Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Kunnalliskodintie 2

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 26 kaupunginosassa (Koskela) kiinteistöllä 91-26-979-10, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Ilmoitusalue on osa kiinteistöstä.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 12.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala/maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Kunnalliskodintie 2, kortteli 26979, Helsinki, FCG Finnish Consulting Group, 12.5.2025).

Liitteet:

1. Asemakaava
2. Maanäytteiden analyysitulosten yhteenvetotaulukko
3. Pohjavesinäytteiden analyysitulosten yhteenvetotaulukko
4. Huokosilmanäytteiden analyysitulosten yhteenvetotaulukko
5. Riskiarvioinnin laskentamenetelmät.

Piirustukset:

YMK–P40720–10: Tutkimuskartta, pohjavesi- ja huokoskaasuputket
YMK–P40720–11: Leikkaukset D–D ja 7–7.

Ilmoitusta on täydennetty 23.5.2025 sähköpostitse:

Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Täydennys ilmoitukseen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta (HEL 2025-008216), Kunnalliskodintie 2, 91-26-979-10, FCG Rakennettu Ympäristö Oy, 23.5.2025.

Täydennysdokumentin liitteenä on toimitettu seuraavat tiedot:

- Pinnantasaussuunnitelma, HEKA Koskela Kunnalliskodintie 2, 12.12.2024.
- Rakennetyypit, Kunnalliskodintie 2, GeoPro Consulting, 18.3.2025.
- Maaperä-, vesi- ja huokoskaasunäytteiden seurantatulokset, Antti Korpin tie, Helsinki, FCG Finnish Consulting Group, 2.5.2025.

Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot ilmoitusalueen pinta-alasta ja piharakenteista, kloorattujen yhdisteiden tutkimisesta alueella, seniorikeskuksen alimpien kerrosten käyttötarkoituksesta, esitetystä kunnostustavoitteesta, tiedot viereisellä tontilla tehdyistä tutkimuksista, sekä tiedot aiemmista alueelle annetuista lausunnoista ja tehdyistä maaperän kunnostuksista.

Muut tutkimukset ja kunnostukset

Tutkimukset

- Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Ympäristötekninen tutkimus, Koskelan pesula, Kunnalliskodintie 4, FCG Planeko Oy, 7.4.2009.

Kunnostukset

Kiinteistön pohjoisosassa, vanhan pesularakennuksen alueella on tehty kunnostustöitä vuosina 2016 ja 2021. Kunnostukset on tehty ilmoitusalueen ulkopuolella.

Vuonna 2016 tontin pohjoisosasta purettiin pesula. Purkutyön yhteydessä maasta poistettiin kaksi öljysäiliötä ja havaittiin pilaantuneisuutta öljyhiilivedyillä (21.3.2016). Vuonna 2016 öljysäiliöiden ympäristöstä poistettiin arviolta 118 m² alueelta öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi asennettiin kaivannon länsiseinämälle 2 mm paksuinen HDPE-eristekalvo estämään öljyhiilivetyjen leviäminen takaisin puhdistetulle alueella. (Delete Finland Oy, Pilaantuneen maan kunnostuksen toimenpideraportti, Insinööritoimisto Gradientti, 13.4.2016)

Vuonna 2021 poistettiin vuoden 2016 puhdistustyössä jäljelle jääneitä öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia rakentamisen vaatimassa laajuudessa siten, että tontille ei jäisi haihtuvia tai haisevia haitta-aineita, jotka aiheuttaisivat haittaa alueen tulevassa käytössä (asuinkerrostalo ja sen piha-alue). Vuoden 2021 puhdistusalueelle ei jäänyt kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä tai öljylle haisevia maa-aineksia. Vuoden 2016 kunnostuksen yhteydessä asennettu kalvo irtosi osittain vuoden 2021 kunnostuksessa, mutta sitä ei poistettu.

(Helsingin kaupunki, Pilaantuneen maaperän kunnostus, toimenpideraportti, Kunnalliskodintie 2, kiinteistö 91-26-979-10, Vahanen Oy, 5.5.2021. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden tarkastuslausunto 25.1.2022.)

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 2 685 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella värillä rajattuna.

Alueella on sijainnut 1950-luvulla rakennettu lämpökeskus ja sen kaakkoispuolella siihen liittyvä pesularakennus. Molemmat rakennukset on purettu vuonna 2013. Ilmakuva-aineiston perusteella tontilla ja lähiympäristössä on tätä ennen sijainnut maatalousrakennuksia ja peltoa aina 1950-luvulle saakka.

