaupungin puhevaltaa yhtiö-, yhtymä- ja vuosikokouksissa ja silloin, kun yhtiökokousta pitämättä tehdään päätös asiassa, joka ei ole taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen.

Hallintosäännön 22 luvun 5 §:n 4 momentti ehdotetaan kuulumaan seuraavasti:

Sisäistä tarkastusta johtaa sisäisen tarkastuksen johtaja.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Kansliapäällikkö on 16.5.2025 § 76 päättänyt eräiden kaupunginkanslian virkanimikkeiden muuttamisesta. Päätöksellä on muutettu hallintosäännössä mainitut kaupunginlakimiehen ja sisäisen tarkastuksen päällikön virkanimikkeet lakiasiainjohtajaksi ja sisäisen tarkastuksen johtajaksi. Virkanimikkeet on tarpeen muuttaa vastaavasti hallintosääntöön.

Taustalla on Helsingin kaupungin kokonaispalkkajärjestelmään kuuluviin tehtäviin 1.1.2023 alkaen sovellettu Helsingin kaupungin johdon roolirakennemalli, joka on työkalu johdon tehtävien vaativuuksien kuvaamiseksi ja järjestämiseksi johdon tehtävähierarkiaan.

Roolirakennemallin ja kokonaispalkkajärjestelmän yhteydessä linjattiin, että johtajapäätteisen nimikkeen mahdollisuus sidotaan kokonaistyöajan tavoin vaativuusluokkiin H4-H10. Johtajapäätteisiä nimikkeitä on otettu uuden roolirakennemallin aikana käyttöön rekrytointien yhteydessä. Kansliapäällikön päätöksellä on muutettu em. palkkaluokkiin kuuluvia pääosin erilaisia päällikkö-päätteisiä nimikkeitä johtaja-päätteisiksi nimikkeiksi.

Kaupunginlakimiehen virkanimikkeen muutoksen perusteena on myös Helsingin kaupungin siirtyminen sukupuolineutraaleihin virka- ja tehtävänimikkeisiin. Päätöksellä ei ole ollut palkkavaikutuksia. Viranhaltijoille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi muutoksen perusteista.

Kansliapäällikkö päättää nimikkeen muutoksista virkasuhteisissa kaupunginkanslian tehtävissä.

Sääntötyöryhmä on todennut esitetyt muutokset sääntöteknisesti ongelmattomiksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallintosäännön muutosehdotukset

Hallintosäännön muutokset

Hallintosäännön 4 luvun 5 § 2 momentti (kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tehtävät ja organisaatio)

Hallintosäännön 4 luvun 5 § 2 momentin 3 ja 4 kohdat muutetaan kuulumaan siten, että niihin lisätään aikuisten perusopetus ja kohdasta 4 poistetaan leikkipuistotoiminta seuraavasti:

3 Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus, joka huolehtii suomenkielisestä lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta, nuorten työpajatoiminnasta sekä aikuisten perusopetuksesta. Palvelukokonaisuus huolehtii myös suomenkielisestä vapaasta sivistystyöstä.

4 Ruotsinkielinen palvelukokonaisuus, joka huolehtii ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja muusta perustusopetuslain mukaisesta opetuksesta, lukiokoulutuksesta, nuorten työpajatoiminnasta sekä aikuisten perusopetuksesta. Palvelukokonaisuus huolehtii myös ruotsinkielisestä vapaasta sivistystyöstä.

Hallintosäännön 15 luvun 2 § (kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston ja ruotsinkielisen jaoston toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohta siirretään 15 luvun 2 §:n 2 momentin uuteen kohtaan 2a seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää

2a perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.

Hallintosäännön 15 luvun 3 § 3 kohta (koulujen ja lukioiden johtokuntien erityinen toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 3 § 3 kohta esitetään muutettavaksi siten, että siitä poistetaan maininta lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, koulujen ja lukioiden johtokunta

3 erottaa peruskoulun oppilaan sekä lukion opiskelijan enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.

Hallintosäännön 15 luvun 5 § (varhaiskasvatusjohtajan toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 5 § 4 kohtaan lisätään maininta yleisen tuen tukipalveluista sekä tehostetusta tuesta sekä uusi 5 kohta seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei varhaiskasvatusjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, varhaiskasvatusjohtaja

4 päättää varhaiskasvatuksessa olevan lapsen yleisen tuen tukipalveluista sekä tehostetun tuen ja erityisen tuen järjestämisestä

5 päättää esiopetuksessa olevan oppilaan oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä.

Hallintosäännön 15 luvun 6 § 2 kohta (perusopetusjohtajan toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 6 § 2 kohtaan lisätään maininnat oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei perusopetusjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, perusopetusjohtaja

2 päättää perusopetuksessa olevan oppilaan oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä.

Hallintosäännön 15 luvun 7 § (lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajan toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 7 §:ään lisätään uudet kohdat 4 ja 5 seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

4 päättää lukiokoulutuksessa olevalle opiskelijalle annettavasta erityisopetuksesta

5 päättää aikuisten perusopetuksessa olevan opiskelijan opiskelun poikkeavasta järjestämisestä.

Hallintosäännön 15 luvun 8 § (ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajan toimivalta)

Hallintosäännön 15 luvun 8 §:ään kohtaan 4 lisätään maininta lapsen yleisen tuen tukipalveluista sekä tehostetusta tuesta, uusi kohta 4a, kohtaan 6 maininnat oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä sekä uudet kohdat 6a ja 6b seuraavasti:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja

4 päättää ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen yleisentuen tukipalveluista sekä tehostetun tuen ja erityisen tuen järjestämisestä

4a päättää ruotsinkielisessä esiopetuksessa olevan oppilaan oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä

6 päättää ruotsinkielisessä perusopetuksessa olevan oppilaan oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisestä, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta sekä opetuksen poikkeavasta järjestämisestä

6a päättää ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa olevalle opiskelijalle annettavasta erityisopetuksesta

6b päättää ruotsinkielisessä aikuisten perusopetuksessa olevan opiskelijan opiskelun poikkeavasta järjestämisestä.

