Avustuksen hakeminen Suomen Akatemialta Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamiseen, SILTA –Lastenpsykiatrian ja sosiaalihuollon integroitu malli lapsen käytöshäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon -tutkimus ja kehittämishanke

Yhteisten palvelujen johtaja päätti hakea Suomen Akatemialta Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamiseen tarkoitettua avustusta 184 423 euroa SILTA – Lastenpsykiatrian ja sosiaalihuollon integroitu malli lapsen käytöshäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon -tutkimus ja kehittämishankkeeseen.

Samalla yhteisten palvelujen johtaja päätti valtuuttaa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lastensuojelun sosiaalityön aluepäällikkö, YTT Tarja Pelkosen toimimaan hankkeen vastuullisena johtajana ja avustuksen hakijana Suomen Akatemian SARA-järjestelmässä.

Lisäksi yhteisten palvelujen johtaja toteaa, että haettava avustus olisi käytettävissä 2026 – 2028 välisenä aikana.

SILTA-projektissa Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS), Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (Lastensuojelu ja perhesosiaalityö), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja Helsingin yliopisto muodostavat hankekonsortion ja vahvistavat yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä tutkimusinstanssien välillä kehittämällä ja tutkimalla sosiaalihuoltoon sopivaa lasten käytösoireisiin kohdennettua interventiota.

Projekti kuvaa nykyisen kotimaisen ja kansainvälisen perhetyön mallin, ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeet perhetyön suhteen, adaptoi ja implementoi OPPI-vanhemmuusohjelman sosiaalihuoltoon (A-OPPI), sekä tutkii A-OPPI intervention ja systemaattisen palautteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta lasten käytösongelmiin ja vanhemmuuteen sosiaalihuollon asiakasperheissä.

Hanke vahvistaa lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisten avopalvelujen vaikuttavuutta ja yhteistyötä sosiaalihuollon ja lastenpsykiatrian välillä, tuottaen todennäköisesti kestävää hyötyä ehkäisemällä laitospalvelujen ja psykiatrisen hoidon tarvetta. Hankkeella on suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuuspotentiaali. Avohuolto on perheiden ensisijainen tukimuoto, mutta silti vuonna 2023 sijoitettuina koko maassa oli 17 300 lasta (1,6 % väestöstä), kun vuonna 1990 heitä oli vain 6 000 (THL, 2023). Sijaishuollon kulut ovat kasvaneet lähes miljardiin euroon, vastaten syöpätautien kokonaiskustannuksia. Sosiaalihuollon ja lastenpsykiatrian yhteisasiakkaat ovat vaikeaoireisia ja -hoitoisia, vievät paljon palveluresurssia, ja myös myöhemmät palvelukustannukset ja menetetyt verotulot ovat korkeat (Hilli ym., 2024).

Hankkeen uutuusarvo hyvinvointialueiden TKIO-rakenteiden näkökulmasta on merkittävä. Hankkeessa pilotoidaan monitieteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja vahvistetaan rakenteita, joilla sosiaalihuollon palveluja voidaan kehittää näyttöön perustuvasti ja kustannusvaikuttavasti. Kansallisesti laajasti käytetyn lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen kotiin vietävän perhetyön vaikuttavuutta ja sisältöä ole aiemmin tutkittu (Heino 2008; Alatalo et al., 2017; Alatalo et al., 2019; Kiili et al., 2024), vaikka tutkimus on osoittanut sijaishuollon keinot usein riittämättömiksi tukemaan vaikeahoitoisen lapsen tai nuoren kehitystä arjessa (Sariaslan ym., 2022).

Hanke tuo terveydenhuollon menetelmän adaptoituna sosiaalihuollon toimialalle, samalla vahvistaen yhteistyötä sosiaalihuollon ja lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyö hankkeessa tuo hyvinvointialueelle koulutusta kehittämis- ja tutkimushankkeissa tarvittavista arviointi- ja tutkimusmenetelmistä, vanhemmuusinterventioiden sisällöistä ja vaikuttavuuden arvioimisesta sekä substanssiosaamista lasten käytöshäiriöiden ehkäisystä ja hoidosta. Yhteistyössä suunniteltu adaptoitu vanhemmuusohjelma, koulutukset ja ohjaus tehdään digitaaliseen muotoon ja ne voidaan ottaa käyttöön pysyvästi useammallakin HV-alueella (skaalaus). Tutkimus vahvistaa tutkimus- ja kehittämisaktiviteetteja hyvinvointialueella, tehostaa sosiaalihuollon perhetyötä sekä lisää yhteistyötä yllä mainittujen instanssien välillä.

Hallintosäännön 12 luvun 4 §:n kohdan 7 mukaan rahoitusjohtaja hakee kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet. Rahoitusjohtaja on 13.9.2017 § 64 siirtänyt toimivaltaansa siten, että kunkin toimialan hallintojohtaja päättää toimialaansa liittyvien valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta.

Lisäksi rahoitusjohtaja päätti todeta, ettei keskushallintoa tai koko kaupunkia koskevilta osilta valtionavustusten tai niihin verrattavien etuuksien hakemisen toimivaltaa siirretä kyseisellä päätöksellä.

Koska avustusta Suomen Akatemialta haetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hankkeeseen, on toimivalta avustuksen hakemisesta yhteisten palvelujen johtajalla.