Alueella voimassa olevan asemakaavan muutos nro 12389 on tullut voimaan 14.12.2016. Asemakaavan muutoksessa kohde on merkitty erityisasumisen ja palvelujen korttelialueeksi (AKS). Kaavamuutoksen yhteydessä entiset tontit 4 ja 9 yhdistettiin kiinteistöksi 26979–10.

Ilmoitusalueelle tullaan rakentamaan 5-kerroksinen seniorikeskus. Osaan rakennusta tulee kellari, jonka suunniteltu lattiataso on +21,30. Alimmat käyttökerrokset ovat kauttaaltaan muussa kuin asuinkäytössä. Koko rakennuksessa kaikilla alueilla asuinkäytössä olevat tilat alkavat kerroksesta 2.

Rakennuksen runko perustetaan arinan ja tarvittaessa massanvaihdon välityksellä maanvaraisesti kallion tai tiiviin kitkamaan varaan. Luoteispuolisen pysäköintihallin osalla kallio on syvällä ja perustaminen tehdään paaluille. Rakennuksen alapohja toteutetaan lähtökohtaisesti kantavana ryömintätilaisena rakenteena. Kellarikerroksen alapohja toteutetaan maanvastaisena ja maanvaraisena rakenteena. Tontin luoteisosassa, jossa esiintyy savea perustamistasossa ja sen alapuolella, tehdään massanvaihto korvaamalla savi- tai silttikerrokset kitkamaakerrokseen asti murskeella tai louheella. Massanvaihdon alin taso on pohjatutkimusten perusteella likimäärin korossa +19,00...+19,50.

Radonin imukanavisto asennetaan maanvastaisen alapohjan alapuolelle kapillaarikatkokerrokseen. Radonin poistoputket viedään ylös vesikaton yläpuolelle ja varustetaan tarvittaessa sähkötoimisella poistopuhaltimella. Mikäli alapohja toteutetaan ryömintätilaisena ja tuuletettuna, ei erillistä radonin imukanavistoa ja poistopuhallinta tarvita. Esitetyt tiedot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin, mutta ne voivat muuttua myöhemmin.

Suurimmalle osalle ilmoitusaluetta tulee rakennuksia. Täydennyksen (23.5.2025) liitteessä on toimitettu suunnitelma pinnantasauksesta ja rakennetyypeistä. Suunnitelman mukaan ilmoitusalueella päällystetään piha-alueet mm. asfaltilla, kivituhkalla ja kiveyksellä. Piha-alueelle tullaan istuttamaan puita ja muuta kasvillisuutta.

Rakennusalue on nykyisellään hiekkakenttä. Tontilla on tehty maanmuokkaustoimenpiteitä alueella aiemmin olleiden rakennusten rakennustöiden yhteydessä, mm. louhintaa. Kohteessa sadevedet imeytyvät maahan tai johtuvat ympäröivään hulevesijärjestelmään ja siitä eteenpäin.

Ilmoitusalueen viereisillä tonteilla on asuinrakennuksia ja puistoalueita, ja tontin eteläpuolelle on kaavoitettu uusia asuin- ja liikerakennuksia. Ilmoitusalueen luoteispuolella sijaitsee tontin rakentamaton pääosin hiekkapäällysteinen pohjoisosa ja edelleen sen luoteispuolella kiertoliittymä. Tontin länsipuolella kulkee Kunnalliskodintie. Kunnalliskodintien lounaispuolella sijaitsee Koskelan entinen sairaala-alue. Tontin kaakkoispuolelle on suunnitteilla kevyen liikenteen väylä, johon tontti tulee rajautumaan.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Kiinteistön maanpinnan korkeustaso vaihtelee +22.9…+30.2. Matalin kohta on kiinteistön eteläpäädyn painanteessa ja korkein pohjoiskulmassa olevan kallion päällä. Maaperän ylin 0–2 metrin kerros on murskeesta, hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata. Paikoin kallionpinta on heti täyttökerroksen alla. Alueen lounaisosassa täytekerroksen alla on pohjamoreenimuodostelma. Kallionpinta on korkeimmillaan alueen pohjois- ja koillislaidalla ja laskee lounaaseen mentäessä.

Kohde ei sijaitse eikä sen läheisyydessä ole luokiteltuja pohjavesialueita. Koekuoppatutkimusten yhteydessä (syvyys enimmillään noin kolme metriä maanpinnasta) ei vedenpintaa tavoitettu.

Ilmoitusalueen kaakkoispäädyssä sijaitsee pohjavesiputki, josta pohjavedenpintoja on havainnoitu pidemmällä ajanjaksolla. Pohjavesiputken pinnankorkeus on ollut välillä +19.3…+21.3 (havainnot 7.9.1998–16.11.2023).

