Tertiääri- ja primäärilainojen myöntäminen eräille asuntotuotannon hankkeille

Kaupunginhallitus päättää myöntää asuntotuotantorahaston varoista tertiääri- ja primäärilainoja kaupunkiympäristön toimialan asuntotuotantopäällikön hakemuksen mukaisille hankkeille seuraavasti:

Lisäksi kaupunginhallitus päättää oikeuttaa kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet / asuntotuotanto -palvelun laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Kaupunkiympäristön toimialan asuntotuotanto hakee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kohteille Kalasatamassa, Tapanilassa, Oulunkylässä, Mellunkylässä ja Länsi-Pasilassa yhteensä 1 940 927 euron tertiäärilainoja ja yhteensä 9 675 705 euron primäärilainoja.

Lisäksi kaupunkiympäristön toimialan asuntotuotanto hakee Helsingin Asumisoikeus Oy:n kohteille Maunulassa, Länsisatamassa ja Tapanilassa yhteensä 2 144 276 euron primäärilainoja.

Rakennushankkeet rahoitetaan pääosin pankkien ja muiden rahoituslaitosten korkotukilainoilla. Vuokra- ja peruskorjauskohteiden korkotukilainan määrä on enintään 95 % ja asumisoikeuskohteiden korkotukilainan enimmäismäärä on enintään 85 % korkotukikelpoisista kustannuksista. Erityisryhmien investointiavustuskohteissa avustuksen suuruus vaihtelee 10-50 %:n välillä ja alv-palautus on 24 % hankkeen arvonlisäverottomasta hinnasta.

Vuokrakohteissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) korkotukipäätösten edellyttämä omarahoitusosuus katetaan kaupungin myöntämällä pitkäaikaisella oman pääoman ehtoisella tertiäärilainalla. Tertiäärilaina lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen, kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu. Tertiäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteen korkotukilainan ja käynnistysavustuksen jälkeinen, noin 5 %:n suuruinen omarahoitusosuus. Lainan korko on tällä hetkellä 4 % (khs 28.11.2016, § 1067).

Primäärilaina on Helsingin kaupungin myöntämä laina, jonka korko on peruskorko + 0,35 %, kuitenkin vähintään 2 % p.a. (kvsto 12.10.2005, § 219) ja jota lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti. Korkotukilainaa myönnetään vain asumiskäyttöön sekä asumista välittömästi palvelevien tilojen rakentamiseen (esim. varastot, saunatilat ja pyykkituvat). Primäärilainalla rahoitetaan kohteisiin sisältyviä liike- yms. tiloja, joita ei lueta asumista välittömästi palveleviksi tiloiksi sekä korkotukilainan ja asumisoikeusmaksujen jälkeinen omarahoitusosuus.

Esitys on asuntotuotantopäällikön hakemuksen mukainen. Hallintosäännön 8. luvun 1 §, 13 k. mukaisesti (talousasiat) lainojen myöntämisestä päättää, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus. Asuntotuotantorahastossa on tällä hetkellä varoja lainojen myöntämiseen noin 67,9 miljoonaa euroa.

Kuntalain 129 § ja valtiontuki

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella arvioituna voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan rakennushankkeille myönnettävien lainojen johdosta.

ARAn korkotukipäätösten mukaiset korkotukilainat rakennushankkeisiin sisältävät sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävää SGEI-tukea (tuki yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden tuottamiseksi, services of general economic interest, komission päätös 2021/21/EU). Näissä kohteissa on myös kaupungin lainottamia liike- ja toimitiloja, jotka lisäävät paikallisen asumisen elinvoimaisuutta ja niiden rakennuttaminen perustuu asemakaavaan. Kyse on kunnan toimialan kannalta asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoimaisuuden sekä lähipalveluiden lisäämisestä.

Kaupunki vuokraa liike- ja toimitilat kaupungin omaan käyttöön ei-taloudelliseen toimintaan (SOTEPE, päiväkodit) tai vuokraa niitä edelleen paikallisille yrityksille. Kun liike- ja toimitiloja vuokrataan taloudelliseen toimintaan, peritään liiketiloista markkinaehtoinen vuokra. Lainajärjestelyyn ei siten sisälly Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska siitä ei seuraa liiketilojen vuokralaisina oleville yrityksille taloudellista etua.