Hallintosäännön muutosten perustelut

Hallintosääntöä esitetään muutettavaksi perusopetuslain ja lukiolain oppilaalle ja opiskelijalle annettavan tuen muutosten johdosta. Lisäksi esitetään, että perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaista sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaista järjestämistä ja mitoitusta koskeva kohta siirretään hallintosäännössä toiseen kohtaan, jolloin toimivallan delegoiminen mahdollistuu. Samalla hallintosääntöön esitetään tehtäväksi joitakin teknisiä korjauksia ja lisäyksiä. Tarkemmat perustelut jäljempänä.

Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuen muutoksista johtuvat ehdotukset hallintosäännön muuttamiseksi

Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistuu. Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) tulee pääosin voimaan 1.8.2025. Laki lukiolain muuttamisesta (801/2024) tulee voimaan 1.8.2025.

Esi- ja perusopetuksessa tehostetun ja erityisen tuen käsitteistä on luovuttu ja niiden sijasta on säädetty ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista. Uudet oppilaskohtaiset tukitoimet edellyttävät hallintopäätöksiä, joihin liittyvästä toimivallasta on määrättävä hallintosäännössä nykyisten tukea koskevien määräysten sijasta. Oppilaskohtaisten tukitoimien lisäksi hallintopäätökset tulee tehdä esi- ja perusopetuksessa opetuksen poikkeavasta järjestämisestä ja lisäksi perusopetuksessa perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta.

On tarkoituksenmukaista, että uusia tukitoimia koskeva toimivalta on nykyiseen tapaan esiopetuksen osalta varhaiskasvatusjohtajalla ja perusopetuksen osalta perusopetusjohtajalla. Ruotsinkielisten palveluidenosalta toimivalta olisi nykyiseen tapaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalla. Toimivalta voitaisiin delegoida edelleen alemmalle viranhaltijalle.

Lukioissa opiskelijalla on jatkossa oikeus erityisopetukseen, jos muu lukiolain mukainen oppimisen tuki ei riitä ja opiskelija tarvitsee erityisopetustalukion oppimäärän suorittamiseksi. Erityisopetuksen antamisesta tulee tehdä hallintopäätös, joten toimivallasta erityisopetuksestapäättämiseksi on määrättävä hallintosäännössä. On tarkoituksenmukaista, että erityisopetuksesta päättämistä koskeva toimivalta on lukio ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajalla ja ruotsinkielisten palvelujen osalta ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalla. Tämäkin toimivalta voitaisiin delegoida edelleen alemmalle viranhaltijalle.

Tuen uudistusten myötä aikuisten perusopetuksessa olevan opiskelijan opiskelun poikkeavasta järjestämisestä tehdään hallintopäätös. On tarkoituksenmukaista, että toimivalta asiassa on lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajalla. Vastaava toimivalta on lisätty ruotsinkielisten palvelujen osalta ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalle. Tältäkin osin toimivalta voitaisiin delegoida edelleen alemmalle viranhaltijalle.

Perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaista sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaista järjestämistä ja mitoitusta koskeva ehdotus hallintosäännön muuttamiseksi

Toimivalta perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaistokohtaisesta järjestämisestä sekä mitoituksesta esitetään siirrettäväksi asianomaisen hallintosäännön kohdan (15 luku 2 §) toiseen momenttiin, jolloin toimivallan delegoiminen viranhaltijalle mahdollistuu. Toiminnan järjestämisen, oppilas ja opiskelijaksi oton prosessien ja aikataulujen kannalta on tarkoituksenmukaista, että tarkemmat mitoitusta koskevat päätökset voidaan niin haluttaessa delegoida edelleen viranhaltijalle.

Muut muutosehdotukset

Hallintosäännön 4 luvun 5 §:n 2 momentissa kuvataan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan neljää palvelukokonaisuutta. 2 momentin 3 kohtaan on lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuuden tehtäväksi sekä 4 kohtaan ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden tehtäväksi lisätty aikuisten perusopetus. Tämä maininta on aiemmin puuttunut, vaikka aikuisten perusopetusta järjestetään lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuuden alla.

Hallintosäännön 15 luvun 3 §:n koskee koulujen ja lukioiden johtokuntien toimivaltaa. Pykälän 1 momentin 3 kohdasta on poistettu maininta, jonka mukaan johtokunta päättää lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos opiskelija on esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta. Lukiolain muutoksen myötä opiskelijan oikeutta osallistua opetukseen ei voida rajoittaa, vaikka tämä olisi esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta.

Varhaiskasvatusjohtajalle on hallintosäännön 15 luvun 5 §:ään lisätty toimivalta päättää varhaiskasvatuksessa olevan lapsen yleisen tuen tukipalveluista sekä tehostetun tuen järjestämisestä. On tarkoituksenmukaista, että varhaiskasvatusjohtajan toimivallassa on erityisen tuen tapaan päättää myös varhaiskasvatuksessa olevan lapsen yleisen tuen tukipalveluista sekä tehostetun tuen järjestämisestä. Varhaiskasvatuslain mukaista tukea ei ole uudistettu. Vastaavat toimivallat on lisätty ruotsinkielisten palvelujen osalta ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtajalle.

Muutosehdotukset on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 31.3.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.