Ilmoitusalueella on 1990-luvun loppupuolella asennettu pohjaveden havaintoputki (5605/01P), joka sijaitsee alueen etelänurkassa.

Haitta-ainetutkimukset

Maaperä

Lämpökeskuksen ja pesulan alueella on tehty maaperän pilaantumiseen liittyviä tutkimuksia. Tontin eteläosaan on tehty pilaantuneisuuden tutkimuksia vuosina 2009, 2012 ja 2024.

Vuonna 2024 ilmoitusalueelle tehtiin syksyllä yhdeksän koekuoppaa, mutta aiemmat tutkimukset huomioiden alueella on näytepisteitä yhteensä 15. Koekuopat kaivettiin enimmillään 3,5 metrin syvyyteen, kairapisteet ulotettiin kallioon asti 3–4,8 metrin syvyydelle maanpinnasta. Täyttökerroksessa todettiin paikoin hieman rakennusjätettä: tiiltä ja metalliputki. Näytteistä analysoitiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (sis. klooratut liuottimet) PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen (C₅–C₄₀) pitoisuudet ja muutamista näytteistä myös valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallit.

Maaperätutkimuksissa todettiin yhdessä näytteessä 2,0–3,0 metrin syvyydessä PAH-yhdisteitä alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena ja kuudessa näytteessä kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena. Tetrakloorieteeniä todettiin kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena (0,011–0,046 mg/kg) seitsemässä näytteessä. Merkittäviä kloorattujen yhdisteiden lähteitä ei löytynyt. Lisäksi vuonna 2009 tehdyssä yhdessä tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen summapitoisuus 1,0–2,0 metrin syvyydellä.

Huokosilma

Ilmoitusalueelle asennettiin 8.1.2024 huokosilman havaintoputki HKP210. Putkesta otettiin huokosilmanäytteitä 27.3. ja 27.11.2024. Ensimmäiset ilmanäytteet otettiin passiivimenetelmällä Tenax-adsorbenttiputkeen (keräysaika 2 viikkoa). Toisella näytteenottokerralla näytteet otettiin passiivimenetelmän lisäksi havaintoputkista ilmapumpun ja letkun avulla aktiivihiiliputkeen (vinyylikloridi). Näytteenottimet olivat 1–1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta, huokosilmaputken syvyys on kolme metriä, josta siiviläputkea alin metri. Näytteistä analysoitiin aromaattiset yhdisteet, halogenoidut yhdisteet, alifaattiset öljyhiilivetyjakeet ja aromaattiset öljyhiilivetyjakeet.

Huokosilman analyyseissä todettiin laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia seuraavasti:

- tetrakloorieteeniä 25,2 μg/m³
- tolueenia 0,2 μg/m³
- styreeniä 0,2 μg/m³
- aromaattisia hiilivetyjä C₅–C₁₀ 0,4 μg/m³.

Kaikki pitoisuudet todettiin syksyn 2024 näytteenotossa. Kevään 2024 näytteenotossa ei todettu määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia. Tämä voi selittyä maaperän eri olosuhteilla (pakkaskauden vaikutukset, kosteus, lämpötila, ilmanpaineen vaihtelut) eri vuodenaikoina. Maaperän huokosilman pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja.

WHO on asettanut sisäilman tetrakloorieteenin tavoitearvoksi 250 μg/m³, joka on myös ympäristöhallinnon ohjeissa esitetty asuintilojen sisäilman vertailuarvoksi (TCA-arvo = hyväksyttävä pitoisuus ilmassa). Tetrakloorieteenin HTP8h-arvo (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) on 70 mg/m³ eli useita kertaluokkia suurempi kuin suurin huokosilmassa todettu pitoisuus.

Pohjavesi

Pohjaveden havaintoputkesta 5605/01P on viimeksi otettu näytteitä vuoden 2020 kesällä ja vuoden 2024 keväällä. Putki on matala, vääntynyt ja heikkotuottoinen, joten näytteet on otettu putken seisoneesta vedestä. Pohjavesinäytteistä tutkittiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, kevyet öljyhiilivetyjakeet C₅–C₁₀ ja PAH-yhdisteet.

Alla olevassa taulukossa on esitetty havaintoputken 5605/01P vedessä todetut määritysrajan ylittävät haitta-aineiden pitoisuudet, mitä on verrattu pohjaveden ympäristölaatunormiin (VNa 1040/2006) ja talousveden laatuvaatimuksiin (STM 1352/2015 ja 442/2014):

Todetut haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneen pohjaveden ympäristölaatunormeja tai talousveden laatuvaatimuksia. Muita tutkittuja yhdisteitä ei todettu.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Suurella osalla kohteessa rakennuksen alueelta poistetaan kaikki maa-aines. Rakentamisen vuoksi joudutaan myös louhimaan kalliota. Näillä alueilla riskejä voi aiheutua ainoastaan kallion raoissa mahdollisesti esiintyvän pohjaveden sisältämistä haitta-aineista. Ilmoituksen täydennyksen (23.5.2025) mukaan louhittavalla alueella kloorattujen yhdisteiden esiintymistä ryömintätilan tai radonputkiston ilmassa tutkitaan kertaluontoisesti rakentamisen valmistuttua.

Alueilla, joilla rakentamisen vaatima kaivu ei ulotu kallioon asti on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä ja tetrakloorieteeniä sekä pistemäisesti alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja fluoranteenia.

Alueella ei arvioida korkealla sijaitsevan kallion vuoksi esiintyvän merkittävästi pohjavettä. Alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta otetuissa näytteissä ei ole vuosina 2020 ja 2024 todettu määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia hiilivetyjä eikä pohjaveden ympäristönlaatunormit ylittävinä pitoisuuksina PAH-yhdisteitä.

Alueen huokosilmaputkesta otetuissa näytteissä haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat pääosin alittaneet toteamis- ja määritysrajat. Kaikki huokosilmaputkessa todetut pitoisuudet alittivat sisäilman laadun arvioinnissa käytettävät vertailuarvot siltä osin kuin niitä on kansallisessa lainsäädännössä ja ohjeissa asetettu. Ilmoitusalueen kaakkoispuolella pohjavedessä ja huokosilmassa on kuitenkin todettu suurempina pitoisuuksina esimerkiksi kloorattuja liuottimia. Ilmoituksen täydennyksen (23.5.2025) liitteenä on toimitettu tutkimustulokset vuosina 2022–2024 tehdyistä pohjavesitutkimuksista viidestä havaintoputkesta osoitteessa Kunnalliskodintie 4. Tutkimustuloksista ei ole vielä laadittu raporttia. Pinnankorkeusmittausten perusteella virtaussuunta on lounaaseen, jolloin naapurikiinteistöltä ei arvioida kulkeutuvan tavanomaisissa olosuhteissa kuormittunutta pohjavettä ilmoitusalueelle. Kunnalliskodintie 4:n alueella tetrakloorieteeniä on todettu kertaluontoisesti kaivantovedessä tri- ja tetrakloorieteenin summapitoisuuden talousveden laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus. Vinyylikloridia on todettu kaivantovedessä (0,95 μg/l) ja pohjavedessä yhdessä havaintoputkessa entisen tetrakloorieteenin säilytyspaikan vieressä enimmillään 1,4 μg/l. Kunnalliskodintie 4:n alueella huokosilman pitoisuuksia on tutkittu kymmenestä huokosilman havaintoputkesta. Huokosilmaputkissa ei ole vuosina 2020–2024 tehdyissä tutkimuksissa todettu sisäilman vertailuarvot ylittäviä pitoisuuksia myöskään siinä putkiparissa (PVP/HKP200), jossa pohjavedessä viitearvojen ylityksiä on todettu.

Kohteessa haitta-aineita pieninä pitoisuuksina sisältävän maan päälle rakennettavassa seniorikeskuksessa altistujia ovat keskuksen asukkaat ja työntekijät. Rakentamisen jälkeen rakennetulla alueella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä, sillä sadevedet johdetaan rakennuksen salaojia pitkin rakennuksen ulkopuolelle. Riskinarvion mukaan todetut haitta-aineet ovat pääosin heikosti kulkeutuvia, eikä kulkeutumista pohjaveden mukana arvioida rakentamisen jälkeen merkittäväksi.

Pintamaakerrokset korvataan rakenteilla, eikä kulkeutumattomille haitta-aineille altistuminen ole rakentamisen jälkeen mahdollista. Kohteen haitta-aineille altistuminen on mahdollista tulevaisuudessa ainoastaan, mikäli ne kulkeutuvat tulevan rakennuksen sisäilmaan haitallisina pitoisuuksina.

Riskinarviossa on valittu kriittiseksi haitta-aineeksi tetrakloorieteeni. Se on ainoa haihtuva hiilivety, joka mahdollisesti jää maaperään rakentamisen vaatiman kaivun jälkeen. Riskinarviossa on esitetty tetrakloorieteenin ominaisuuksia ja reaktioita maaperässä.

Riskiarviossa on arvioitu tetrakloorieteenin kulkeutumisriskiä. Tetrakloorieteeni voi erittäin haihtuvana yhdisteenä siirtyä maaperästä huokosilmaan ja kulkeutua diffuusion sekä ilmavirtausten mukana rakennuksen alustatilaan ja edelleen sisäilmaan. Riskinarviossa on tehty laskennallinen arvio kulkeutumisesta mallilla, joka olettaa, että haitta-aineet hakeutuvat maaperässä tasapainotilaan maa-aineksen, huokosveden ja huokosilman välillä. Laskennassa oletetaan, että haitta-ainepitoisen maan yläpuolella on vähintään yksi metri pilaantumattomia rakennekerroksia, joiden geotekniset ominaisuudet vastaavat karkeaa hiekkaa. Laskentakaava on esitetty kunnostuksen yleissuunnitelman liitteessä.

Riskinarvion mukaan todetuilla enimmäispitoisuuksilla haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan sisäilmaan sellaisina pitoisuuksina, että terveys- tai viihtyvyyshaittoja voisi aiheutua. Laskennan perusteella tetrakloorieteenin haitattoman sisäilmapitoisuuden (250 μg/m³) saavuttaminen edellyttää, että huokosilman pitoisuus on enintään noin 300 000 μg/m³, huokos-/pohjaveden noin 320 μg/l ja maaperän noin 0,18 mg/kg. Todellisuudessa tuuletettu alustatila sekä se, että alimmat käyttökerrokset eivät ole asuinkäytössä, vähentävät oleskelutiloihin tapahtuvaa kulkeutumista entisestään.

Riskinarvion mukaan alueella ainoa teoreettinen altistusreitti on sisäilman hengittäminen. Kulkeutumisarvioinnin perusteella rakennuksen sisäilmaan ei päädy maaperästä haitta-aineita terveysperusteiset vertailuarvot ylittäviä pitoisuuksia.

Tetrakloorieteeni voi otollisissa olosuhteissa hajota terveydelle haitallisemmiksi yhdisteiksi. Alueen maaperässä, pohjavedessä ja huokosilmassa ei toistaiseksi ole todettu määritysrajat ylittäviä pitoisuuksia tetrakloorieteenin hajoamistuotteita, eikä myöskään niistä arvioida kohteessa aiheutuvan riskejä.

Ilmoituksen täydennyksen (23.5.2025) mukaan tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole todennäköistä, että tetrakloorieteeni hajoaisi ilmoitusalueella haitallisemmiksi yhdisteiksi. Olosuhteiden muuttuessa hajoaminen on mahdollista, mutta myös se arvioidaan epätodennäköiseksi. Naapuritontilla pohjavedessä on todettu vinyylikloridia yhdessä pohjaveden havaintoputkessa, mutta huokosilmassa pitoisuudet ovat alittaneet käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajat kaikissa havaintoputkissa. Tilanteen varmistamiseksi kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet tutkitaan rakentamisen valmistuttua kertaalleen rakennuksen ryömintätilasta tai radonputkiston ilmasta alueella, jonka maaperässä tetrakloorieteeniä on todettu kynnysarvon ylittävä pitoisuus.

Tutkimusten ja riskinarvion perusteella kohteessa todetuista haitta-aineista ei niiden todetuilla pitoisuustasoilla aiheudu terveys- tai ympäristöriskejä. Haitta-aineita sisältävät maa-ainekset tullaan poistamaan rakentamisen vaatiman kaivun vuoksi.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Alueelta poistetaan haitta-aineita sisältävät maat rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Tarvittaessa (esimerkiksi kiireellisen aikataulun vuoksi) kulkeutuvat ja haihtuvat haitta-aineet (VOC-yhdisteet, naftaleeni, bensiinihiilivedyt C₅–C₁₀, öljyhiilivetyjen keskitisleet >C₁₀–C₂₁) poistetaan käyttäen tavoitepitoisuutena alempaa ohjearvoa, jolloin riskejä ei tarvitse arvioida erikseen. Kulkeutumattomien ja heikosti haihtuvien yhdisteiden osalta riskejä ei arvioida olevan, vaikka niitä esiintyisi suurinakin pitoisuuksina. Ilmoituksen täydennyksessä (23.5.2025) on perusteltu edellä esitettyä kunnostustavoitetta. Kunnostussuunnitelmassa esitetyssä riskinarviossa on tehty laskennallinen tarkastelu sisäilmaan kulkeutuville pitoisuuksille. Arvion perusteella tetrakloorieteenin haitaton pitoisuus maaperässä olisi 0,18 mg/kg, jos alimmassa kerroksessa olisi asuintiloja. Alueen huokosilmassa ei ole todettu sisäilman vertailuarvot ylittäviä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-ainepitoisia maita ei arvioida jäävän rakennuksen alle laaja-alaisesti, vaan korkeintaan pienille alueille. Tämän perusteella arvioidaan, että kohteessa alempi ohjearvo on riittävä puhdistustavoite. Vinyylikloridin osalta, joka on terveydelle erityisen haitallista, alempi ohjearvo ja kynnysarvo ovat samalla tasolla.

Jos maaperässä todetaan aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tai tutkimusvaiheessa todettuja haitta-aineita merkittävästi aikaisempaa korkeampina pitoisuuksina, poistetaan ne kunnostuksen yhteydessä tai vaihtoehtoisesti arvioidaan niiden riskit ja mahdollisuudet jättää ne maaperään.

Ilmoitusalueella arvioidaan olevan alemman ja ylemmän ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisia maa-aineksia 300 tonnia. Lisäksi kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevia haitta-ainepitoisia maa-aineksia arvioidaan olevan 5 000 tonnia.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostus tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kunnostusalue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein.

Pilaantuneiden maiden kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kaivutöitä ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjanpitoa, johon merkitään tilanteen mukaan mm. tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista, näytteistä ja analyysituloksista ja hyödynnetyistä maa-aineksista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana.

Kaivu tehdään lajittelevana kaivuna, jossa maa-aineksesta erotellaan eri tavoin pilaantuneet maat, suuret kivet ja selvät erilliset suuret jätejakeet kaivinkonetarkkuudella. Kaivun ja kuormauksen aikana eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään. Muuta pilaantuneiden maiden esikäsittelyä (esim. seulonta tai murskaus) ei työmaalla tehdä kunnostuksen yhteydessä vaan ainekset toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Pilaantuneen maan pölyäminen estetään ja tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia ja haitta-aineiden hajuja kaivannon ilmassa ja kunnostusalueen rajalla seurataan työn aikana.

Alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Maat, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, toimitetaan esimerkiksi luvan omaavalle maankaatopaikalle.

Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Mahdolliset suuret jätejakeet erotellaan kaivun aikana kaivumassoista, välivarastoidaan työmaalla ja toimitetaan hyötykäyttöön tai luvanvaraiseen käsittelylaitokseen. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta ympäristötekninen valvoja laatii siirtoasiakirjan, joka pidetään mukana kuljetuksen aikana.

Alueella ei harjoiteta varsinaista pilaantuneiden maiden välivarastointia. Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää kasoilla lyhytaikaisesti maksimissaan noin viikon ajan esimerkiksi laboratorioanalyysien keston vaatiman ajan. Varastokasat peitetään, jos niiden pölyäminen on mahdollista. Haihtuvia yhdisteitä sisältävien maiden varastointia pyritään välttämään. Kynnysarvojen alittavia maita voidaan varastoida suunnittelualueella rajoituksetta.

Kaivualueilla, joille jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, asennetaan kaivannon pohjalle kaivupintaan huomiorakenne yleisesti maarakennuksessa käytettävistä materiaaleista poikkeavasta materiaalista, esimerkiksi värillisestä aitaverkosta. Huomiorakenteen päälle tulee vähintään 0,5 metrin paksuinen peittokerros pilaantumattomista täyttömateriaaleista. Rakennuksien ja laattojen alle huomiorakenteita ei asenneta. Mikäli pilaantuneisuus sijaitsee syvällä kaivutason alapuolella, huomiorakenteita ei asenneta.

Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi näyte/ 200 m² ja seinämistä yksi näyte/ 30 metriä kohti. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia.

Jos tarpeen, kaivannot täytetään rakentamisen edellyttämään tasoon pilaantumattomilla materiaaleilla. Pilaantuneella alueella kaivantojen puhtaus varmistetaan mahdollisuuksien mukaan ennen täyttöjen tekoa.

Mahdollinen kunnostuksen jälkeisen tarkkailun tarve ja toteutus esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja työsuojelu on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Kaivu tehdään selvästi pohjavesipinnan yläpuolella eikä tarvetta kaivantovesien käsittelylle tai johtamiselle arvioida olevan.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Ilmoitusalueelta kaivetut kynnysarvon alittavat maa-ainekset hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen täytöissä. Haitta-aineelle haisevia maita ei hyödynnetä alueella eikä myöskään maita, joissa kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylittävät analyysimenetelmän määritysrajat.

Ilmoitusalueella voidaan myös hyödyntää kaivumaat, joiden metallipitoisuudet tai haihtumattomien PAH-yhdisteiden pitoisuudet sijoittuvat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin, mutta muiden yhdisteiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Kynnysarvotasoisia maita voidaan hyödyntää koko ilmoitusalueella pohjavesipinnan yläpuolisissa maakerroksissa. Pintakerroksessa 0,5 metrin syvyydelle asti kynnysarvotasoisia maita ei hyödynnetä, vaan pintakerroksen täytöt tehdään kynnysarvot alittavasta materiaalista.

Hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista pidetään kirjaa (määrä, alkuperä, hyödyntämisalue).

Raportointi

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- kunnostuksen toteutus ja aikataulu
- pilaantuneen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista
- tiedot hyötykäytetyistä kynnysarvomaista
- kunnostuksen aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- jäännöspitoisuudet
- asennetut huomio- ja riskienhallintarakenteet
- arvio jälkiseurannan tarpeesta ja mahdollinen jälkiseurantasuunnitelma.

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle.

Aikataulu

Alueen puhdistustoimenpiteet tehdään alueen rakentamisen yhteydessä alkaen kesällä 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kunnalliskodintie 2, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Ilmoitusalueelta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

Mikäli uudisrakennuksen rakentamistapaa koskevat suunnitelmat tulevat muuttumaan olennaisesti alkuperäisestä, on riskinarvio kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen osalta laadittava uudelleen. Riskinarvio tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi. (YSL 135 § VNA 214/2007 2 §)

2. Jätejakeet on poistettava kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poistaa muualtakin jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

7. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti, mutta kuitenkin siten, että kaivantojen pohjilta otetaan yksi kokoomanäyte noin 200 m² kohti ja seinämistä 30 metrin matkaa kohden vähintään yksi kokoomanäyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

8. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

9. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

10. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

11. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

12. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

13. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

14. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

15. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

16. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

17. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Maa-ainesten välivarastointi

18. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

19. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13, 16 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

20. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

21. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus 41 §)

Maa-ainesten hyödyntäminen

22. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Lisäksi kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä maa-aineksia ei saa hyödyntää alueella. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

23. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvon ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia maa-aineksia saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

24. Maa-ainesten hyödyntämispaikat tulee esittää valvontaviranomaiselle vähintään viikkoa ennen hyödyntämisen aloittamista. (YSL 172 §)

25. Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tarkkailu

28. Uudisrakennuksen valmistuttua tulee halogenoidut hiilivedyt tutkia vähintään kahdesti rakennuksen sisäilmasta siten, että toinen mittauskerta ajoittuu kesälle. Ennen tutkimuksia tulee toimittaa suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi ja tiedoksi Helsingin kaupungin Rakennusvalvontapalveluille. Tutkimustulosten perusteella tulee arvioida jatkotarkkailun tarve. (YSL 6, 14 §)

Tiedottaminen ja raportointi

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, tulee jokaisesta kunnostusvaiheesta tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

30. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöistä on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

31. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

32. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5.)

Maaperän puhdistaminen kohteessa on tarpeen, sillä alueelle rakennetaan uudisrakennus, joka toimii seniorikeskuksena. Kohteen maaperässä on todettu mm. PAH-yhdisteitä alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena yhdessä näytepisteessä. Tetrakloorieteeniä todettiin kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena seitsemässä näytteessä. Vuonna 2024 toteutetuissa huokosilmatutkimuksissa todettiin määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia tetrakloorieteeniä, tolueenia, styreeniä ja aromaattisia hiilivetyjä (C₅–C₁₀). Lisäksi vuosina 2020 ja 2024 toteutetuissa pohjavesitutkimuksessa todettiin määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina Asenafteenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(ghi)peryleeniä, fluoranteenia ja pyreeniä. Pohjavedessä todetut haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet viitearvoja.

Ilmoituksessa esitetyn riskinarvion perusteella kohteessa todetuista haitta-aineista ei niiden todetuilla pitoisuustasoilla aiheudu terveys- tai ympäristöriskejä. Kulkeutumisarvioinnin perusteella rakennuksen sisäilmaan ei päädy maaperästä haitta-aineita terveysperusteiset vertailuarvot ylittäviä pitoisuuksia. Ilmoituksessa on esitetty, että alueelta poistetaan haitta-aineita sisältävät maat rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Ilmoituksessa on myös esitetty, että tarvittaessa kulkeutuvat ja haihtuvat haitta-aineet (VOC-yhdisteet, naftaleeni, bensiinihiilivedyt C₅–C₁₀, öljyhiilivetyjen keskitisleet >C₁₀–C₂₁) poistetaan käyttäen tavoitepitoisuutena alempaa ohjearvoa, jolloin riskejä ei tarvitse arvioida erikseen. Kulkeutumattomien ja heikosti haihtuvien yhdisteiden osalta riskejä ei arvioida olevan, vaikka niitä esiintyisi suurinakin pitoisuuksina.

Ilmoituksen täydennyksen (23.5.2025) mukaan rakennuksen asuinkäytössä olevat tilat alkavat kerroksesta 2. Kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa ei ole asuinhuoneistoja. Ilmoituksessa on tuotu esiin, että rakennuksessa radonin imukanavisto asennetaan maanvastaisen alapohjan alapuolelle kapillaarikatkokerrokseen. Radonin poistoputket viedään ylös vesikaton yläpuolelle ja varustetaan tarvittaessa sähkötoimisella poistopuhaltimella. Mikäli alapohja toteutetaan ryömintätilaisena ja tuuletettuna, ei erillistä radonin imukanavistoa ja poistopuhallinta tarvita. Ilmoituksessa on myös mainittu, että edellä esitetyt tiedot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin, jotka voivat muuttua suunnittelun edetessä.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääosin hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet. Mikäli kuitenkin uudisrakennuksen rakentamista koskevat suunnitelmat muuttuvat olennaisesti siten, että tuulettuvaa alapohjaa tai radon putkistoa ei rakenneta, on tarpeen laatia uusi riskinarvio ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–8.)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (perustelut määräyksille 9–11.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 12–17.)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maa-ainesten välivarastointi (perustelut määräyksille 18–19.)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 20. ja 21.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi. Vesien laatutiedon perusteella kaivantovedet voidaan toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen laatuisia kaivantovesiä.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Maa-ainesten hyödyntäminen (perustelut määräyksille 22–25.)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman. Määräyksissä on tarkennettu mm. hyödynnettävien maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita ja jätejakeiden enimmäismäärää.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu alueella hyödynnettäväksi haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden vuoksi. Ilmoituksessa on myös esitetty, että haitta-aineelle haisevia maita ei hyödynnetä alueella eikä myöskään maita, joissa kloorattujen liuottimien pitoisuudet ylittävät analyysimenetelmän määritysrajat.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros tai tiivis asfaltti.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Maa-ainesten seassa esiintyvien jätejakeiden sallittua enimmäismäärää on tarkennettu kymmeneen prosenttiin.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva aloitusilmoitus ja raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26. ja 27.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tarkkailu (perustelut määräykselle 28.)

Ilmoituksen täydennyksen (23.5.2025) mukaan tehtyjen tutkimusten perusteella ei ole todennäköistä, että tetrakloorieteeni hajoaisi ilmoitusalueella haitallisemmiksi yhdisteiksi. Olosuhteiden muuttuessa hajoaminen on mahdollista, mutta myös se arvioidaan epätodennäköiseksi. Täydennyksen mukaan naapuritontilla pohjavedessä on todettu vinyylikloridia yhdessä pohjaveden havaintoputkessa, mutta huokosilmassa pitoisuudet ovat alittaneet käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajat kaikissa havaintoputkissa. Täydennyksessä (23.5.2025) on esitetty, että tilanteen varmistamiseksi kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuudet tutkitaan rakentamisen valmistuttua kertaalleen rakennuksen ryömintätilasta alueella, jonka maaperässä tetrakloorieteeniä on todettu kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Täydennyksessä on myös esitetty, että louhittavalla alueella kloorattujen yhdisteiden esiintymistä ryömintätilan tai radonputkiston ilmassa tutkitaan kertaluontoisesti rakentamisen valmistuttua.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että sisäilman tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan todentaa, ettei haihtuvista klooratuista hiilivedyistä aiheudu haittaa tai vaaraa rakennuksen käyttäjien terveydelle. Ilmoituksessa esitetystä poiketen sisäilmamittaukset on määrätty tehdä vähintään kahdesti, joista toinen mittauskerta ajoittuu kesälle kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen haihtumiseen liittyvän vuodenaikaisvaihtelun perusteella. Jatkotarkkailutarve on tarpeen esittää viranomaiselle tarkkailun päätyttyä.

Tässä päätöksessä ei ole määrätty pohjavesitarkkailusta päätösalueella. Alueen käyttöhistorian ja tutkimustulosten perusteella alueella on tarpeen tutkia ja arvioida kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen esiintyminen laajemmin. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö tulee antamaan kehotuksen pohjavesitutkimuksista, kloorattujen yhdisteiden leviämislaajuuden selvittämisestä ja pohjaveden pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviosta entisen pesulan alueella.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 29–32.)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.